Dirty kun olet esiintynyt täällä varsin kriittisesti lavatanssia tai ainakin tiettyjä lavatanssilajeja kohtaan, niin minä ihan sarvia ja hampaita olisin kiinnostunut tietämään millaista sinusta olisi sitten esim. oikeasti hyvännäköinen bugg?
Itse harjoittelen säännöllisesti lavatanssilajeja mukaanluettuna bugg ja minulla on joitakin ajatuksia siitä millaista olisi hyvännäköinen bugg-tanssi. Tiedän että bugg-tyylejä on niin monenlaisia että määritelmien teko voi olla vaikeaa mutta kerropa ihan tosissaan millaisia elementtejä sinusta tulisi buggissa olla että se näyttäisi hyvältä? Voit myös analysoida mitä siinä EI saisi mielestäsi olla mutta siinä tapauksessa voisit kertoa miten korjaisit/muuttaisit ko. asian!
Saadaanko asiallista keskustelua?
Itse harjoittelen säännöllisesti lavatanssilajeja mukaanluettuna bugg ja minulla on joitakin ajatuksia siitä millaista olisi hyvännäköinen bugg-tanssi. Tiedän että bugg-tyylejä on niin monenlaisia että määritelmien teko voi olla vaikeaa mutta kerropa ihan tosissaan millaisia elementtejä sinusta tulisi buggissa olla että se näyttäisi hyvältä? Voit myös analysoida mitä siinä EI saisi mielestäsi olla mutta siinä tapauksessa voisit kertoa miten korjaisit/muuttaisit ko. asian!
Saadaanko asiallista keskustelua?
Vastaukset 65
Vanhimmat
Eräällä DVD:llä tanssiopettajat opettavat bugg-tanssia, mutta mielestäni heidän tanssistaan puuttuu hyvälle buggalle ominainen askellus.
Tällä askelluksella en tarkoita ruotsalaisten tyyliä "liidellä" varpaillaan, vaan sitä suomessa joidenkin osaamaa bugg-tyyliä.
Kerrotko tarkemmin.
Tarkoittanet sellaista rullaavaa päkiäaskelta jossa polvet ja lantio toimii mukana?
Tuo on yksi ihan perusbuggin tanssillisuuteen suuresti vaikuttava tekijä ja sopii tietynlaisiin biiseihin sekä yleisestikin sopii bugg-musiikkiin.
Ruotsissa nykyään näytetään tanssivan buggia paljon nopeampaan musiikkiin ja rokahtavampaankin jollaiseen kyllä mielestäni sopii se "varpailla liitely"-tyylikin. Lisäksi se antaa miehelle paljon mahdollisuuksia jalkakikkailuihin.
Tärkeänä (itse) pitäisin buggissa kuitenkin muutamaa piirrettä:
1. Käsien liikkeet pitäisi olla hallitun ja rauhallisen näköisiä eikä mitään huitomisia tai veivaamista missään tilanteessa.
2. Askelten tulisi olla suht. lyhyitä, varsinkin naisten pyörähdyksissä ottamat, -aivan erityisesti vapaissa pyörimisissä. Jos askelpituudet ovat mitä sattuu, näyttää ja tuntuu tanssikin rauhattomalta.
3.Pitäisi päästä irti mielikuvasta jonka mukaan nainen tanssii miehen ympärillä ja mies ei käytännössä tee juuri mitään eli miehen tanssillisuuteen pitäisi panostaa. Kuviot sellaisiksi että molemmat liikkuvat suht. yhtä paljon ja miehen askelluksiin variaatioita sekä vientiin otevaihtoehtoja lisää.
4. Humppamaisesta polvijoustosta pitäisi pyrkiä eroon koska bugg-musa on useimmiten voimakkaasti svengaavaa! Nilkkajoustoa ruotsalaiseen tyyliin voisi käyttää enemmän hyppivissä nopeatempoisissa biiseissä.
5. Viennistä pitäisi saada katkeamatonta eli tarkoitan sitä kun (yleensä) lavoilla nähty bugg näyttää siltä kuin tehtäisiin pari monimutkaista kädenalikuviota ja sen jälkeen ei tehdä mitään pitkään aikaan eli bugg näyttää jonkinmoiselta sykleissä tapahtuvalta tanssilta. Silloin kun ei viedä jotain kuviota, pitäisi kuitenkin tehdä JOTAIN; esim. twist-liikkeitä, breikkejä tms. Kursseilla pitäisi irrallisten kuvioiden sijaan opettaa toimivaa vientikonseptia jossa erilaiset kuviot sijoittuvat saumattomasti toisiinsa ja ovat musiikin rakenteeseen sopivia. Ei esim. paljon kuvioita jotka kestävät 9 tai 10 iskua mikäli ei samalla opeteta miten kuviot voisi "sitoa" toisiinsa tanssillisesti. Tässä suhteessa ruotsalaiset näyttävät ainakin kilpapuolella olevan paljon meitä edellä. Meidän suomalaisten bugg näyttää vähän siltä kuin meillä olisi totaalisesti pallo hukassa puolen tai 1/3 kappaleen aikana... -tai sitten aivan hirveältä häkkyröinniltä! Buggia pitäisi oppia tanssimaan "nätisti" ja "pienesti", samalla kuitenkin svengaavasti. Mielikuvat kävelyhumpasta ovat tässä haitaksi.
6. Naisten pitäisi etenkin pyörinnässä harjoitella toimiva päkiäaskel sillä kanta-askeleet (varsinkin ojennetuin polvin) tekevät vauhdin ja etenemisen liian suureksi jolloin mieskin joutuu juoksemaan naisen "perässä". Vaikka nainen saakin ottaa vapaasti pyörinnässä, se ei tarkoita että edetään hirveillä kanta-askelilla metrin loikkia ja miehen pitäisi sitten juosta kiltisti perässä? Tätä näkee yllättävän kokeneillakin naisilla.
7. Buggissa vientivaste on vain pieni, oikeastaan melkein nimellinen mutta naisen pitäisi osata sen mukaan mennä. Veivaaminen ja ylisuuret vinetiliikkeet ei sovi buggiin, siinä tulee vain vahinkoa.
Tässä minun ajatuksia! Kommentoikaahan!
Erittäin hyviä huomioita. Sen tarkemmin pohtimatta korostaisin vielä vartalon käyttöä - sekä naisilla että miehillä. Yksinkertaisimmillaan se näkyy esim. naisen vapaan käden toimintana (siksi tuplaotteen käytöstä pitää siirtyä enemmän yhden käden vientiin, että tanssiin saadaan näyttävyyttä), mutta tuo liikehän lähtee vartalosta - jos se vartalo vain toimii :-)
Yhdessä kohtaa olen eri mieltä, tai pikemminkin tarjoaisin vaihtoehtoa. Kirjoitat, että buggin vaste on pieni. Tämä on yksi vaihtoehto (itse edustan tätä tyyliä, ainakin vielä). Toinen vaihtoehto on varsin voimakas vaste (joka syntyy suurelta osin tuosta em. vartalon käytöstä. Hankala selittää), jota osa Ruotsin valmentajista painottaa. Suomalaisista huippupareista ainakin osa tanssii ko. tekniikalla. Olen tanssinut kahden suomalaisen mitalidaamin kanssa ja molemmilla oli hyvin voimakas, mutta joustava vaste (toinen myös opettaa aktiivisesti ja ko. tekniikkaa). Tuntui hyvältä.
Kovinpa yhtä aikaa tupsahti sinun teesisi. Olen muuten aika pitkälle näköjään samaa mieltä kanssasi tässä asiassa. Jos suomalaiset buggin tanssijat omaksuisivat näitä periaatteita tanssiinsa, en tarvitsisi kirjoitella tahallisen provosoivia viestejä tälle palstalle saadakseni ihmiset tolkkuihinsa bugginsa kanssa.
...ruotsalaiseen liikkumistyyliin koska olen ollut ymmärtävinäni että hyvin nopeaan musiikkin tanssittuna voimakkaampi vaste tulee ihan luonnostaankin. Vai oliko voimakas vaste itsetarkoitus? Jäykkiä käsiä olen oppinut pelkäämään sillä silloin naiselle ottaa kipeää ja vienti hidastuu oleellisesti mutta jäykkyyttä ei ilmeisesti ollut vaikka vaste olikin suurempi? Siinäpä se onkin; pitää voimakas vaste mutta samalla joustava eikä jäykkä ja kankea.
Musiikin nopeudella ei ollut sinänsä merkitystä tuohon vasteeseen (kait? Ei sitä kerralla koko hommaa sisäistä :-)). Ja voimakkuudestaan huolimatta vaste oli hyvin joustavaa, ja karkeasti kuvattuna perustui rintarangan suurempaan liikkumiseen. Tai ehkä jousto on tässäkin parempi sana.
Vaste ei sinänsä ole itseisarvo, vaan itse koen sen avittavana tekijänä siihen, että molempien ylävartalot alkavat toimia.
Toivottavasti en nyt tee väkivaltaa koko ko. opettajien vetämälle tanssityylille.
"minä ihan sarvia ja hampaita olisin kiinnostunut tietämään millaista sinusta olisi sitten esim. oikeasti hyvännäköinen bugg?"
Buggin askellukseen sinänsä en ota kantaa, se ei ole edes kovin tärkeää joltakin (hyvältä tai huonolta)näyttämisen kannalta. Perusideahan tanssissa on hyvin helppo, eli pääsääntöisesti askel joka iskulle. Mihin suuntaan ne tulevat, sillä ei ole niin suurta merkitystä, kunhan vietävä tietää mitä viejä haluaa.
Mutta sitten tekijöitä, joista hyvä tanssi muodostuu:
Perusryhti:
- normaali hyvä ryhti. Myös vatsa- ja pakaralihakset osallistuvat ryhdin muodostamiseen (tämä usein unohtuu, tai ko. lihaksia ei osata kontrolloida)
- vartalon painopiste hieman päkiöillä. Hartiat rentoina (niitä ei missään nimessä kohoteta korviin, niin kuin usein näkee).
- niskaa vedetään aavistuksen taakse päin (ettei tule kilpikonnaefektiä, jossa pää kuikkii kuoren sisältä alaspäin)
- vartalo on siis jäntevän rento (ei jäykkä ja jännittynyt tai veltto ja valahtanut)
- takamus on ehdottomasti vedetty normaalisti vartalon alle (perse pitkällä pyllöttäminen on koomista)
Jalkatekniikkaa (karkeasti):
- polvet hieman taivutettuina (mahdollistaa jouston), ei siis lukkosuorina missään vaiheessa
- kontakti lattiaan (eli tukipiste) hieman jalkaterän sisäsyrjällä silloin kun astutaan päkiöillä (ei siis missään nimessä ulkosyrjällä!)
- polvet hieman sisäänpäin (ehkä ruminta on tanssia polvet ulospäin lonksahdellen)
- askeleeseen liittyvästä työstä suurimman osan tekee tukijalka eli ponnistava jalka (ei siis se askelta ottava jalka), näin tanssiin saa vaivatonta "harppomatonta" liikettä. Aloittelevalle tanssijalle tämän ymmärtäminen on aika vaikeaa, mutta se kuitenkin on kaiken hyvän tanssin edellytys.
- jos jollakulla jalkaterät kääntyvät anatomisesti sisäänpäin, se vaikeuttaa muita tansseja paitsi tangoa, joten niitä kannattaa pitää suorassa.
- askeleista suurin osa on ns. ball flat, eli ensin päkiä, sitten koko jalka, mutta voi käyttää myös flat-askeleita tai jopa kanta-askeleita silloin tällöin.
- jalkoja ei nostella korkealle irti lattiasta, vaikka käyttäisikin jalkatekniikkaa, jossa askel otetaan ns, korkealla nilkalla.
Vartalon liike:
- hyvään buggiin pitäisi kuulua hallittu, pehmeä vartalon liike. Siis kun paino on asettunut jalalle, niin lantio jatkaa hieman liikettä ko. jalan puoleiselle sinulle ja aavistuksen taakse.
Vartalon liikettä ei kuitenkaan saa liioitella, jos musiikkina on vaikkapa normaali beat, koska silloin tanssi muuttaa karakteriaan liikaa lattareiden suuntaan. Mutta, jos musiikki on sellaista, että se houkuttelee voimakkaampaan vartalon käyttöön, niin siitä vaan.
- kaunista vartalon liikettä ei saa aikaiseksi, ellei liikettä kontrolloi vatsa- ja kylkilihaksillaan. Siis "löysällä" vatsalla tanssiminen on vain holtitonta mutjahtelua puolelta toiselle
- vartalon liike on daamilla voimakkaampi kuin herralla. Jos vartalon liike tyystin puuttuu (niin kuin useimmiten herroilta puuttuu), tanssi muuttuu jäykäksi köpöttelyksi.
- myös ylävartalo osallistuu tyylikkään elastisen tanssin muodostamiseen. Rintarangan täytyy olla joustava ja oikealla tavalla avoin. Väärin avattu rintaranka saa tanssijan näyttämään harakalta.
