Eipä sitten vieläkään ole tulossa vauvaa meille.
Olen jo niin epätoivoinen asian suhteen. Olen ollut ilman pillereitä viime vuoden joulukuusta. Eikä vieläkään mitään tulosta. Olemme joka kuukausi yrittäneet enemmän tai vähemmän.
Minulla on lapsi edellisestä suhteesta. Silloin tulin raskaaksi heti ekasta kierrosta, kun ei ollut pillereitä.
Onko muita vastaavassa tilanteessa olevia? Miten kestätte joka kuukautisen pettymyksen?
Olen jo niin epätoivoinen asian suhteen. Olen ollut ilman pillereitä viime vuoden joulukuusta. Eikä vieläkään mitään tulosta. Olemme joka kuukausi yrittäneet enemmän tai vähemmän.
Minulla on lapsi edellisestä suhteesta. Silloin tulin raskaaksi heti ekasta kierrosta, kun ei ollut pillereitä.
Onko muita vastaavassa tilanteessa olevia? Miten kestätte joka kuukautisen pettymyksen?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nyt harmittaa! puoli vuotta oltu ilman pilsuja. Tässä kierrossa jo puolen välin jälkeen kovia kipuja ja nyt sitten taas- menkat kovien kipujen kera. Masentaa todella. Rupesi heti aamulla itkettämään.
Nyt aion tilata ovistestejä. Jospa mulla ei tapahdu edes ovista oikeasti?! Ja kivut johtuu jostain endometrioosista?! Nyt on mieli maassa.
Ainut jolla lohduttaudun, että menkat on sentään tullut suht säännöllisesti yli 13 v pillereiden popsinnan jälkeen.
Nyt yritän unohtaa tän koko vauvajutun ja pysyä pois näiltä palstoilta... Saas nähdä, kuinka onnistuu.
Tuntuu turhauttavalta aina odottaa ja pettyä.
Ja meillä ei ole lapsia ensimmäistäkään ja kohta mäkin siirryn kolmekymppisten joukkoon. Höh!
Täysi yritys päällä.. Viime vuoden heinäkuussa (-06) alkuraskauden keskenmeno. Marraskuussa taas raskaana, 5.12 lääkkellinen tyhjennys, tuulimuna.. Nyt siitä joulukuusta lähtien yritelty raskautta, ei mitään ole tapahtunut.. Itseäkin hieman mietityttänyt, josko olisi jotain vikaa minuun tullut, kun kumminkin puolessa vuodessa oli kaksi raskautta ja nyt yritelty eikä mitään. Ehkä vaan stressaan likaa, kuka tietää..
Onneksi ikää vasta 22, lohduttaudun sillä, että aikaa kyllä on. Mutta niin kovasti haluaisin lapseni nuorena saada ja elämäntilannekkin olisi juuri nyt niin kovin hyvä.
Joka kuukausi tulee odotettua, että josko ne menkat ei alkaisikaan, mutta ainapa nuo ovat alkaneet. Nyt taas jännittää, että jokohan nyt, kuukautisten pitäisi alkaa tuossa viikon päästä. Ahkerasti ollaan kyllä tässä kuussa puuhasteltu..:)
Ehkäpä se on vaan uskottava, että tulee jos on tullakseen, eipä se stressaaminen ainakaan auta asiaa. Koita jaksaa vaan, kaikki ajallaan, niin sinulla, minulla kuin muillakin! On se vaan niin masentavaa kun vauvauutisia satelee muilta, mutta meillä pelkkiä pettymyksiä..
petytty jo neljä kertaa.. tai vasta neljä kertaa.
Meillä onneksi on jo yksi lapsi, että ei ole sellaista tilannetta kuin teillä joillakin. Muistan itsekin ensimmäisestä raskaudesta miten kovasti sitä odotin. Puoli vuotta meni että silloin tärppäsi...
Ja nyt talvella ajattelin että tästä odotuksesta en ala stressata, ja käydä näillä sivuilla, mutta toisin kävi!
Ei sille voi mitään, että niin kovasti haluaisi jo toisenkin..
Mutta oikein ihanaa, ja plussantäyteistä syksyä kaikille!!!!!!!!!!!
melkeen 1,5v yritetty ja nyt edetty tutkimuksiin kun koko aikana ei oo tapahtunu mitään. Toistaseks ainakaan musta ei ole vikaa löytyny. Miehen tutkimus edessäpäin.. enitisen miehen kanssa mulla 1 laps joka sai alkunsa yhdestä kerrasta.
Miten pettymyksiä kestää...hmm. Ei kai taida olla kovin paljoa vaihtoehtojakaan..? Nykyään niihin alkaa vaan olla jo niin turtunu ettei mitään kauheesti jaksa enää odottaakaan.. Kun alkaa jomottelut monta päivää ennen menkkoja niin niihin kannattaa uskoo ja siihen loppuu turhat kuvittelut tas yhden kuun osalta.
Teidän miltä sinusta tuntuu!
Meillä yritystä takana 8kk ja hermot riekaleina.
Minulla epäsäännöllinen kk kierto ja monirakkulaiset munasarjat. Hoidoksi terolut, että saadaan kierto pysymään tasaisena.
Lapsettomuustutkimuksissa ollaan jo. Mutta ihan alkuvaiheessa vasta. Rankkaa ja pelottaa. :(
Nykyään itse en edes enää odota, että mitään tapahtuisi luomusti. Kierrot menee sen enempää kummastelematta ja hoitoihin odotan pääsyä. Luomuna en usko plussaavani koskaan!
Tsempit teille!
jo tutkimuksissa, vaikka yritystä takana vaivaiset 8 kuukautta? Yksityisellä?
Kyllä, yksityisellä me ollaan.
Eikä meille mitään isompia olla vielä tehty. Minulta ultrattu munikset ja terot annettu. Verikokeeseen siis menossa vasta ja mies simppatestiin.
Itsestäni ainakin se 8 kuukauttakin tuntuu ihan järkyttävän pitkältä ajalta. :(