homojen jahtaaminen

homofobia on yleensä joko vanhemmilta tai muilta läheisiltä (aikuisilta) opittua tai syrjijä pelkää (alitajuisesti) olevansa homoseksuaali ja purkaa tätä syrjimällä tai vainoamalla homoseksuaaleja.

Mielikuvat hämärtävät todellisuuden. Tämän voi jokainen havaita hyvin itsessään. Emme tavallisesti kiinnitä siihen huomiota koska sitä käytetään myös kiihokkeena tavoiteltavia asioita käsiteltäessä. Voimme hyvin huomata sen esimerkiksi maaottelussa jossa oma edustaja voittaa ja sitä tunnetta pidetään yllä melskaamalla jne. Itse asiassa katselijalla on hyvin vähän tekemistä itse suorituksen kanssa muuta kuin välillisesti kannustamalla ja rohkaisemalla mutta asiaa ajattelemalla voiton riemua yritetään pitkittää jotta se hyvä "fiilis" ei vain katoaisi.

Kielteisiksi koetut asiat yritetään sitä vastoin torjua. Tämä kielteinen on siis oma tunteesi sillä asiat ovat vain asioita jotka eivät meidän hyväksymisestä tai hylkäämisestä ole riippuvaisia. Monet kielteiseksi kokemamme asiat ovat sellaisia joihin törmäämme vain sanallisella tasolla ja opimme suhtautumaan niihin torjuvasti. Tämä on tietenkin välttämätöntä sillä jos lapsi ei tee niin kuin vanhemmat kehottaa hänen voi käydä hullusti. Eihän hän ehdi kokemuksen kautta oppia kaikkea. Tämä on myös evoluution tulos näin on eläinkunnassakin.

Torjuva asenne homoseksuaalisuuteen on suurelta opittu reaktio. Itse sanaan latautuu sen verran mielikuvia ja asennetta että sen muuttaminen on kovin työlästä mikä on hyvin helposti nähtävissä. Olemme kuulleet monesti sanottavan että en tuomitse homoja vaan ainoastaan heidän tekoaan (millainen se sitten mielikuvana onkaan).

Tämä hyvin yleisellä tasolla kiusallinen ja kielteinen asenne aiheuttaa myös sen että kaikki eivät halua tuoda julki taipumuksensa pelätessään kiusaamista ym. Tämä itsensä piilottelu voi monelle olla ylivoimaista ja siksi kai jotkut hakevat uskosta voimaa kestää elämän tyrskyjä.

Itse asiassa luulen että vastaus tähän kysymykseesi
"mistä se johtuu että nykyaikana vielä on niin paljon ihmisiä jotka eivät hyväksy heitä."
on se että he eivät itse asiassa hyväksy omaa ajatustaan homoudesta. He eivät kohtaa homoa ihmisenä jolla on tämä ominaisuus monen muun ominaisuuden lisäksi vaan näkevät tämän vain suppeasti homona.

Eihän minun tarvitse kaikkea "hyväksyä" mutta miksi minussa herää inhon tunne asiasta joka ei kohdistu minuun enkä edes asiaa havaitse konkreettisesti tapahtuvan.

se että Suomi on kristitty takapajuinen maa. Meillä ei ole kristinuskolle todellista kilpailijaa moderneimmista uskonnoista kuten esim. länsi-Euroopassa ja jo länsinaapurissamme Ruotsissa on islam. Islam leviää lujaa vauhtia Euroopassa, Ruotsissa jo puoli miljoonaa muslimia, Saksassa useita miljoonia jne. ja tulee varmasti osaltaan avaamaan ummehtunututta homofobista ilmapiiriä. Ennen vuosisadan vaihdetta islam on pääuskonto useimmissa länsi-Euroopan maissa, toivottavasti myös Suomessa :)