Vienti:
- buggin vientiin pätee samat säännöt kuin muihinkin: jos herra oikeasti tietää omat kuvionsa, niiden askeleet ja rytmin, niin viennissä ei yleensä ilmene ongelmia. Ongelmia tulee, jos vienti on rytmillissesti väärin ajoitettua tai riuhtovaa tai liian vetelää.
- todella hyvä buggin tanssija (herra) osaa kuvioihin myös naisen askeleet, jolloin tietää tarkalleen vienti-impulssien oikean ajoituksen elin osaa esim. vauhdittaa naisen käännöstä juuri oikealla iskun osalla.
- naisilla vientiin vastaamisessa yleisin virhe on vasteen puuttuminen, eli daamin kädet ovat veltot kuin lehmän vedin. Niiden kautta ei saa välitettyä vienti-informaatiota daamin vartaloon.
Paikallaan vai etenevästi?
- liikkuuko bugg salia kiertäen vai ei, sillä ei ole merkitystä, paitsi silloin jos pari ravaa paita höyryten pitkin seinustoja (se näyttää kauhealta)
Yleistä:
- hyvässä tanssissa liike on aina pehmeän jatkuvaa, ilman nykäisyjä, tempoiluja tai reuhtomista. Edellinen kuvio (tai liike yleensä) sulautuu ilman saumakohtaa seuraavaan.
- käsillä ei huisketa eikä huidota. Käsien liikeradat ovat läheltä vartaloa. Esim. kun daami pyörähtää käden ali, ilmaa käden ja hiusten väliin jää muutama milli, ei puolta metriä.
- käsien liike on yleensä vartalon liikkeen saumaton jatke. Harvemmin niillä on omaa itsenäistä sooloa.
- tanssijan naaman ilme saisi myös kuvastaa sitä, että oletusarvoisesti hauskasta asiasta on kyse. Lattiaan äreänä tuijottavat vanhat herrat buggia höyrytessään eivät välttämättä luo tanssista kovin iloista mielikuvaa.
Jos näistä edellä luettelemistani asioista edes viidesosa toteutuu, niin lavoilla nähtävä bugg paranee viisikymmenkertaisesti :)
Erittäin hyviä pointteja! Näkee että tiedät mistä puhut! Olen oikeastaan kaikissa kohdissa samaa mieltä (käypä lukaisemassa tuossa ylempänä omat muutaman listaamani asian!)
Yhdestä asiasta kommentoisin kuitenkin vähäsen; vaikka pidänkin pehmeästä vartalonliikkeestä niinkuin sinäkin, niin sanosin silti että koska bugg-musaa on niin monenlaista niin tietyn tyyliseen musaan ei sovi tuo pehmeys. Esim. vähänkään rokahtavampi biisi vaatii "rähinää" ja sellaisiin esim. ruotsalaistyylinen päkiöillä tanssiminen variaatioineen sopii hyvin! Buggiahan lavoilla karkeasti ottaen tanssitaan ainakin kahteen-kolmeen erityyliseen musiikkiin joten en aivan niin tiukasti sitoisi mitään tiettyä tyyliä "ainoaksi oikeaksi".
Jive-tyyppiset biisit olisi hyvä tanssia eri tavalla kuin boogiet jne. Iskelmä taas on aivan eri juttu. Beattiin en mielelläni edes buggia lähde tanssimaan jos ei sitten ole tilanne että koko illan aikana ei muuta buggina tanssittavaa kertakaikkiaan tule. Tasaiskuinen iskelmä on jees!
Osaahan se kirjoitta asiallisesti ja ajatuksella. Hyvä. Voisi melkein laittaa huoneentauluksi.
PS. Olis menny tanssinetissakin läpi. Vähintään rusinan olisit saanut.
"Buggin askellukseen sinänsä en ota kantaa, se ei ole edes kovin tärkeää joltakin (hyvältä tai huonolta)näyttämisen kannalta."
No, johan on! Olet kilpatanssija muka! Kyllähän askeleilla on merkitystä! Pitäähän askelten näyttää siltä, että ne ovat selviä askeleita. Eihän kukaan erota mistään jalkojen lattiaa pitkin laahauksesta askelten rytmiä.
"- normaali hyvä ryhti. Myös vatsa- ja pakaralihakset osallistuvat ryhdin muodostamiseen (tämä usein unohtuu, tai ko. lihaksia ei osata kontrolloida)"
Ei mitään uutta. Normaalissa R 'n' S -valmennuksessa painotetaan näitä jo alkeistasolla.
"- vartalon painopiste hieman päkiöillä. Hartiat rentoina (niitä ei missään nimessä kohoteta korviin, niin kuin usein näkee)."
Samat sanat kuin edellä.
"- niskaa vedetään aavistuksen taakse päin (ettei tule kilpikonnaefektiä, jossa pää kuikkii kuoren sisältä alaspäin)"
Eli tanssita köyryssä. Alkeiskurssikamaa.
"- vartalo on siis jäntevän rento (ei jäykkä ja jännittynyt tai veltto ja valahtanut)"
R 'n' S alkeiskurssitasolta lähtien panostetaan tähän.
"- takamus on ehdottomasti vedetty normaalisti vartalon alle (perse pitkällä pyllöttäminen on koomista)"
R 'n' S -tansseissa peruslähtökohta, johon kiinnitetään huomiota alkeiskursseilta lähtien.
"- polvet hieman taivutettuina (mahdollistaa jouston), ei siis lukkosuorina missään vaiheessa"
Mahdollistaa polvilla joustamisen. Lukkosuorilla polvilla mahdollinen jousto tapahtuu vain nilkoilla.
"- kontakti lattiaan (eli tukipiste) hieman jalkaterän sisäsyrjällä silloin kun astutaan päkiöillä (ei siis missään nimessä ulkosyrjällä!) "
Tarkoittaa suomeksi: tanssitaan jalkaterät auki käännettyinä (ei sisäänpäin käännettyinä).
"- polvet hieman sisäänpäin (ehkä ruminta on tanssia polvet ulospäin lonksahdellen)"
Normaali ihmisen polvien rakenne on lievä pihtipolvisuus. Tuossa ei tarvitse erikseen korostaa pihtipolvisuutta, jos omaa normaalin polvien rakenteen. Tulee mieleen kilpajiven jalkaterän sisäsyrjällä askeltamisen korostaminen. Tätä ei tarvita buggissa.
"- askeleeseen liittyvästä työstä suurimman osan tekee tukijalka eli ponnistava jalka (ei siis se askelta ottava jalka), näin tanssiin saa vaivatonta "harppomatonta" liikettä. Aloittelevalle tanssijalle tämän ymmärtäminen on aika vaikeaa, mutta se kuitenkin on kaiken hyvän tanssin edellytys."
Jälleen alkeiskurssikamaa. Tätä ryhdytään korostamaan R 'n' S -puolella hyvin nopeasti, kun perusaskel on jotenkin jo hallinnassa.
"- jos jollakulla jalkaterät kääntyvät anatomisesti sisäänpäin, se vaikeuttaa muita tansseja paitsi tangoa, joten niitä kannattaa pitää suorassa."
Ei pidä täysin paikkaansa. Esimerkiksi 20-luvun charlestonissa on oleellista sisä-ulkokierto, mitä epäilemättä helpottaa jalkaterien anatominen sisäänpäin kääntyminen. Ei tarvitse enää erikseen korostaa askelluksessaan tätä, kun on syntyään näin.
"- askeleista suurin osa on ns. ball flat, eli ensin päkiä, sitten koko jalka, mutta voi käyttää myös flat-askeleita tai jopa kanta-askeleita silloin tällöin."
Tai käyttää flat-askeleita koko ajan. Boogie woogiesta on tuttu flat-askeltekniikka, jolla saa aikaiseksi aivan kelvollisen jouston. Puhutaan ns. kahden kosketuksen tekniikasta (toiset puhuvat ns. skip-tekniikasta). Kanta-askelia harvemmin tulee buggissakaan käytettyä. Mahdollista kyllä.
"- jalkoja ei nostella korkealle irti lattiasta, vaikka käyttäisikin jalkatekniikkaa, jossa askel otetaan ns, korkealla nilkalla."
Korkeudesta en tiedä, mutta jalkoja nostellaan varmasti, kun käytetään mm. flat-askeltekniikkaa buggissa. Tällöin käytetään hyväksi enemmän reisi- kuin pohjelihaksia.
"- hyvään buggiin pitäisi kuulua hallittu, pehmeä vartalon liike. Siis kun paino on asettunut jalalle, niin lantio jatkaa hieman liikettä ko. jalan puoleiselle sinulle ja aavistuksen taakse."
Eli siirretään vartalon (lantion) paino jalan päälle. Sivuttaissuuntaista lantion liikettä on syytä käyttää buggissa vasta sitten, kun tuplajousto (pulssi, syke, jousto joka iskulle jne.) on hallussa. Jousto alas-ylös suunnassa joka iskulla on erittäin tärkeää buggissa kuten useimmassa muussa R 'n' S -lajissa (Fusku on poikkeus. Fuskussa jousto on parittomilla iskuilla ylös ja parillisilla alas).
"Vartalon liikettä ei kuitenkaan saa liioitella, jos musiikkina on vaikkapa normaali beat, koska silloin tanssi muuttaa karakteriaan liikaa lattareiden suuntaan."
Lue edellinen. Lantion sivuttaissuuntaista liikettä ei pidä käyttää, jos ei hallitse kunnolla tuplajoustoa. Lantion sivuttaissuuntaisella liikkeellä ei korvata tuplajoustoa.
"- vartalon liike on daamilla voimakkaampi kuin herralla. Jos vartalon liike tyystin puuttuu (niin kuin useimmiten herroilta puuttuu), tanssi muuttuu jäykäksi köpöttelyksi.
- myös ylävartalo osallistuu tyylikkään elastisen tanssin muodostamiseen. Rintarangan täytyy olla joustava ja oikealla tavalla avoin. Väärin avattu rintaranka saa tanssijan näyttämään harakalta."
Vartalon liike voi olla daamilla voimakkaampaa kuin herralla. Ei kuitenkaan välttämättä näin. Vartalon liike liittyy niin omaan tanssimiseen kuin viseen, mikä lähtee hyvässä tanssissa vartalosta (ei käsistä). Elastisella ja hallitulla vartalon käytöllä saadaan aikaiseksi tanssia, joka ei tosiaan näytä köpöttelyltä eikä vise näytä reuhtomiselta.
Rintarangan avaus liittynee siihen, että rintakehä pidetään ns. auki ulospäin käännettynä. Sisäänpäinkäännetyllä rintakehällä tanssiminen näyttää hartiat kumarassa ja köyrysssä tanssimiselta.
"- buggin vientiin pätee samat säännöt kuin muihinkin: jos herra oikeasti tietää omat kuvionsa, niiden askeleet ja rytmin, niin viennissä ei yleensä ilmene ongelmia."
Alkeiskurssiasiaa jälleen. Pidemmälle edistyneillä löytyy variaatiota askeleissa, rytmissä, jolloin viennissä on huomattavasti enemmän vaihtoehtoja, kuin orjallisessa alkeiskurssimaisessa kuvioiden tietyllä opitulla periaatteella suorittamisessa.
Ymmärrän hyvin, että olet kilpatanssipuolella tottunut siihen, että kuviot suoritetaan täsmälleen tietyillä askelilla ja rytmeillä. Vapaassa maailmassa lähes kaikki vientitavat käyvät, kunhan daami pysyy perässä, eikä vahingoita itseään.
"- todella hyvä buggin tanssija (herra) osaa kuvioihin myös naisen askeleet, jolloin tietää tarkalleen vienti-impulssien oikean ajoituksen elin osaa esim. vauhdittaa naisen käännöstä juuri oikealla iskun osalla."
Ei välttämättä osaa naisen askelia. Toki hyvähän viejän olisi perehtyä seuraajan askeliin. Oppii ymmärtämään seuraajan liikettä.
Todella hyvä buggin kuten monen muun R 'n' S -lajin tanssija tuntee, missä on naisen painopiste milloinkin. Tämän perusteella hän vie naista.
"- naisilla vientiin vastaamisessa yleisin virhe on vasteen puuttuminen, eli daamin kädet ovat veltot kuin lehmän vedin. Niiden kautta ei saa välitettyä vienti-informaatiota daamin vartaloon."
Vasteen puuttuminen ei välttämättä ole huono asia niin kauan kuin on olemassa edes pienen pieni vaste. Liika vaste vie visestä herkkyyden. Vasteen määrä riippuu viejän ja seuraajan taitotasosta. Todella hyvät tanssijat tanssivat vasteella joka on niin pieni, että vaste on lähellä nollaa.
Nykyään painotetaan R 'n' S-puolella jo alkeiskursseista lähtien käsien rentona pitämistä. Tällöin kyetään tanssimaan pienimmällä mahdollisella vasteella (eli vasteella joka on lähellä nollaa). Ymmärrän hyvin, että kilpatanssipuolella, jossa tanssitaan pääasiassa koreografioita, viseen ei kiinnitetä samalla tavalla huomiota kuin R 'n' S -puolella.
