Elämän halu

Elämän halu on merkillinen sisäinen voima, joka esiintyy kaikessa elollisessa. Suotuisassa ympäristössä se puhkeaa kukkaan ja menestyy tuottaen vielä vanhuudessakin tyydytystä.

Tähän ikään päästyämme meidät on keitetty monessa liemessä. Monet ikätoverit ovat siirtyneet ikuisuuteen. Toisia elämä on kolhinut kovin ottein. Kuitenkin - niin pähkäilen, me täällä kirjoittelevat olemme selviytyjiä.

Katsellaan elämänhaluisesti ainakin tähän päivään ja miks´ei huomistakin kohti!

BilMan sinusta, ja kiva että olet säilyttänyt uskon huomiseen, Elämänhalua pitää olla, niin elämän asenne korjaa itse myös itseään.

Kyllä meistä suurella osin on terveyden kanssa tekemistä, toisilla enemmän ja toiset pääsee vähemmällä.

Mutta kyllä olet ansainnut kiitoksen, että jaksat leikkauksien jälkeenkin olla iloisella ja reippaalla mielellä, ja jaksat uskoa uuteen, aina parempaan huomiseen.

Toivottavasti se kierre on nyt loppuun käyty kohdallasi, ja pika pikaa olet terveiden kirjoissa, terveisin Monica

Ymmärrän täysin;mitä enemmän "vaikeuksia" ja niistä yli pääsemme,sitä vahvempina taas nousemme.Mitä enemmän haasteita,sitä paremmin pysymme elämässä kiinni.
Ja siitä lahjasta voimme olla kiitollisia ja tyytyväisiä.
Hyvää syksyn alkua Sinulle!

Elämisen riemu näkyy ymmärtäväisemmässä suhtautumisessa kirjoitusten ja kirjoittajien kirjoon.

Olipas tuo kiva kuulla Bilman. Oikein hyvää jatkoa sinulle ja on tosi kiva kun olet saanut elämän halun takaisin. Tuolla mielellä jaksatkin olla katselemassa meidän muidenkin toilauksia. Ja ei ihmisen mieli ole ulkonaisesta olemuksesta kiinni vaan siitä joka sissällämme sykkii. Siis täysillä eteenpäin on elävän mieli.

tämä hetki elettävänä. Eläkäämme se niin, ettei tarvitse jälkeenpäin pyydellä anteeksi, eikä maksaa laskuja. "päivä kerrallaan"

kiitos kivasta viestistä ....samoilla sanoilla pitää sanoa,,,kauneus tulee sisältä...
voimia sinulle

Kun on terve, ei osaa antaa sille arvoa, vaan sitä pitää itsestäänselvyytenä.
Vasta kun itse tai läheinen on miltei kätellyt kuolemaa, osaa arvostaa elämää.
Jokainen päivä on elämisen arvoinen, elämänilon arvoinen!

Vain pienehkö leikkaus minulla, samoin pieniä muita kremppoja kesän aikana, mutta mieli on kanssasi samanmoinen. Hyvä kuulla. Hiukan on askel hidastunut...
Elämäniloa ja antoisia aikoja edelleen meille kaikille!

Kovia kestettyäsi mukavasti sanottu.
Yhdellä yhtä, toisella toista pientä näyttää meillä muilla olevan.
Sain kesän aikana jotain pientä, ensin kuukauden kestäneen virustaudin. Lievää lämpöä, yskitti, väsytti kovasti jne. Helpottavia lääkkeitä hain omatoimisesti apteekista.
Sitten iski punkki, johon lääkäri kirjoitti vahvan 2 viikon borrelioosikuurin. Pahinta on yhä sietämätön kutina. Ainakin kolme viikkoa kului ja uskaltauduin taas samaa kukkapenkkiä kunnostamaan. Tiiviisti vaatetettuna. Kutina ilmaisi punkin iskeneen uudelleen. Siis pihdit ja kortisonipitoinen voide käyttöön. Kehää ei nyt tullut. Muusta syystä olen jälleen antibioottikuurilla.
Huomenna on täysikuu ja kuunsilta. Hyvää täysikuutamoa Sinulle Bilman ja muillekin. Toivoo punkkikammoinen Fanni

sairauksistasi ja leikkauksistasi, on mukava kuulla, että olet onnekkaasti selviytynyt.

Joka päivä elämä jatkuu ja jos mieli on hyvä kaikki vaivatkin on helpompi voittaa.
Nuori sielu vanhassa kuoressa, se on voiman lähde sitä yllä pidämme itse kukin.
Kehomme rapistuu, mieli pysyy vireänä, siihen yksi keino on tänne palstalle kirjoittelu, kiitänkin Sinua, kun olet saanut aikaan kirjoitus rauhan.

Tuokoon elämä paljon mukavia hetkiä, ja niistä toivon Sinun nauttivan.
Vanhetaan, mutta ei unohdeta hymyä, eikä huumorimieltä.

Ei minulla ollut tarkoisus tuoda omia remppojani kaiken kansan pyöritettäväksi. Tiedän, että meillä jokaisella on oma reppu täynnä sitä taakkana olevaa elämän tuomaa kokemusta kaikkine variaatioineen.
Minun tarkoitukseni oli antaa ilon sanomaa, vaikkakin hetkellisesti, saada katse nousemaan siintä suosta jota kukin joskus joudumme tallaamaan pitkiäkin aikoja.
Ne ajat eivät unohdu, mutta aika voi niitä kullata ja kääriä silkkiseen verhoonsa jättäen ne pikkuhiljaa vähemmälle huomiolle.

Tuo otsikkokirjoitus sai minut huutamaan elämän halua kun yli kolmekymmentä vuotta pahoin vaivannut alaraajojen voimattomuus ja tunnottomuus kipujen kera loppui Jorvin leikkaupöydälle.
Nykyinen tietotaito ja pätevät kirurgit saavat ihmeitä aikaan. Minä joka olin jo valmistautunut loppuelämäni istumaan pyörätuolissa nousin leikkausta seuraavana päivänä tolpilleni.Operaatio kesti yli 6h. Siintä lähtien olen kulkenut kivutta ja tunto palautuneena vaivatta.

Siintä syttyi "Elämän halu" otsikoksi.

Paria kuukautta aiemmin olin samassa paikassa saamassa jatkoa tähän vaellukseeni.

Näistä asioista sain sen halun joka näyttää vain voimistuvan päivien saatossa.
Iloa ja valoa riittäköön meille kaikille tähän syksyiseen tunnelmaan.

Kirjoittelemisiin.