Lehtikirjoitusten mukaan apteerauksella eli tukin katkonnalla on 5-15 % vaikutus tukkipuun saantoon eli siihen kuinka paljon puuta menee tukkikasaan ja kuinka paljon kuitukasaan. Jos mäntytukin hinta on 74 €/m3 ja kuidun 18 €/m3, on asialla iso merkitys myyjälle. Katkonnan vaikutus voi olla samaa luokkaa kun 5 €:n ero kuutohinnassa.
Tukin minimiläpimitalla ja käytetyillä katkaisupituuksilla on vaikutusta asiaan; jos pienempi läpimitta ja käytetään useampaa katkaisupituutta ja mukana on myös lyhyet mitat, on tukkipuun saanto parempi.
Käytännössä asiaa ohjaa metsässä monitoimikoneen tietokoneelle syötetty matriisi, jossa on katkontapituuksia ja tavoitteellinen jakauma eri pituuksille.
Kysymykseni on: Miten myyjä voi arvioida apteerauksen vaikutusta eri yritysten tarjouksiin? Mitä asiasta pitäisi kirjata sopimukseen? Miten sovittua voi valvoa?
Tiedän, että voi ottaa yhteyttä Metsänhoitoyhdistykseen, mutta olisi mukava itsekin tietää vähän lisää tärkeästä asiasta.
Tukin minimiläpimitalla ja käytetyillä katkaisupituuksilla on vaikutusta asiaan; jos pienempi läpimitta ja käytetään useampaa katkaisupituutta ja mukana on myös lyhyet mitat, on tukkipuun saanto parempi.
Käytännössä asiaa ohjaa metsässä monitoimikoneen tietokoneelle syötetty matriisi, jossa on katkontapituuksia ja tavoitteellinen jakauma eri pituuksille.
Kysymykseni on: Miten myyjä voi arvioida apteerauksen vaikutusta eri yritysten tarjouksiin? Mitä asiasta pitäisi kirjata sopimukseen? Miten sovittua voi valvoa?
Tiedän, että voi ottaa yhteyttä Metsänhoitoyhdistykseen, mutta olisi mukava itsekin tietää vähän lisää tärkeästä asiasta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Helppo nyrkkisääntö: jos ostaja tekee paperia/sellua, niin katkonta "huonompaa". Sahurit ottaa tukin tarkemmin talteen.
siis että sahojen tukkiprosentit olis parhaimpia.
Niilläkin kun on periaatteessa ihan sama mahdollisuus tehdä "kuitua", eli näpätä pölli kuiduksi, jonka ajokuski vie tukkipinoon. Tosin värimerkkaus kai siinä erottelussa auttaa.
Motoyrittäjä saa saman kuutiohinnan, tekipä kuitua eli tukkia, samoin kuljetustaksa on sama.
Metsäomistaja kuvittelee pinoja katsoessaan, että kaikki tukkipinossa olevat pöllit ovat tukiksi merkattuja myös tietokoneella...ehkä näin onkin?
Ei sitä oikeasti pysty mitenkään valvomaan muutoin kuin jälkeenpäin tukkiprosenttia arvioimalla ja työn edistymistä seuraamalla.
On se sen verran tiedettä tuo apteeraus noilla uusilla koneilla ja viimekädessä se kuitenkin on motokuskin taidoista ja asenteesta kiinni, mitä niistä puista tehdään.
tässä vähän iltalukemista.
http://www.tay.fi/laitokset/mattiet/tilasto/uusiprojekti/seminar03/VP_Kivinen_summary.pdf
http://www.tay.fi/laitokset/mattiet/tilasto/uusiprojekti/seminar03/VP_Kivinen_summary.pdf
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?p=373709&sid=d3c70e28b4f91c8c0b811544c6f134c0
Katkontamittojen ja minimiläpimittojen mukaan vaikuttaa myös käytetty ohjelmisto ja siinä valittu katkontatapa.
Lisäksi tehtaalta/sahalta voi tulla kesken päivän tilaus tietyn mittaisesta tukista, joka mielestäni kyseenalaistaa koko optimoinnin.
Alla olevassa esityksessä pari ehdotusta lopussa, mutta vaikka nuo olisikin jo testeissä todettu hyviksi ja sopimukseenkin kirjattu, niin ei kai niiden noudattamista pysty valvomaan mitenkään.
http://www.tay.fi/laitokset/mattiet/tilasto/uusiprojekti/seminar03/Jori_Uusitalo.pdf
Asia on tosi vaikea,yhdistyksen miehet ovat saman ammatin kautta sukulaissieluja puuyhtiöitten ostopääliköitten kanssa,ja metsän omistaja on heille vain satunnainen yhteistyökummppani.
Luottamuksen (naiviuden)pitää olla todella suuri kun puukauppoja junailee,ja varsinkin jos joutuu tekemään kaupat ilman minkäänlaista omaa asiantuntemusta.
On kyllä paljon mielenkiintoisempaa antaa heidän yrittää kusta mielummin avoimeen silmään,kuin täysin ummistuneeseen silmää.
Muutamat firmat ostavat puut kokonaisena ja maksavat koko puusta könttäsumman,saavat sitten pätkiä mielensä mukaan