"- liikkuuko bugg salia kiertäen vai ei, sillä ei ole merkitystä, paitsi silloin jos pari ravaa paita höyryten pitkin seinustoja (se näyttää kauhealta)"
Tuosta voidaan olla montaa mieltä. Oma mielipiteeni on, että paikallaantanssittava bugg näyttää naurettavalta piirileikiltä, jossa mies seisoo hölmönä piirin keskellä ja vie lian päässä naista ympärillään (taisinpa tässä lähteä omien tekstiesi kuvannolliseen suuntaan).
"- hyvässä tanssissa liike on aina pehmeän jatkuvaa, ilman nykäisyjä, tempoiluja tai reuhtomista. Edellinen kuvio (tai liike yleensä) sulautuu ilman saumakohtaa seuraavaan."
Edelleen perustarinaa.
"- käsien liike on yleensä vartalon liikkeen saumaton jatke. Harvemmin niillä on omaa itsenäistä sooloa."
Tässä taitaa olla ensimmäinen asia, jossa olen samaa mieltä siinä, että tätä ei käsitellä tarpeeksi R 'n' S -valmennuksessa. Käsien liike tulisi aina aloittaa vartalosta. Ei pelkästään käsiä "heiluttamalla".
"- tanssijan naaman ilme saisi myös kuvastaa sitä, että oletusarvoisesti hauskasta asiasta on kyse. Lattiaan äreänä tuijottavat vanhat herrat buggia höyrytessään eivät välttämättä luo tanssista kovin iloista mielikuvaa."
Epäilen vahvasti, että kanssasi tanssiessa harvalla naama on hymyssä. Sen verran väännät pilkkua asiassa kuin asiassa.
"Jos näistä edellä luettelemistani asioista edes viidesosa toteutuu, niin lavoilla nähtävä bugg paranee viisikymmenkertaisesti :)"
Toteutuuhan tuo, jos tanssijat ottavat R 'n' S -tanssivalmennuksessa opetetetut asiat haltuunsa. Näkökulmasi on R 'n' S:n osalta kovin alkeiskurssitasoinen, joten et ehkä vielä ole päässyt tästä perille.
"Tuosta voidaan olla montaa mieltä. Oma mielipiteeni on, että paikallaantanssittava bugg näyttää naurettavalta piirileikiltä, jossa mies seisoo hölmönä piirin keskellä ja vie lian päässä naista ympärillään (taisinpa tässä lähteä omien tekstiesi kuvannolliseen suuntaan)." (ed. kirjoittaja)
Tästäkin voidaan olla monta mieltä! Kyllä paikallaan tanssittava bugg:kin voi näyttää hyvältä jos liikkuminen ja kuviot ovat sellaisia joissa mieskin tanssii eikä vain seiso paikallaan ja liikuta naista! Käsityksesi paikallaan tanssittavasta buggista on niin alkeellinen että tulee mieleen oletko itse vielä buggin alkeiskurssilaisia? Nimittäin vain alkeiskurssilaisilla voi olla tuo käsitys paikallaan tanssittavasta buggista!
Jopa pyörivästä buggista saa kivan näköistä jos mieskin tanssii kehällä eikä vain pyöritä naista satelliittina!
"Tästäkin voidaan olla monta mieltä! Kyllä paikallaan tanssittava bugg:kin voi näyttää hyvältä jos liikkuminen ja kuviot ovat sellaisia joissa mieskin tanssii eikä vain seiso paikallaan ja liikuta naista! Käsityksesi paikallaan tanssittavasta buggista on niin alkeellinen"
Tepasteleehan se mies siinä keskellä vasen, oikea askelluksella. Jopa rytmiin parhaimmillaan. Hölmön näköistä silti.
"Jopa pyörivästä buggista saa kivan näköistä jos mieskin tanssii kehällä eikä vain pyöritä naista satelliittina!"
Ja etenee...
Jos mies "tepastelee siinä keskellä vasen-oikea askelilla" -niin silloin ko. mies on ollut kurssilla jossa on opetettu "eessuntaas"-buggia eli astutaan eteen-paikalla-taakse koko ajan paikalla pyörien ja naista pyörittäen.
Mielstäni eessuntaas askellus on kuitenkin buggin pilaamista ja siitä opetuksesta pitäisi päästä jo pikkuhiljaa eroon! Sitä harrasatavat opettajat (enimmäkseen lavaohjaajat) joilla tavoitteena on opettaa ns. "helppoa buggia" mutta tässäkin pätee mitä kylvät, sitä myös niität! Tuloskaan ei ole häävinen.
Miehen tulee tanssia snurrassa siten että hänkin tanssii samalla kehlää kiertäen kehää kuin nainenkin joten kummatkin liikkuvat toistensa ympäri eikä näytä siltä kuin nainen kiertäisi miestä! Tässä mies voi käyttää joko samanlaista askelta kuin nainen kehää kiertäessään tai astua yksinkertaisesti sivulle-viereen. Eteenpäin-taaksepäin liikettä ei siis tapahdu vaan liike on kummallakin sivulle ympyrän kehää pitkin.
Tämä on siis vain yksi tapa tanssia paikallaan mutta tässä ei näytä siltä kuin nainen kiertäisi miestä vaan molemmat liikkuvat yhtä paljon. Aivan sama ilmiö on fuskussa jossa usein näyttää siltä kuin nainen tekisi kaiken työn ja mies vain käsillään liikuttelee naista, mutta fuskussakin pitää pyrkiä siihen että molemmat liikkuvat yhtä paljon paikanvaihdoissa ym. liikkeissä. Esim. kesäillan valsissa kun tarkastelee fuskun tanssijoita niin näyttää kuin mies seisoisi puupökkelönä paikallaan ja liikutteleisi naista pelkillä käsillään itse ollen jäykkänä patukkana paikallaan kääntyen. Nainen sitten liikkuu pitkin ojennetuin käsin liikeratansa ääripäästä toiseen kuin kuminauhan päässä... -ei hyvä ei!
En nyt ota kantaa sisältöaisoihin, kun ei substanssi riitä. Hyvin ja perustellusti kirjoitatte molemmat, ja pitkältihän olette samoilla linjoilla. Ei sinänsä mitään ihmeellistä uutta ja järisyttävää, mutta hyvin kiteytettyjä kuvauksia.
Mutta sitä vaan ihan kauheasti ihmettelen, kun alkeiskurssitavaraa tuo kaikki mielestäsi on, että miten kummassa sitten "konkari"tasollakaan nuo eivät ole hallussa :-). Eli sitä minä vaan, että vaikka koko ajan tuot esille tuon alkeistason, niin todellisuudessahan noiden asioiden kimpussa painitaan vielä konkaritasolla, saati sitten jatkokurssien tasolla. Ja kun normaalina lavatanssi-iltana teet arvion em. kriteereiden mukaan, olisi "80" prossaa tanssijoista määrittelemäsi mukaan alkeistanssijoita.
Enhän minä näitä rock´n´swingin tanssipiirejä tunne, mutta tanssivatko ne seurojen kouluttamat sadat em. asiat omaksuneet svingarit sitten vain jossain kellarissa, kun ei tuommoista osaamista lavoilla näy?
Mutta kerrattakoon vielä, että hyviä kommentteja molemmilta. Tuota "ei välttämättä" -argumentointia ei tosin kanattaisi tämäntyylisellä foorumilla viedä kovin pitkälle.
taitaa kuitenkin olla niin että juuri se alkeiskama on sitä kaikkein vaikeinta jota varsinkin siellä konkari ym. tasolla oikein hiomalla hiotaan. En itsekään tiedä millä tavalla rns puolella tuo alkeiskama juurrutetaan mutta ainakin lavapuolella ne ohitetaan kepeästi kikatellen eikä ne ole todellakaan (yleensä) vielä vuosienkaan jälkeen hallussa. Sikäli kai voisi todeta että konkarikama ON alkeiskamaa!
Kas kun kaunis tanssi on hallittua perustekniikkaa eikä monimutkaisia härveleitä mikä on jo sanottu niin moneen kertaan että haukotuttaa sanoakin mutta silti niin vähän käyttöön otettu! Perustekniikka on paljon vaikeampaa ja enemmän harjoittelua vaativaa kuin härvelit. Siksi kai useimmilla se jää lapsen kenkiin. Toinen syy lienee alati vaihtuva pari ja lavojen ruuhkissa tanssiminen. Monille tämäkin riittää ja se heille kaikin mokomin sallittakoon!
Nyt kuitenkin keskustelun aiheen on HYVÄN NÄKÖINEN bugg!
"Miehen tulee tanssia snurrassa siten että hänkin tanssii samalla kehlää kiertäen kehää kuin nainenkin joten kummatkin liikkuvat toistensa ympäri eikä näytä siltä kuin nainen kiertäisi miestä!"
Ei tunnu hyvältä tanssia noin, jollei ole hyvä tasapainoaisti. Itseäni ainakin jatkuva liikkuminen kehällä naisen ympäri tai kehän keskellä naisen liikkeen seuraaminen alkaa pyöryttämään. Välillä täytyy olla suoraviivaista etenemistä tai lähtee jalat alta.
"Aivan sama ilmiö on fuskussa jossa usein näyttää siltä kuin nainen tekisi kaiken työn ja mies vain käsillään liikuttelee naista, mutta fuskussakin pitää pyrkiä siihen että molemmat liikkuvat yhtä paljon paikanvaihdoissa ym. liikkeissä."
Riippuu fuskutyylistä. Itse tanssin suoraviivaisesti etenevää fuskua, jossa ei kierretä kehällä. Paikanvaihdossa en välttämättä liiku yhtä paljon kuin nainen. Mitään tarkkoja prosentteja kun tuohon ei ole, vaikka näitä välillä koetetaan mm. boogie woogiessa esittääkin.
"Esim. kesäillan valsissa kun tarkastelee fuskun tanssijoita niin näyttää kuin mies seisoisi puupökkelönä paikallaan ja liikutteleisi naista pelkillä käsillään itse ollen jäykkänä patukkana paikallaan kääntyen. Nainen sitten liikkuu pitkin ojennetuin käsin liikeratansa ääripäästä toiseen kuin kuminauhan päässä... -ei hyvä ei!"
Voi tuo olla hyvä, jos mies ei seiso puupökkelönä paikallaan vaan tanssii. Tanssia kun voi paikallaankin. Jos nainen tuossa liikkuu suoraviivaisesti, tuo näyttää ihan hyvältä. Eihän siinä sentään viedä naista kehällä hyrräten, kuin jossain sirkuksessa ja hölmössä bugg-versiossa.
"Mutta sitä vaan ihan kauheasti ihmettelen, kun alkeiskurssitavaraa tuo kaikki mielestäsi on, että miten kummassa sitten "konkari"tasollakaan nuo eivät ole hallussa :-). Eli sitä minä vaan, että vaikka koko ajan tuot esille tuon alkeistason, niin todellisuudessahan noiden asioiden kimpussa painitaan vielä konkaritasolla, saati sitten jatkokurssien tasolla. Ja kun normaalina lavatanssi-iltana teet arvion em. kriteereiden mukaan, olisi "80" prossaa tanssijoista määrittelemäsi mukaan alkeistanssijoita."
Eivät ne kaikilla olekaan konkaritasolla hallussa. Toisilla ei koskaan. Vaatii vuosien harjoittelun, jotta ovat edes kohtuullisesti hallussa, jollei ole taustalla vahvaa tanssi- tai muuta vastaavaa taustaa entuudestaan.
Näitä vaan aletaan treenaamaan jo alkeista lähtien. Ne eivät ole R 'n' S -tanssijalle mitään ihmejuttuja, joita yllättäen kerrotaan jossain konkaritasolla, kun on jo vankka tanssikokemus takana.
Näiden pitäisi olla tuttua perusasiaa kaikille R 'n' S -tanssijoille jo aloittelijoista lähtien. Ei vain Bugg-tanssijoille.
Mitä on oikeasti hyvännäköinen bugg, sitä DD ei kyennyt määrittelemään.
"Mitä on oikeasti hyvännäköinen bugg, sitä DD ei kyennyt määrittelemään" (ed. kirjoittaja)
-Jospa sinä yrittäisit määritellä! Kiinnostaisi kyllä kuulla näkemyksesi koska olen aika samoilla linjoilla noiden DD:n mainitsemien juttujen suhteen! Sana on vapaa:
http://www.micteam.se/
Sieltä diverse, film, bugg, vuxna, a-klass. Pitäisi selvitä, miltä hyvin tanssittu bugg näyttää nykyään.
"Näkökulmasi on R 'n' S:n osalta kovin alkeiskurssitasoinen, joten et ehkä vielä ole päässyt tästä perille."
Sen verran hämmästynyttä kommenttia tuohon alkeiskurssikamaa-hokemaasi, että:
Nyt taisin kymmenien vuosien etsiskelyn jälkeen viimeinkin nähdä vilauksen todellisesta tanssillisesta superulottuvuudesta.
Teillä siellä paikallisessa R`n`N -swingseurassasi kaikki nuo asiat, joita maailman parhaat tanssijat koko elämänsä yhä uudellleen ja uudelleen hakevat ja treenaavat, ovat alkeiskurssikamaa! Ja kaikki tietenkin vielä osaavat nuo yksinkertaiset ja niin naurettavan helpot asia.
Vittu, nyt rupesi oikeasti vituttamaan! Minä olen turhaan juossut kaikenkarvaisten maailman mestarien opeissa pennusta asti vuodesta toiseen ja tuhlannut hirvittävän määrän rahaa, kun kaikki nuo asiat olisin voinut oppia sinun R`n`S seurasi alkseiskurssilla.
Vieläkö asian voisi korjata? Missä tällainen maaginen tietäjäpiiri kokoontuu? Liityn siihen välittömäsi.
"Teillä siellä paikallisessa R`n`N -swingseurassasi kaikki nuo asiat, joita maailman parhaat tanssijat koko elämänsä yhä uudellleen ja uudelleen hakevat ja treenaavat, ovat alkeiskurssikamaa! Ja kaikki tietenkin vielä osaavat nuo yksinkertaiset ja niin naurettavan helpot asia."
Nämä ovat alkeiskurssiasioita, hyvä DD. Niitä harjoittellaan koko tanssiura, vaikka ne ovat jo alkeiskursseista lähtien opetettavia asioita. Koskaan ei tule valmista näissä.
Kukaan ei ole muuten kirjoittanut, että nämä ovat yksinkertaisia ja niin naurettavan helppoja asioita. Kuten edellä käy ilmi, maailmassa ei liene yhtään tanssijaan, jolla olisi valmista näissäkään asioissa. Luullahan aina näin voi, että itsellä on perusasiat täysin kunnossa. Käytännössä näin ei ole kenelläkään.
"Vittu, nyt rupesi oikeasti vituttamaan! Minä olen turhaan juossut kaikenkarvaisten maailman mestarien opeissa pennusta asti vuodesta toiseen ja tuhlannut hirvittävän määrän rahaa, kun kaikki nuo asiat olisin voinut oppia sinun R`n`S seurasi alkseiskurssilla."
Olisit saanut ainakin aavistuksen näistä asioista seurani alkeiskurssiharjoituksissa. Näitä asioita kun opetetaan myös seurani alkeiskursseilla.
Parempaa oppia toki saatat saada muualta maailmasta, jossa on niin taitavampia opettajia kuin tanssijoita moninkertaisesti seurani vastaaviin nähden.
"Nämä ovat alkeiskurssiasioita, hyvä DD. Niitä harjoittellaan koko tanssiura, vaikka ne ovat jo alkeiskursseista lähtien opetettavia asioita. Koskaan ei tule valmista näissä."
Nuo luettelemani ovat asioita, joista hyvä tanssi (myös bugg) koostuu. Jokainen vastuunsa tunteva tanssinopettaja opettaa noita tietenkin jo alusta lähtien. Mutta niiden nimeäminen pelkäksi alkeiskurssikamaksi on lähinnä yritys vähätellä esittäjän (tässä tapauksessa minun) tanssillista tietämystä.
Nuo luettelemani asiat ovat niitä, joita pitäisi esim. R`n`S ja lavatanssipiireissä opettaa PALJON enemmän nimenomaan jatko- ja konkaritason kursseilla. Miksikö? Koska niiden puute on niin ilmeinen.
Voin paljastaa salaisuuden: juuri muuta kuin nuo luettelemani asiat ei ole olemassa hyvän tanssin muodostamiseksi ja siksi niitä täytyy treenaata aina, aina ja aina. Vain sillä tavoin tanssija voi lähestyä haavettaan, jota ei sitten tietenkään koskaan saavuta: täydellistä liikettä.
Mietipä kummassako vaihtoehdossa pyörit enemmän; siinäkö kun seisot paikallasi ja pyörität naista ympärilläsi vai siinä kun itsekin tanssit samalla kehällä rintamasuunta koko ajan naiseen päin?
Eiköhän tuo ole selvää että ensimmäisessä vaihtoehdossa jota tunnut suosivan, pitäisi pää mennä vielä enemmän sekaisin!
Sitäpaitsi vaihtoehdossa 2 ei todellakaan ole kyse siitä että mies kiertäisi naista kuten sanoit vaan että kumpikin tanssii naamat toisiinsa päin, paitsi tietenkin hetkellisesti kun tehdään kädenalituksia jne.
Toinenkin korjaus ed. viestiisi: fuskua ei todellakaan tanssita "kehällä" pyörien! Ainakaan samassa merkityksessä kuin snurrabuggia!
"Nykyään painotetaan R 'n' S-puolella jo alkeiskursseista lähtien käsien rentona pitämistä. Tällöin kyetään tanssimaan pienimmällä mahdollisella vasteella (eli vasteella joka on lähellä nollaa)."
Käsien rentous tai jäykkyys ei aiheuta vasteen pienuutta tai suuruutta. Vasteen suuruus syntyy muista asioista. Päällimmäinen tekijä on reaktioviive.
Kullakin lajilla on oma ominainen reaktioviiveensä eli vasteensa, mutta pari (ja loppukädessä seuraaja) ratkaisee, kuinka pitkä reaktioviive, kuinka suuri vaste, heidän tanssiinsa syntyy.
Salsassa naisen kädet ovat lähes koko ajan hyvin rentona. Salsalle ominaista on hyvin lyhyt reaktioviive eli hyvin kevyt vaste.
Myös lindy hopissa molempien kädet ovat pääosan aikaa rennot. Silti lindy hopille ominaista on pitkä reaktioviive eli suuri vaste.
Kun taas esim. fuskua tanssitaan käytännössä usein melko jäykin käsin, mutta silti lyhyellä reaktioviiveellä eli pienellä vasteella.
" Mietipä kummassako vaihtoehdossa pyörit enemmän; siinäkö kun seisot paikallasi ja pyörität naista ympärilläsi vai siinä kun itsekin tanssit samalla kehällä rintamasuunta koko ajan naiseen päin?"
Pitääkö tuossa paikallaan seisoessa pyöriä samalla? Mietipä sitä, että viet naisen selkäsi taakse ja tuot hänet tuolta takaisin eteen. Esimerkiksi boogie woogiessa yksi tämäntyyppinen kuvio tunnetaan nimellä hook. Samanlainen on käsittääkseni myös buggissa. Buggissa käytettyä nimeä en tuolle tiedä.
"Sitäpaitsi vaihtoehdossa 2 ei todellakaan ole kyse siitä että mies kiertäisi naista kuten sanoit vaan että kumpikin tanssii naamat toisiinsa päin, paitsi tietenkin hetkellisesti kun tehdään kädenalituksia jne."
Kyllähän tuossa kehällä tanssiessa kyse on juuri siitä, että vuorotellen kierretään toisen ympärillä. Toinen on kehän keskipiste ja toinen liikkuu kehällä keskipisteen ympäri. Kehä on ehkä enemmän elliptinen kuin ympyrä. Silti siinä kierretään toisen ympärillä.
"Toinenkin korjaus ed. viestiisi: fuskua ei todellakaan tanssita "kehällä" pyörien! Ainakaan samassa merkityksessä kuin snurrabuggia!"
No, ei todellakaan tanssita noin, vaikka pyöreätä ja twistaavaa versiota opetetaankin. Minulle fuskun perusliike on suoraviivaista liikkumista.
"Pitääkö tuossa paikallaan seisoessa pyöriä samalla? Mietipä sitä, että viet naisen selkäsi taakse ja tuot hänet tuolta takaisin eteen. Esimerkiksi boogie woogiessa yksi tämäntyyppinen kuvio tunnetaan nimellä hook. Samanlainen on käsittääkseni myös buggissa. Buggissa käytettyä nimeä en tuolle tiedä."
No jos nyt ylipäätään puhutaan pyörivästä buggista niin niin pitää! Jos tuollaisia kuvioita joissa mies ei pyöri mukana vaan nainen kiertää miehen selän takana, on paljon, tuskin enää voidaan puhua pyörivästä buggista! Toki tiedän että buggia voi tanssia paikallaan muutenkin kuin pyörivästi esim. bw:mäisiä linjakuvioita. Käsitin vaan että puhe on pyörivästä buggista jonka suhteen vierastan kovasti sellaista tyyliä että nainen kiertää miestä tai toisinpäin niin että toinen on napa ja toinen satelliitti. Se jos mikä näyttää tyhmältä ja on juuri sitä sekundaohjaajien opettamaan "helppoa buggia" johon liittyy vahvasti tuo "eessuntaassuttelu".
"Man kan dansa bugg i linje och runt!"
"Käsien rentous tai jäykkyys ei aiheuta vasteen pienuutta tai suuruutta. Vasteen suuruus syntyy muista asioista. Päällimmäinen tekijä on reaktioviive."
Käsien rentous mahdollistaa vasteen pienuuden eli lyhyen reaktioviiveen (Onpa hieno sana. Kaikkea ne Oulussa opettaa.). Mietipä sitä, että tanssit rautakankikäsillä ja yrität tehdä näillä käsillä esimerkiksi yksinkertaisen basket-tyyppisen kuvion. Aikaa siinä menee varmasti enemmän kuin rennoilla käsillä.
"Kullakin lajilla on oma ominainen reaktioviiveensä eli vasteensa, mutta pari (ja loppukädessä seuraaja) ratkaisee, kuinka pitkä reaktioviive, kuinka suuri vaste, heidän tanssiinsa syntyy."
Tai viejä tai molemmat käytännössä. Perusperiaate on antaa samansuuruinen vaste takaisin, kuin tarjotaan (tarjoaja on normaalisti viejä). Jos seuraaja ei kykene sopeutumaan viejän tarjoamaan vasteeseen, on viejän syytä pyrkiä sopeutumaan seuraajan tarjoamaan vasteeseen.
Mitä tulee tuohon 'kullakin lajilla on oma ominainen reaktioviiveensä' ei pidä kirjaimellisesti paikkaansa. Ensinnäkin reaktioviive (Omituinen sana. Täytyy totutella.) riippuu viejän ja seuraajan kyvyistä tarjota sopivaa vastetta (eli reaktioviivettä). Olkoonkin mielestäsi jossain lajissa ominaisvasteena tietynsuuruinen vaste, tämä viime kädessä riippuu täysin seuraajan ja viejän kyvyistä ylläpitää sopivaa vastetta.
"Myös lindy hopissa molempien kädet ovat pääosan aikaa rennot. Silti lindy hopille ominaista on pitkä reaktioviive eli suuri vaste."
Lindyssä ei välttämättä ole suuri vaste. Lindyssä pyritään tanssimaan ns. käden päähän ja hakemaan tuntumaa parin vartaloon. Counterbalancella (vastapainolla) tanssiessa vasteesta epäilemättä tulee suuri, kun varataan parin vartalon painoon.
Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Esimerkiksi Savoy-tyylissä vartalot ovat etuviistoon kallistuneet. Tässä tyylissä vaste voi olla hyvinkin pieni.
"Kun taas esim. fuskua tanssitaan käytännössä usein melko jäykin käsin, mutta silti lyhyellä reaktioviiveellä eli pienellä vasteella."
Ei tanssita jäykin käsin!!!! Teepä niillä jäykkiksillä pari härvellyskuviota ja kerro sitten, onko kätesi jäykät.
Näitäkö ne siellä Oulussa opettaa?! Ei...
"Se jos mikä näyttää tyhmältä ja on juuri sitä sekundaohjaajien opettamaan "helppoa buggia" johon liittyy vahvasti tuo "eessuntaassuttelu"."
Selvä. Näitä sekundaohjaajia on tuotu takavuosina Suomenkin leireille opettamaan eestaastasuttelua linjassa. Ovat olleet tuolloin Ruotsin mestaruustasoa... Sekundaa silti...
"No jos nyt ylipäätään puhutaan pyörivästä buggista niin niin pitää! Jos tuollaisia kuvioita joissa mies ei pyöri mukana vaan nainen kiertää miehen selän takana, on paljon, tuskin enää voidaan puhua pyörivästä buggista!"
Meillä on hiukan eri käsitys pyörivästä buggista. Pyöriminen on minulle vain osa buggia. Ei jokin buggin tyyli, jossa molemmat pyörivät hyrränä. Tunnustan tyhmyyteni tässä. Epäilemättä tämä molempien hyrränä pyöriminen näyttää vielä hölmömmältä kuin typerä karusellin (naisen) pyörittäminen miehen ympärillä.
"reaktioviiveen (Onpa hieno sana. Kaikkea ne Oulussa opettaa.)"
En muista kenekään sanaa opettaneen, mutta kuvaa kuitenkin hyvin asiaa. Eikö? Sinäkin ymmärsit heti.
"Mietipä sitä, että tanssit rautakankikäsillä ja yrität tehdä näillä käsillä esimerkiksi yksinkertaisen basket-tyyppisen kuvion. Aikaa siinä menee varmasti enemmän kuin rennoilla käsillä."
En tunne kuviota, ainakaan tuolla nimellä, joten en osaa kommentoida. Mutta jos kyse on texas tommy tyyppisestä kuviosta, jossa tytön kädet viedään selän taakse (jostain syystä tällainen tuli mieleen), niin totta on, että kuvio on melko hidas suorittaa, jos tyttö ei suostu taivuttamaan käsiään, mutta se ei ehkä liity ihan tähän vasteasiaan. (Ja oikein vietynä tytön käsi tottelee kyllä ihan hyvin selän taakse vientiä, vaikka siinä olisi jonkinasteinen lihasjännityskin päällä. Mutta totta on, että juuri tuon kuvion tuossa kohtaa vaste on hyvin pieni, jos viejä vie oikein.)
"Tai viejä tai molemmat käytännössä. Perusperiaate on antaa samansuuruinen vaste takaisin, kuin tarjotaan (tarjoaja on normaalisti viejä). Jos seuraaja ei kykene sopeutumaan viejän tarjoamaan vasteeseen, on viejän syytä pyrkiä sopeutumaan seuraajan tarjoamaan vasteeseen."
Eli juuri niikuin sanoin: Seuraajan antama vaste kuitenkin ihan viimekädessä ratkaisee, vaikka viejä sen vasteen tarjoaakin.
"Mitä tulee tuohon 'kullakin lajilla on oma ominainen reaktioviiveensä' ei pidä kirjaimellisesti paikkaansa. Ensinnäkin reaktioviive (Omituinen sana. Täytyy totutella.) riippuu viejän ja seuraajan kyvyistä tarjota sopivaa vastetta (eli reaktioviivettä). Olkoonkin mielestäsi jossain lajissa ominaisvasteena tietynsuuruinen vaste, tämä viime kädessä riippuu täysin seuraajan ja viejän kyvyistä ylläpitää sopivaa vastetta."
Sanoit juuri saman asian kuin minä, vain eri sanoin.
"Esimerkiksi Savoy-tyylissä vartalot ovat etuviistoon kallistuneet. Tässä tyylissä vaste voi olla hyvinkin pieni."
Totta kai vasteen tuleekin olla pieni silloin, kun sitä ei tarvita.
Joka tapauksessa lindylle (myös Savoy Style -lindylle) on ominaista suurempi kontrabalanssi ja pidempi reaktioviive kuin millekään muulle kädenalitanssille.
"Ei tanssita jäykin käsin!!!!"
Vaikkei pitäisikään tanssia, niin käytännössä kuitenkin tanssitaan. Tähän kirjoituksellani viittasin.
Tällä esimerkilläni halusin vain havainnollistaa, että käsien rentous ja vasteen keveys eivät suoraan korreloi toisiinsa. Monesti juuri käsien rentouttaminen (voiman säilyessä lapatukilihaksissa) automaattisesti kasvattaa reaktioviivettä (mikä olisi monien seuraajien kohdalla nimen omaan toivottavaa, jotta viejä saisi paremman tuntuman seuraajaan).
Man dansar bugg PÅ linje och runt!!! Så enkelt är det här i Sverige.
"En tunne kuviota, ainakaan tuolla nimellä, joten en osaa kommentoida. Mutta jos kyse on texas tommy tyyppisestä kuviosta,"
Basket-kuvio on käytännössä sama kuin u-kuvio, mutta basketissa tuodaan seuraaja (suoraan) viereen (lähtee vastakkain kahden käden otteesta). Fuskussa on käytössä täsmälleen samanlainen kuvio myös. Tuonkaan nimeä en nyt muista.
Olipa tuo kuvio mikä tahansa nimeltään, tämä ja muut vastaavantyyppiset kuviot vaativat mahdollisimman rentoja käsiä, jotta seuraaja saadaan "pujotettua" käsien väliin mahdollisimman sulavasti.
Ihan sama on kun teet mitä tahansa ns. solmukuvioita ja häkkyröitä kahden käden käden otteessa. Käsien tulee olla mahdollisimman rennot, jotta nämä kuviot onnistuvat sulavasti. Kokeile näiden tekoa rautakangen jäykillä käsillä. Ei onnistu.
"Joka tapauksessa lindylle (myös Savoy Style -lindylle) on ominaista suurempi kontrabalanssi ja pidempi reaktioviive kuin millekään muulle kädenalitanssille."
On ja ei. Filminpätkistä (esimerkiksi youtuben tällaisista) on nähtävissä, että myös Savoy Ballroomissa tanssineet käyttivät kontrabalanssia (eli vastapainoa) tanssiessaan (Tämä kontrabalanssin käyttö ei ollut tyypillistä vain Dean Collinsin lindytyylissä, kuten Suomessa on pitkään luultu.). Näin ei ole kuitenkaan aina lindyssä. Esimerkiksi normaalit spinit tehdään ilman suurta kontrabalanssia. Eivät nuo oikein onnistu, jos varataan voimakkaasti parin painoon... Spineissä reaktioviive eli vaste on parhaimmillaan hyvin pieni, jotta eri nopeuksisten spinien vienti onnistuu helposti.
Muissakin kädenalitansseissa voidaan käyttää suurta kontrabalanssia, joskaan se ei ole näissä lindyn lisäksi tyypillistä kovin suurena kuin boogie woogiessa, jossa voidaan käyttää lindyn tyylistä kontrabalanssia.
Käytännössä hyvään viseen kuuluu kaikissa kädenalilajeissa vähintään pienehkö vastapaino, jotta aikaansaadaan toimiva vise-tuntuma pariin. On tunnettava parin painopiste, mikä ei onnistu kuin hakemalla tuntuma parin vartalon painopisteen sijaintiin.
Mieleen myös tulee esimerkiksi sugar push -tyyppinen kuvio, jossa käytetään kontrabalanssia hyvin tyypillisesti. Tällainen "vastakkain pompottelu" löytyy lähes kaikista kädenalilajeista. Näin väitän.
"Monesti juuri käsien rentouttaminen (voiman säilyessä lapatukilihaksissa) automaattisesti kasvattaa reaktioviivettä (mikä olisi monien seuraajien kohdalla nimen omaan toivottavaa, jotta viejä saisi paremman tuntuman seuraajaan)."
Ei välttämättä kasvata vastetta aikaisempaan vasteeseen nähden. Pari on voinut varata toisiinsa siinä määrin tai muuten ylläpitää sellaista vastetta, että vaste on ollut hyvin voimakas jo alkujaan. Käsien rentouttaminen saattaa jopa vähentää vastetta, kun parin painopiste alkaa selkeämmin löytymään rennoilla käsillä. Ei ehkä enää haluta käyttää yhtä suurta kontrabalanssia ja/tai vastetta kuin aiemmin.
Periaatteessa kasvattaahan tuo muuten vastetta, kun käsien rentouttaminen mahdollistaa parin vartalon painopisteen löytämisen (aletaan varaamaan ainakin pienessä määrin parin vartalon painoon).
"Tällä esimerkilläni halusin vain havainnollistaa, että käsien rentous ja vasteen keveys eivät suoraan korreloi toisiinsa."
Eivät ne korreloikaan suoraan, kuten edelläolevasta myös käy ilmi.
Musiikin tulkinta buggissa:
Kertoilkaahan näkemyksiänne, etenkin sinä Dirty mutta myös muutkin jos ajatuksia on!
Koska miehen askel on vapaa, voi mies käyttää kikkoja ja variaatioita mutta näitä valitettavan vähän yleensä kursseilla opetetaan. Asiat ovat periaatteessa hyvin yksinkertaisia muista tansseista tuttuja elementtejä esim. switch kicks, kick ball chance, triple step, vedot, pysäytykset. Lavalla nainenkin voi tehdä useimpia näistä kunhan muistaa olla kuitenkin "vietävissä" eikä ala temppuilemaan liian pitkiä aikoja. sanoisin että jos fraasin loppuun mies antaa naiselle mahkun tehdä jonkin tempun niin naisen pitäisi perussääntönä älytä myös lopettaa juttunsa ennen seuraavan fraasin alkua että pysyttäisiin musiikissa!
Liian paljon bugg tyyli on pelkkää molemmat kädet yhdessä tanssimista joten vapaata osaa naiselle voisi lisätä sekä tietenkin yhden käden otetta!
Enpäs kirjoita enempää vaan jätän tilaa muidenkin ajatuksille!
Tavalanssija: "Liian paljon bugg tyyli on pelkkää molemmat kädet yhdessä tanssimista joten vapaata osaa naiselle voisi lisätä sekä tietenkin yhden käden otetta!"
Tuo oli totta vain silloin, kun vielä enimmäkseen mentiin snurraten piirileikkiä ja vatkattiinn käsillä yy kaa koo ja takaisin.
Kyllä nykyisin taitaa buggaava pari enimmän osan ajasta olla joko otteessa a tai b ja mitakin vaihtoehoja käytössä, ellei olla kokonaan irti.
Edetessä noita molemman käden otteita tarvitaan harvemmin. Joku naisen etuperin twistaten eteneminen (miehen liikkuessa takaperin) taitaa olla niitä ainoita, missä (lähes) välttämättä tarvitaan kahden käden ote.
Voisitko tarkentaa mistä otteessa käytät nimeä a-ote? Tuolla b:llä tarkoittanet otetta, jossa miehen vasemmassa naisen oikea käsi.
Kyllähän tuo noin taitaa olla, ainakin mitä tulee etnevään bugg-tyyliin mutta paikallaankin toki vielä paljon tanssitaan ja siinä tahtoo vaivata tuo yksitoikkoinen ote monia. Tietysti asianlaita voi johtua siitäkin että suuri osa buggia ylipäätään tanssivista on tasoltaan alkeistasoa tai kork. keskitasoa.
Etenevillä kursseilla kyllä nykyään opetetaan eri otevaihtoehtojakin. Minulla vain pyörii mielessä nämä iänikuiset karusellit...
Tuosta kahden käden käytön vähentämisestä jo kirjoitinkin. Katselin pari viikkoa sitten videopätkää sekä Suomen että Ruotsin GP-kisoista ja vertailin tanssityylejä, ja oli aivan silmiinpistävää, kuinka parhaatkin suomalaiset kisaparit tanssivat huomattavasti enemmän tuplaotteessa kuin länsinaapurit. Jotkut svenssonit eivät käyttäneet kahden käden otteita kuin muutaman kerran koko biisin aikana, ja silloinkin ote säilyi hyvin lyhyen ajan.
Lavojen sosiaalitanssissa tuplaotemaisuutta luonnollisesti lisää se, että suurin osa tanssii edelleen enemmän tai vähemmän snurramaisesti.
Jalkavariaatioiden käyttäminen merkittävässä määrin on kieltämättä melko vähäistä. Jonkin verran niitä kyllä opetetaan, mutta lavakäyttöön ne siirtyvät lähinnä konkaritasolta ja siitä ylöspäin (ja viittaan nyt sitten vallitsevaan tasotilanteeseen eikä kenenkään tarvi alkaa siitä irvailla :-) ). "Massatasoilla" (jatko ja alaspäin) on vielä muita huolenaiheita vähän liikaa.
Ja samaa mieltä tuosta naisten vapauttamisesta.
Musiikin tulkinassa (lue:musiikillisessa pelleilyssä)tulee tehtyä fiiliksen mukaan erilaisia hetkeen sovitettuja "äksöneita". Nuo kick ball changet ja triple stepit tietenkin, mutta tässä pari lisää:
- kick ball change siten, että kick (potku) vaihdetaan ronde-actioniin (vasemmalla jalalla piirretään puoliympyrä lattiaan samalla se viedään etukautta taakse)
- miehen spin aivan paikallaan eli spin 12 ja päälle tepastelu 34
sitten hieman vaikeampi:
- point-askeleet spin rytmiin 1a2a3a4a 56 78
jossa pointit rytmillä 1a2a3a4a miehen spin rytmillä 56 paikallaan 78
(pointit ovat askeleita, joissa kokoiskulla painoton eteen, samalle jalalle paino takaisin iskun a-osalla jne. vaikea selittää näyttämättä)
- samban huiskut iskuilla 5a6 7a8 (tai drunken sailorkin käy, mutta on vaikeampi)
Onhan noita
Kysyin vain siksi, että olen tottunut puhumaan a-otteesta silloin, kun kyseessä on ns. suljettu ote. Eli herran oikea käsi on daamin lapaluun seutuvilla ja herran vasen käsi taitettuna kyynärtaipeesta ylös ja daamin oikea tässä herran vasemmassa. Daamin vasen lepää kevyesti herran oikealla hartialla.
Siis oikein tämä perusote, jota lattaripuolella sanotaan suljetuksi latinalaistanssiotteeksi.
Minun termistössäni se on siis kahden käden ote toisin kuin b-ote, joka taas on yhden käden avoin ote.
Jos nyt puhutaan "massatasoista" ja lavalla tanssimisesta yleensä suhteessa käsiotteiden laatuun niin yksi vaikuttava tekijä on sekin että varsin monet seuraajat ja viejät ovat niin huonoja vise:ssä että lavojen ruuhkassa vieminen melkein vaatii tuon kahden käden otteen. Toisin on jos pari on tottunut toisiinsa tai on muuten niin hyvä vise:ssä niin sitten menevät perille hienovaraisemmatkin vientiliikkeet ja voidaan luovia joustavasti alati vaihtuvissa tilanteissa jopa ruuhkassa. Musiikkiin tanssimisen ruhhka tosin tappaa ainakin 50%:sti koska siinä ei pysty toteuttamaan itseään kunnolla tilanpuutteen ja jatkuvien suunnanvaihdosten takia.
No entäs musiikki sitten; -millaisia elementtejä näet bugg musiikissa joita saisi mielellään tanssissa ilmentää?
Kerronpa ensin pohjaksi miten itse kuulen bugg-musiikin:
Ensinnäkin sitä voidaan karkeasti jakaa pariin kolmeen päätyyppiin:
1. Boogie tai rento hitaahko jive
-> Tällaisessa musiikissa korostuu voimakkaasti svengi johon mielestäni läpi kappaleen istuu hyvin pehmeä tyyli, pehmeä vartalonkäyttö, voimakas lantion käyttö ja hieman twistaava liike.
Nämä siis pääpiirteitä jotka näkisin mielelläni läpi kappaleen seuraavina ominaisuuksina!
Ns. fraseeraavia kohtia kyseisenlaisessa musiikissa ovat usein fraasien lopuissa tai aluissa olevat 8:n iskun sarjat joissa tapahtuu ikäänkuin "paikalleen polkeminen" (en osaa kuvailla oikeilla sanoilla), fiilis on sellainen että nyt pitäisi pysähtyä paikalleen tekemään jotain, mieluiten jokin toistuva itseään kertaava liike kuten tuplarock tai switch kicks. Myös selkeä twistausliike istuu tuollaisiin kohtiin.
Varsinbaisia breikkikohtia tämäntyyppisissä kappaleissa on vähän, pikemminkin kappale on tasaisesti rullaava läpi linjan. Sanoisin että läpi tasainen pehmeä liike joka fraseerataan noissa mainituissa kohdissa. Pääpiirteittäin rauhallisesti etenevää yksinkertaisin liikkein ja paikanvaihdoin.
2. Hyppivä rokkaava nopeatempoinen bugg:
Musiikki vaatii äksöniä eri tavalla kui nedellinen eikä pehmeys siihen oikein istu. Askellustyyli voimakkaasti päkiöille ja koko vartalo saa nousta ja laskea eikä liikettä tarvitse kuolettaa keskivartaloon. Mieluusti tuplajoustolla ja paljon sekaan kbc:tä triple steppiä, rondea ym. Yleisilmeenä pitää olla että kok oajan tapahtuu jotain. Erottuvuutta liikkeiden välille tuodaan käyttämällä paljon erilaisia breikkejä ja pysähdyksiä. Vapaan käden käyttöä paljon. Tanssi saa olla voimakkaasti liikkuvaa mutta ei yksitoikkoista saman toistamista. Enimmäkseen yhden käden otteessa tai vapaasti! Sekaan paljon paikalla tehtäviä kuvioita, esim. joka toinen fraasi paikalla ja joka toinen etenevää tai musiikin ja fiiliksen mukaan!
Tämä on nyt minun makuni ja käsitykseni!
"Musiikkiin tanssimisen ruhhka tosin tappaa ainakin 50%:sti koska siinä ei pysty toteuttamaan itseään kunnolla tilanpuutteen ja jatkuvien suunnanvaihdosten takia."
Jos on paikalla ruuhkan vuoksi, voi aina tanssia pientä. Ei kaikkea tarvitse tanssia suurena. Erottuu vähemmälläkin ainakin omalle parille.
Tuota jatkuvia suunnanvaihtoja en ymmärrä. Ruuhkassa tanssitaan joko edeten tanssisuuntaan (vastapäivään) tai paikallaan sellaisilla alueilla, jotka sopivat paikallaantanssimiseen (kädenalitanssialueet). Hölmöintä lavoilla ovatkin nämä idiootit, jotka jäävät fiilistelemään kesken kaiken kaikkien muiden tukoksi tai ne, jotka tyrkkäävät itsensä yllättäen sivulta eteen, jolloin kolahtaa. Jos autollakin ajettaisiin noin, teillä olisi melkoisesti kolareita.
Läheskään aina musiikkin ei sovi "pienesti tanssiminen", varsinkin kun lavaruuhkassa pitää tanssi monesti NIIN pienesti ettei se enää tunnu paljon miltään. Moni musiikin kohta suorastaan pyytää tietynlaista liikehdintää mutta sitä ei pysty toteuttamaan haluamallaan tavalla ruuhkan takia. Toki aina VOI mennä jotakin, sen tiedän minäkin enhän minä niin alkeellinen ole! Kyse oli pikemminkin siitä mikä tuntuu hyvältä ja tuo fiilistä!
Suunanvaihdoksilla tarkoitin sitä että yleensähän lavalla ongelmana varsinkin ruuhkassa ovat "hyssyä" tanssivat suuri enemmistö jotka lähes hytkyvät paikoillaan... näitä joutuu pakostakin takaa tuleva väistelemään alati mikäli ei itse halua tanssia samanlaista hengetöntä hyssyä tai hytkytanssia. Silloin joutuu tekemään suunnan vaihdoksia eli etenemään jatkuvaa siksakkia mikä muuttaa olennaisesti liikkuvan buggin liikeratoja. Ei voi edetä tasaisesti eikä aina rauhallisestikaan kun näkee jonkun raon johon on "ehdittävä" tai jäätävä paikalleen tanssimaan määrittelemättömän pitkäksi ajaksi. Minä en henk. koht. pidä sellaisesta.
Lavatango on eräs oiva esimerkki tällaisesta ja tango onkin saanut paljon ei-toivottuja vaikutteita ruuhkissa tanssimisesta sillä moni on ratkaisuut pulman lisäämällä tangoon kaikenlaisia älyttömän näköisiä ja sopimattomia varton kiemurteluja joita voi tehdä paikoillaan kun ei pääse etenemään. samoin alati toistuvat sivu/huiskuaskeleet ja keikutukset sekä musiikinkohtiin täydellisesti istumattomat pysäytykset ja taivitukset joita tehdään silloin kun ei pääse etenemään. Näyttää todella typerältä tehdä taivitus kohtaan jossa musiikki vaatii menemistä kun ei ole hidastusta eikä muuta vastaavaa!
Tämä ei ole musiikkiin tanssimista vaan ruuhkaan tanssimista, ruuhkan tulkintaa! Itse ratkaisen paljon mieluummin ongelman olemalla tanssimatta ko. lajia silloin kun näen että sen tanssiminen nautittavasti on lähes mahdottomuus! Silti väitän pysytväni menemään sitä ihan yhtä hyvin kuin joku muukin myös ruuhkassa! taas kerran kysymys on NAUTITTAVUUDESTA! Hieno inspiroiva kappale jota ei voi tanssia edes 50%:sen nautittavasti tuo paljon enemmän mielipahaa kuin yksi keskiverto kappale jonka pystyy tanssimaan suht. vapaasti niinkuin itse mieltää. Ruuskissa tanssiminen ei tosiaankaan lisää mihinkään tanssilajiin taitoa vaan vie taaksepäin joka suhteessa! Nyt en tarkoita mitään normaalia lavatilannetta vaan todellakin kovaa ruuhkaa!
"Tällaisessa musiikissa korostuu voimakkaasti svengi johon mielestäni läpi kappaleen istuu hyvin pehmeä tyyli, pehmeä vartalonkäyttö, voimakas lantion käyttö ja hieman twistaava liike."
Tuo on totta. Mutta tähän sisältyy eräs kokeneiden tassijoiden hyvin tuntema paradoksi: mitä hitaampi musiikki, sitä vaikeampi sitä on tanssia näyttävästi ja hallitun nautinnollisesti. Koskee myös buggiin sopivaa musiikkia.
Aloittelevilta buggaajilta puuttuu yleensä kyky pehmeästi jatkuvana soljuvaan liikkeeseen. Johtuu siitä, ettei liikkeeseen osallistuvia lihaksia hallita riittävän hyvin ja usein tärkeitä lihasryhmiä ei osata käyttää lainkaan (esim. vatsa- ja pakaralihakset).
Sen vuoksi hidastempoinen musiikki saa ihmiset useimmiten vain löntystelemään, vaikka juuri _sen_ pitäisi houkutella tanssimaan. Itse tykkään tanssia buggia juuri noihin hitaisiin swing-kappaleisiin. Siis sellaisiin, joita voisi tanssia aivan hyvin jivena tai lindynäkin. Usein tulee miksattua näistä kolmesta tanssista sopiva sekoitus saman kappaleen aikana.
Aloittelevan (tai väärin oppineen) buggaajan tanssi näyttää itse asiassa paremmalta, jos musiikki on nopeahkoa. Katsoja ei silloin odotakaan elastista vartalon käyttöä, vaan lähinnä huomaa fraseerausten hyödyntämisen ja näyttävät breikit, jos sellaisia ko. musiikissa on. Ja tietenkin tanssin yleisen koossa pysymisen/pysymättömyyden huomaa aina.
Olen kanssasi muutenkin prikulleen samaa mieltä siitä, millaista tanssillista ilmaisua erilainen musiikki houkuttelee tekemään.
Olet näköjään päässyt tanssillisesti jo niihin sfääreihin, joihin jokaisen tanssinharrastajan toivoisi jossakin vaiheessa harrastustaan pääsevän.
"- kick ball change siten, että kick (potku) vaihdetaan ronde-actioniin (vasemmalla jalalla piirretään puoliympyrä lattiaan samalla se viedään etukautta taakse)"
Tai back ball change, jolloin potkaistaan takaviistoon (ei isona lavoilla, jottei tule vammoja toisille) tai side ball change, jolloin potkaistaan sivulle (ei isona lavoilla) tai hesitation ball change, jolloin ei potkaista ollenkaan vaan pidetään taukoa "potkun" ajan ja tästä vaihto rytmiin a2 tai tap ball change, jolloin tehdään ensin tap-askel ja tämän jälkeen a2 -rytmiin ball change jne. Vaihtoehtoja on lukuisia.
"- point-askeleet spin rytmiin 1a2a3a4a 56 78
jossa pointit rytmillä 1a2a3a4a miehen spin rytmillä 56 paikallaan 78
(pointit ovat askeleita, joissa kokoiskulla painoton eteen, samalle jalalle paino takaisin iskun a-osalla jne. vaikea selittää näyttämättä)"
Helposti selitetty: Teet painottoman (tap-askeleen tai tässä tapauksessa ilmeisesti nilkasta ojennetun (kilpatanssijat...) jalkaterän päkiällä kosketuksen lattiaan, josta paino takaisin jalkaterän päälle. Jalan ei tarvitse olla koko aikaa samassa paikkaa vaan esimerkiksi päkiäkosketuksen voi tehdä etuviistoon ja askeleen samalla jalalla tukijalan viereen. Rytmi on on tällöin DD:n mainitsema 1(päkiäkosketus)a(askel tukijalan viereen samalla jalalla)2a3a4a.
"- samban huiskut iskuilla 5a6 7a8 (tai drunken sailorkin käy, mutta on vaikeampi)."
Enpä ole varma, mitä drunken sailor tässä tapauksessa tarkoittaa. Periaatteessa R 'n' S -puolella tuo tarkoittaa askellusta, jossa tehdään triple step siten, että astutaan tukijalan taakse ristiin (1), josta a-osalla paino tukijalan päälle, 2:lla vapaalla jalalla astutaan sivulle. Syntyy sivusuunnassa vaeltava askellus, joka muistuttaa juopuneen merimiehen askellusta. Ei ole kovin vaikea toteuttaa. Muistuttaa muuten samban huiskua, paitsi viimeinen askel otetaan sivulle, jolloin liikutaan sivusuunnassa eikä olla vain paikalla.
Onhan noita todella. Kokeneelle R 'n' S -tanssijalle useimmat noista ovat perusvariaatioita, joita syntyy lähes päivittäin kokeilemalla yritys- ja erehdysmenetelmällä eri askeltamistapoja.
Näkee, että DD:llä on jonkunverran kilpatanssitaustaa, kun kaikki täytyy määritellä niin pilkuntarkasti. Vapaita variaatioita ei taida juuri olla DD:n pilkunn...mismaailmassa.
Hei DD, mikset muuten maininnut samba loks lokseja. Onko nuo jo jääneet?
" ja näyttävät breikit, jos sellaisia ko. musiikissa on."
Eihän buggissa tulkita breikkejä, kuten vaikka boogie woogiessa. Naisella täytyy olla 1, 3:lla oikea jalka maassa ja 2,4:lla vasen jalka maassa. Ei siinä mitään patsasbreikkejä tehdä.
"...sillä moni on ratkaisuut pulman lisäämällä tangoon kaikenlaisia älyttömän näköisiä ja sopimattomia varton kiemurteluja joita voi tehdä paikoillaan kun ei pääse etenemään. samoin alati toistuvat sivu/huiskuaskeleet ja keikutukset sekä musiikinkohtiin täydellisesti istumattomat pysäytykset ja taivitukset"
Nyt on sanottava taas, että olen prikulleen samaa mieltä! Tangossa paikalleen pysähtynyt pari, joka ryhtyy oudosti kiemurtelemaan kuin vatsavaivoissa, on kyllä näky, jonka soisin lavoilta katoavan. Siinä ei siis ole tolkkua, eikä se sovi yleensä soivan musiikin karakteriin millään tavoin.
Samoin taivutukset vain sen vuoksi, että halutaan testata daamiparan selkää, ovat lähinnä myötähäpeää synnyttäviä yritelmiä. Varsinkin kun ne tehdään musikilliseen kohtaan, joka oikein huutaa vahvaa liikettä.
Muutoinhan taivutukset ovat suomalaisen tangon hieno lisämauste, kun ne sijoitetaan musiikillisesti oikein. Ja huom! tehdään tanssiteknisesti niin, että molemmat seisovat omilla jaloillaan, eikä daamia väännetä väkivalloin roikkumaan miehen käsien varaan.
" Läheskään aina musiikkin ei sovi "pienesti tanssiminen", varsinkin kun lavaruuhkassa pitää tanssi monesti NIIN pienesti ettei se enää tunnu paljon miltään. Moni musiikin kohta suorastaan pyytää tietynlaista liikehdintää mutta sitä ei pysty toteuttamaan haluamallaan tavalla ruuhkan takia."
Kun teet pientä ja siitä lähdet suurentamaan, alkaa pientä vähän suuremmasta tulla isoa. Vaihtoehto on olla tanssimatta, jos ei saa mieleistänsä tanssitunnetta ruuhkan mahdollistamalla liikkeellä.
"Suunanvaihdoksilla tarkoitin sitä että yleensähän lavalla ongelmana varsinkin ruuhkassa ovat "hyssyä" tanssivat suuri enemmistö jotka lähes hytkyvät paikoillaan... näitä joutuu pakostakin takaa tuleva väistelemään alati mikäli ei itse halua tanssia samanlaista hengetöntä hyssyä tai hytkytanssia."
Nämä ovat mm. mainitsemiani paikallaanfiilistelijöitä, joita ei onneksi ole enemmistö lavatanssijoista. Näiden joukkoon luet ilmeisesti myös ne, jotka etenevät valtavirtaan nähden hitaasti. Siis ne, joiden kuuluisi tanssia sisäkehällä.
"Näyttää todella typerältä tehdä taivitus kohtaan jossa musiikki vaatii menemistä kun ei ole hidastusta eikä muuta vastaavaa!"
Tuo on sinun mielipiteesi. Toiset kuulevat musiikin toisin. Ei ole olemassa mitään musiikintulkintasäännöstöä, jonka mukaan musiikkia on seurattava.
"Tämä ei ole musiikkiin tanssimista vaan ruuhkaan tanssimista, ruuhkan tulkintaa! Itse ratkaisen paljon mieluummin ongelman olemalla tanssimatta ko. lajia silloin kun näen että sen tanssiminen nautittavasti on lähes mahdottomuus!"
Vaihtoehtosi on todella olla tanssimatta ruuhkassa. Lopeta ruuhkatansseissa käynti, niin siitä se selkenee.
"Ei siinä mitään patsasbreikkejä tehdä."
Ei tehdä. Eikä pitäisi tehdä missään tanssissa.
Ovat lähinnä oikean musiikin tulkinnan parodiaa ja osoittavat tanssijasta vain sen, että älyää lopettaa hyppimisen kun musiikki lakkaa.
Siis sopivat boogie woogiessakin ainoastaan yhteen kohtaan kappaletta: silloin kun se loppuu.
"Nyt on sanottava taas, että olen prikulleen samaa mieltä! Tangossa paikalleen pysähtynyt pari, joka ryhtyy oudosti kiemurtelemaan kuin vatsavaivoissa, on kyllä näky, jonka soisin lavoilta katoavan. Siinä ei siis ole tolkkua, eikä se sovi yleensä soivan musiikin karakteriin millään tavoin."
Tuo on taas sinun mielipiteesi. Esimerkiksi lindy hopissa on kuvio nimeltä messaround, joka itsellesi varmasti muistuttaisi vatsavaivoissa kiertelyä (lindyhän on hieno laji, kuten olet todennut). Entäpä intialainen käärmetanssija? Tarjoatko tuolle samarinia?
"Varsinkin kun ne tehdään musikilliseen kohtaan, joka oikein huutaa vahvaa liikettä."
Huutaako se musiikki suomeksi vai jollain muulla kielellä? Kauheaa, jos näin. Täytyypä ojentaa itseään ja tehdä ne taivutukset JUURI OIKEAAN KOHTAAN.
"Ja huom! tehdään tanssiteknisesti niin, että molemmat seisovat omilla jaloillaan, eikä daamia väännetä väkivalloin roikkumaan miehen käsien varaan."
Ei väännetä väkivalloin. KYLLÄ. R 'n' S -puolella on olemassa mm. dippi, jossa nainen roikkuu miehen käsivarsien varassa. Ei tuossakaan ole mitään tanssiteknisesti juuri oikeaa suoritustapaa, niin kauan kuin kehenkään ei satu, herra pilkun..sija.
"Ei tehdä. Eikä pitäisi tehdä missään tanssissa.
Ovat lähinnä oikean musiikin tulkinnan parodiaa ja osoittavat tanssijasta vain sen, että älyää lopettaa hyppimisen kun musiikki lakkaa."
Vai niin. Esimerkiksi lindy hopissa ja myös boogie woogiessa on kuvio nimeltä quick stop, jonka voi sovittaa breikkikohtaan, jossa musiikki lakkaa soimasta (ei pelkästään musiikin lopussa...). Siinä jäädään kuvion lopuksi täysin liikkumattomiksi. Näyttää ja tuntuu hyvältä, kun osuu juuri oikeaan kohtaan musiikissa.
Buggissa voidaan myös tulkita breikkejä, kunhan naisen oikea on maassa 1,2:lla ja vasen 2,4:lla. Täysin liikkumattomia nämä buggin breikkitulkinnat eivät ole ainakaan naisen osalta. Tosin tuossa riittää naisella vaikka pelkkä painonvaihdot jalalta toiselle, niin toteutuu tuo 1,2:lla oikea maassa ja 2,4:lla vasen maassa.
"Näkee, että DD:llä on jonkunverran kilpatanssitaustaa, kun kaikki täytyy määritellä niin pilkuntarkasti. Vapaita variaatioita ei taida juuri olla DD:n pilkunn...mismaailmassa."
Enpä kyllä tanssiessani ajattele ovatko variaatiot vapaita vai vähemmän vapaita. Kunhan tanssin.
Mutta jos jostakin tietystä kuviosta (tai siihen liittyvästä actionista) keskustellaan, niin onhan nyt ensin määriteltävä mitä keskustelijat sillä kuviolla tarkoittavat. Siihen määrittelyyn kuuluvat nuo rytmitykset ja askelten suunnat yms. pikunnussimiset.
Prikulleen samalla tavoin itse jouduit nussimaan pikkua, kun kerroit miten R`n`S puolella tehdään drunken sailor.
Sivumennen sanoen kyseinen kuvio on tietenkin suurin piirtein sama kaikissa tansseissa, joissa sitä käytetään, ja sen saa sovellettua aika moneen tanssiin. Ei se mikään samban kuvio siis ole, jivessa se on vapaissa vuoroissa paljon yleisempi.
"Hei DD, mikset muuten maininnut samba loks lokseja. Onko nuo jo jääneet?"
Miksi olisin maininnut buggin yhteydessä? Ei ihan parasta tavaraa buggiin istutettavaksi
(vaikka loppujen lopuksi mikä tahansa kuvio istuu tanssiin jonka idea on: vasen oikee, vasen oikee)
Ei samba locks -kuvio mihinkään ole jäänyt. Käyttökelpoinen ja suosittu kuvio edelleen, ei ehkä ihan viimeistä muotia, mutta kuitenkin.
" Esimerkiksi lindy hopissa on kuvio nimeltä messaround, joka itsellesi varmasti muistuttaisi vatsavaivoissa kiertelyä (lindyhän on hieno laji, kuten olet todennut). Entäpä intialainen käärmetanssija?"
Jos haluat tanssia suomalaista tangoa lindy hopin tai intialaisen käärmetanssin kuvioilla, niin se on tietenkin sinun valintasi, ei minun.
Ehkäpä sinun täytyy herra tahvon kanssa yrittää lanseerata taas uusi tango: käärmetango mannetangon jatkokurssilaisille.
"Siinä jäädään kuvion lopuksi täysin liikkumattomiksi. Näyttää ja tuntuu hyvältä, kun osuu juuri oikeaan kohtaan musiikissa."
No joo. Tarkoitin lähinnä yleisellä tasolla, lähinnä siis lavoilla, nähtäviä skitsofreenikoiden katatonista sulkutilaa muistuttavia äkkijäykistymisiä kesken musiikkia.
Täydellinen liikkumattomuus tehokeinona toimii tietenkin hyvillä tanssijoilla ihokarvoja nostattavan hyvin, jos se sopii musiikkiin ja huom! tilanteeseen.
Käytetään inhoamassasi kilpatanssimaailmassakin hyvin usein. Esim tangossa ja kaikissa lattareissa. Siis vapaissa vuoroissa tietenkin. Alaluokkalaiset toteuttavat koreografiaansa, vaikka musiikin lomaan tulisi säätiedotus.
"Enpä kyllä tanssiessani ajattele ovatko variaatiot vapaita vai vähemmän vapaita. Kunhan tanssin."
En minäkään. Tanssin musiikkiin niin kuin sen kuulen. Selkäytimeen on jääneet tietyt treenatut kuviot ja askelvariaatiot, joita toteutan kuulemaani musiikkiin ilman erillistä mietintää, oliko se nyt 1a2a3a4a vai 1a2 3a4a vai mitä.
"Mutta jos jostakin tietystä kuviosta (tai siihen liittyvästä actionista) keskustellaan, niin onhan nyt ensin määriteltävä mitä keskustelijat sillä kuviolla tarkoittavat. Siihen määrittelyyn kuuluvat nuo rytmitykset ja askelten suunnat yms. pikunnussimiset."
Voidaanhan kuvio aina määritellä kilpatanssityyliin tarkkoine askelrytmeineen, käsiotteineen ja käännössuuntineen. Aluksi näin on tehtäväkin, jotta osaa edes jonkun version ko. kuviosta. Myöhemmin kuvio varioituu välillä täysin tunnistamattomaksikin. Hyvä tanssija osaa tämän kuvion sovittaa soivaan musiikkiin musiikkiin sopivalla rytmityksellä ja tyylillä.
Sivumennen sanoen entisaikaan kuvioita opeteltiin näytön perusteella ilman, että laskettiin erikseen askelrytmejä. Jos et usko tätä, luepa esimerkiksi Frankie Manningin elämänkerta. Mm. Frankie joutui "eläkeikäisenä" opettelemaan laskemaan rytmejä, jotta pystyi opettamaan oppilailleen omia kuvioitaan ja tanssitekniikoitaan.
Toisinaan kuvioilla ei edes ole nimiä. Ne ovat vain liikesarjoja, jotka toisille näyttävät hienolta ja he haluavat ne oppia.
Huvittavaa on tuo kilpatanssipuolen pilkun..misideologia, jossa kuvio muuttuu täysin toiseksi jo käsiotteen muuttamisella.
Liikkumattomuuden ei tarvitse olla täydellistä. Voidaan käyttää myös slow motion -liikkumista, jossa liikutaan kuin hidastetussa elokuvassa, vaikka musiikki olisi nopeata (tanssitaan siis vastoin musiikin yleisilmettä) (katsopa joskus tätä youtubesta esimerkiksi hakusanoilla Al Minns ja Leon James). Tuttua ainakin lindypuolelta.
Myös esimerkiksi spinejä ja muita kuvioita voidaan viedä vaihtelevilla liikenopeuksilla (hitaasti-nopeasti). Hyvä tanssija pyrkii viemään näitä musiikista kuulemansa mukaisella liikenopeudella tai edelliseen slow motion -tyyliin tehokeinona musiikin vastaisestikin.
Elämä ja tanssi on vapaata meillä toisilla.
Vaikka tuossa lukikin "edellinen kirjoittaja", se en ole minä! Kirjoitan vain ja ainoastaan Tavalanssija nimimerkillä! Ehkä huomasitkin sen jo mielipiteen laadusta...
"Huvittavaa on tuo kilpatanssipuolen pilkun..misideologia, jossa kuvio muuttuu täysin toiseksi jo käsiotteen muuttamisella."
Tässä olen oikeastaan samaa mieltä kanssasi. Tämä ilmiö vielä korostuu nimenomaan _suomalaisessa_ kilpatanssimaailmassa.
Jos menet katsomaan vaikkapa Pietariin (tai muualle ent. itäbokkiin) niin siellä kilpatanssijoita ei treenata samalla pilkunnussimisperiaatteella, vaan parit saavat kehittyä vapaammin ja simsalabim: sieltä lappaa jatkuvasti tanssijoita, joiden seurassa suomalaiset näyttävät lähinnä seipäännielleiltä poroilta.
Suomessa tämä sääntöjen muuttumien tanssimista tärkeämmäksi johtuu:
a) suomalaisesta ei-spontaanista luonteesta
b) suomalaisen kilpatanssin johtopaikoille pesiytyneistä ihmisistä, jotka eivät koskaan ole osanneet tanssia (80-luvun c-luokkalaisia) ja joutuvat peittämään tanssillisen alemmuudentunteensa ja osaamattomuutensa keksimällä yhä uusia ja entistä pikkutarkempia sääntöjä. Ja vahtaamalla niiden toteutumista silmä kovana jokaisessa aluekisassa.
Olenkin sitä mieltä, että jos Suomen Tanssiurheiluliiton hallituksesta ei saada potkittua mäkeen näitä tillejä, tuokkoja ja poikolaisia, niin suomalaisen kilpatanssin menneillään oleva paha alakierre syvenee ja laji lopulta tuhoutuu näiden sääntöpellejen toimesta.
Kyllä buggissakin voi breikkejä tehdä! Vaikkakaan ei tarvitse mieltää mitään patsasbreikkejä niin periaatteessahan mies voi tehdä mitä vain kunhan pitää huolen että nainen jatkaa liikkumistaan tai tekee edes noita mainittuja painonvaihtoja.
Esimerkkejä bugg-breikeistä ovat itselläni käytössä; juuri tämä "slow motion" (aivan uusi nimi minulle!) tai "joka toisen iskun tekniikka" jolla tarkoitan että jätän yksinkertaisesti joka toisen askeleen ottamatta, joskus jätän neljäkin askelta jona aikana voi tehdä kuitenkin jotain muuta jaloilla , vaikkapa twistata tms. minkä katsoo istuvaksi musiikkiin sillä hetkellä. Näiden aikana naiselle tulee antaa tilaa tehdä jotain eli mielestäni ehdottomasti yhden käden ote ja tilaa jotta nainen voi tehdä jalkavariaatioita tai halutessaan vapaata kättä tms. Idea on että kumpikin tekee jotain kun mies käyttää breikin paikan hyväkseen. Kyllä minusta myös äkkistoppi käy breikin tulkinnasta kun se tehdään oikeaan paikkaan eli käydään yhden parittoman iskun ajaksi alhaalla esim. avaten promenadiin tai cha chaasta tuttuun avaukseen (en ole hyvä muistamaaan liikkeitten nimiä!).
Toisaalta breikin voi tietynlaisissa kohdissa tulkita tekemällä jotain kaksinkertaisella nopeudella kuten tuplaspin tms. usein käytän yksinkertaista paikalleen pysähtymistä jonka aikana korostan voimakkaasti svengiä ja käden liikettä. Tärkeää on kuitenkin aina muistaa antaa daamillekin tilaa tehdä jotain sillä muuten homma jää hengettömäksi.
dd: "Alaluokkalaiset toteuttavat koreografiaansa, vaikka musiikin lomaan tulisi säätiedotus."
Miksi muuten alaluokkalaistet pakotetaan tekemään noin - mosujen nöyryyttämistä?
Saattaapi johtua siitä että joku on todellakin paneutunut asiaan ja miettinyt "alaluokkalaisille" kuviosarjat jotka ovat hyvä ja toimiva pohja jatkossa tapahtuvalle kehitykselle. Kilpatanssi on siinä mielessä paremmin mietitty harrastus että siinä tähdätään järjestelmällisesti kehittymiseen ja luulenkin että nuo alkeisluokkalaisten kuviot ovat sellaisia joiden kunnollinen hallitseminen luo jonkunlaista pohjaa kehittymiselle. Näin siis luulen, en tiedä kun ei ole kokemusta kilpatanssista!
Lavatanssipuolelta sen sijaan on kokemusta ja lavatanssiopetuksessa yleensä ottaen vallitsee täydellinen epäjohdonmukaisuus! Yleisesti ottaen opetuksessa ei ole juurikaan järkeä ja johdonmukaisuutta kehittymistä silmälläpitäen; alkeiskurssit viedään läpi minimi-periaatteella ja tarkoituksena on luoda oppilaille vain "onnistumisen kokemuksia" joka tarkoittaa että opettajat eivät vaadi mitään ja kehuvat punaniskoja kun nämä osaavat edes kävellä eteenpäin tuplajoustolla...
Olen aina sanonut että susellin järjestämät tanssinohjaajakoulutukset on syvältä perseestä siksi että tanssinohjaajaksi voi ruveta kurssin käymällä kuka tahansa ilman minkäänlaista meriittiä tai osoitusta omasta tanssitaidosta. tarpeeksi innostunut tanssinharrastaja sitten kuvittelee olevansa suuri konkari kun vetää pingviinikengät jalkaan ja menee susellin kurssille...
Tosin kaikista kilpa-areenoillakaan menestyneistä ei koskaan tule hyviä opettajia!
...asenteellisempaa suhtautumista en voi millään kuvitella:
"Olen aina sanonut että susellin järjestämät tanssinohjaajakoulutukset on syvältä perseestä siksi että tanssinohjaajaksi voi ruveta kurssin käymällä kuka tahansa ilman minkäänlaista meriittiä tai osoitusta omasta tanssitaidosta. tarpeeksi innostunut tanssinharrastaja sitten kuvittelee olevansa suuri konkari kun vetää pingviinikengät jalkaan ja menee susellin kurssille..."
Mikähän mahtaakaan paistaa sieltä vastaan kuin pitkä ajovalo öisellä tiellä?
Oletko tutustunut SUSEL:n kurssien sisältöön?
Montako tanssinohjaajaa tunnet?
(Eipä tuo purkaus niin kovin korkeasta sivistystasostakaan kerro, joten siitä taas voidaan vetää varsin helposti arvioita lausunnon painoarvosta.)
Muutamia tavantallaajien tanssinopetukseen liittyviä realiteetteja:
- opetus on "epäjohdonmukaista" siksi, että oppilaat toimivat "epäjohdonmukaisesti". Pereushemmo käy kursseilla silloin tällöin siellä täällä - aika fakiireja saisivat opettajat olla pystyäkseen parempaan johdonmukaisuuteen
- jos tutustuisit paremmin pedagogiikkaan, ymmärtäisit kuinka tärkeitä nuo "onnistumisen kokemukset" ovatkaan. Eteenpäin kävelyn oppiminen tuplajoustolla on suurimmalle osalle alkeiskurssilaista jo huima edistys - siitäkö pitäisi sinun mielestäsi moittia?
- tanssinohjaajaksi ei pääse kuka tahansa. Tietty taitotaso vaaditaan. Onko se sitten riittävä vai ei, on eri asia
- Kumpi sinusta olisi yleisesti parempi: a)et saisi ohjausta ollenkaan etkä ehkä uskaltaisi aloittaa tanssiharrastusta tai b)saisit opetusta ohjaajalta, joka hallitsee sentään perusasioita? Opettaja voisi esimerkiksi vastata sinua askarruttaneeseen kysymykseen: mitä eroa on valssilla ja humpalla, koska niissähän on sama askel? Alkeis/alkeisjatkotasolla painitaan ihan oikeasti tuollaisten kysymysten parissa, jos olet sattunut unohtamaan.
-Seuratanssin opetuksessa päämäärät ja menetelmät ovat erilaisia kuin kilpapuolella. Miksikö? Siksi, että myös oppilaiden päämäärät ja motiivit ovat erilaisia. Jos opetusohjelma, -keinot ja tyylit olisivat kilpapuolelta(enhän siitä toki mitään tiedä, mutta huhujen ja arvailujen perusteella arvioin), voisit sanoa hyvästit 80 prosentille seuratanssikurssilaisista.
PS. Kaveri juuri soitteli ja ilmoitti tulevansa kahville. Oli kuulemma juuri ollut kolmen päivän seuratanssikurssilla 449 muun hengen kanssa. Kivaa oli ollut, opetus oli ollut loistavaa ja paljon tuli opittua. Taas on siis keskimäärin pikkaisen parempia tanssijoita lavoille menossa, ja aika monta.
PSS. Toki lavatanssipuolellakin on toisestaan poikkeavaa opetusta. Esim. joillakin seurojen rock´n´swing -puolen kursseilla opetus on, tai ainakin sen on mahdollista olla, johdonmukaista. Lajeja on vähemmän ja oppilaat ovat mukana säntillisesti ja pidemmän ajanjakson.
PSSS. En sitten todellakaan ole niitä suselin sylvältä perseestä -tanssinohjaajia. Ei taidot riitä.
Sinun on ilmeisesti vaikeaa tajuta sitä tosiseikkaa että juuri nämä kaikenkarvaiset tanssinohjaajat ovat syypäitä siihen mikä taso maassamme on tanssinopetuksessa? Kursseilla opetetaan (tai ollaan opettavinaan) jo olemassaolevia tansseja joilla on olemassa tietyt kriteerit ja perusseikat jotka tekevät ko. tansseista niitä mitä ovat. Karvalakkiohjaajat kuitenkin käytännössä opettavat näistä itsekeksimiään karvalakkiversioita helpottaakseen oppilaidensa ylen raskasta taakkaa ja siitä seurauksena saamme ihastella lavoilla mm. tuota ylistettyä "eestaastassuttelu-buggia" tai hyssyvalssia mitä ihmeellisimmin versioin maustettuna.
Joskus on todellakin vaikeata huomata eroa mikä on valssin ja humpan välillä kun kyselee mitä karvalakkiohjaajan kurssilla käynyt asiasta tietää! sama juttu pätee tangon ja foksin eroon; ei karvalakkikurssilla ollut yleensä osaa tehdä mitään eroa tangon ja foksin välillä vaan kyselee vielä vuosienkin kuluttua mitä eroa näillä voisi olla. Mitä se kertoo mielestäsi opetuksen tasosta?
Sille en voi mitään jos "konkarivertaukseni" kolahti jollain lailla sinuun kun kerran älähdit, -kritiikkini oli perusteltua ja suunnattu suomalaista lavatanssiopetusta kohtaan yleensä.
"Saattaapi johtua siitä että joku on todellakin paneutunut asiaan ja miettinyt "alaluokkalaisille" kuviosarjat jotka ovat hyvä ja toimiva pohja jatkossa tapahtuvalle kehitykselle."
Juuri tuostahan siinä on kysymys. Myöhemmin tulevat vapaat vuorot ja kuviot perustuvat aina johonkin. Siis mihin? No, juuri näihin alaluokissa opittuihin kuvioihin, kuviosarjoihin ja tanssitekniikkaan. Jos nuo alaluokkien perusasiat eivät tanssijalla ole hallussa, ei hän tule koskaan oppimaan vapaiden vuorojen vaatimia asioitakaan.
Tätä ei seuratanssimaailmassa (eikä oikein R`n`S-maailmassakaan)ymmärretä lainkaan. Eikä sitä muuten ymmärretä juuri salsaporukoissakaan.
Ihmisille, jotka eivät osaa vielä edes seistä suorassa tai kävellä perusrytmiin ko. tanssin karakterin mukaan, ryhdytään opettamaan vaikka minkälaisia härveleitä, vain siksi, että nämä niitä haluavat. Ja mikä huvittavinta: näille juuri tanssiharrastuksensa aloittaneille, jotka siis eivät kykene tanssimaan edes perusrytmiin muuta kuin ehkä humppaa ja buggia, pidetään luentoja musiikin tulkinnasta ja fraseerauksista!
Aina kun olen joutunut seuraamaan tällaista "oppituntia" on mieleni tehnyt kirkua.
Ja vaikka herra Humppi tuolla sinulle jo kivahtelikin tuosta Suselin ohjaajakoulutuksesta, niin olen kanssasi täysin samaa mieltä. Se on lähinnä surkuhupaisaa pelleilyä!
Ei tietenkään ole niiden ohjaajakokelasparkojen vika, että heidät on sellaiseen höynäytetty, se on näiden höynäyttäjien vika.
Törmään jatkuvasti Suselin ohjaajiin joiden tansillinen osaaminen on pyöreä nolla. Ei siis ole yhtään tanssia, jota he itse osaisivat tanssia edes välttävästi ja silti he ovat seuroissa neuvomassa muille miten varmasti ei koskaan opikaan hyväksi tanssijaksi.