Eli oletko rakastunut tai ihastunut tällä hetkellä sellaiseen ihmiseen jota et voi syystä tai toisesta saada?
Kuinka moni on rakastunut
onnettomasti?
797426
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 79
Vanhimmat
Siitäpä aihekin mieleen tuli. Toivoton tapaus täysin.
ihastunut. Näyttäisi siltä, että emme saa edes mahdollisuutta. Molemmat ollaan kyllä vapaita, minä valmis kaikkeen, toinen ei tällähetkellä mihinkään.
Kyllä, niin pahasti on päässyt käymään, että olen kovasti ihastunut erääseen l-naiseen, joka ei pidä minusta samalla tavalla. Surullista mutta ei voi mitään.
naisella, kun et hänelle kelpaa. Minkälaisen prinsessan sekin odottaa ilmestyvän jostakin. Taitaa olla itseään täynnä melkoisesti, kun on noin vaativa. Olen lukenut kirjoituksiasi täällä ja voin sanoa, että moni muu kyllä ottaisi sinut ilomielin.
No just. Sekö sinusta on itseään täynnä olemisen merkki, kun tämä nainen ei ihastunut Villikeijuun? Valitettavasti se vaan menee niin, että tunteitaan ei voi käskeä, eikä läheskään aina ihastu siihen, johon olisi järkevintä ihastua. Jos toisessa ei vaan ole "sitä jotain, mikä kolahtaa", niin ei ole. Ja tämähän ei tarkoita sitä, etteikö toista voisi silti arvostaa ihmisenä, ja että odottaisi jotain Täydellistä Prinsessaa, jota ei ole olemassa.
Varmaankin Villikeiju on hyvä tyyppi, olen minäkin saanut häneltä hyvän neuvon täällä. Ärsyttää vaan tuo kirjoituksesi asenne.
Ja vastaus kysymykseen: En tiedä! Olen ihastunut, mutta en vielä tiedä, mitä hän ajattelee minusta, ja voiko meistä tulla enemmänkin kuin ystäviä. Minulla oli vakaa aikomus saada puhuttua tunteistani tällä viikolla, mutta en ole pystynytkään tapaamaan häntä nyt, kun hän on ollut kipeänä. Ja minusta tällaiset asiat pitää sanoa kasvotusten.
Minustakin täällä on monia upeita naisia kirjoittajina. En ajattele, että ihastuksellani on kumma naismaku, kun hän ei pidä minusta. Ei kai hänellä voi olla kumma maku missään asiassa, koska hän on niin ihana ihminen. Ilmeisesti minä en ole sellainen kuin pitäisi olla, mutta sitä on sellainen kuin on. Se tässä vaan on ikävää, kun ei voi itse siirtää kiinnostustaan johonkin toiseen. Mutta voihan olla sinkkunakin.
tietää, että joskus kiinnostus menee ohi, kun asiasta ei mitään tule ja elämään voi sitten tulla uusia asioita. Ihan nuorena ajatteli, että se on ikuinen olotila, josta on pääsemättömissä. Ongelmallista on kumminkin se, että ylipääsemiseen menee aina niin hirmuisen pitkä aika ja vuodet vaan kuluu... No voihan kumminkin katsella ympärilleen niissä paikoissa, joissa liikkuu. Minä ainakin olen sellainen, että kiinnostun todella harvoin, mutta silloin se on aina vakavaa laatua.
Miksi uhrata koko elämäänsä onnettomiin ihastuksiin kun voi koko elämänsä olla onnellisesti ihastunut ja rakastunut yhteen ja samaan ihmiseen?
Niin, kaikki varmaan haluaisivat olla koko elämänsä onnellisesti rakastuneita yhteen ja samaan ihmiseen. Mutta kun se ei ole vain itsestä kiinni, täytyy ensin löytää se ihminen, jonka kanssa on molemminpuoliset tunteet. Hienoa jos sinä olet löytänyt!
Jos ihmiset tyytyisivät siihen onneen joka on heille suotu eivätkä etsisi aina jotain parempaa he huomaisivat kuinka paljon heillä on. Harva kulkee elämänsä läpi yksin etsien.
aika monet nimenomaan kulkevat yksin etsien. Jos onnea on suotu, niin miksi siihen ei tyytyisi, sitähän juuri ihmiset tavoittelevat. Onnea ei vain ole suotu niin monille, siis etenkään rakkausonnea, valitettavasti. Minä en ainakaan arvota asioita niin, että etsisin aina parempaa. Jos löytää jotain hyvää, niin tottakai siitä pitää kiinni, siinähän se sitten on. Mutta ei se ole rakkausasioissa pelkästään itsestä kiinni, täytyyhän sen toisen olla samoilla linjoilla.
Sinut on siis jättänyt ihminen joka ei tyytynyt siihen mitä hänellä oli. Se oli siis hänestä itsestään kiinni.
jättänyt. Tässähän nyt keskusteltiin siitä, että on vaikea löytää parisuhdetta, koska usein tunteet eivät ole molemminpuolisia.
sä koskaan seurustellu vai vaan jättänyt?
Jotkut viisaat kertovat kokemuksesta, että onni ei ole mikään monoliittinen möhkäle vaan pikemminkin hippusina pienissä hetkissä. Ja ihmisen suurimpia dilemmoja se, että pitää miettiä mitä tahtoo, koska on vaara, että sen myös saa. Elämä ja rakkaus ovat siis pitkiä, monipolvisia kasvuprosesseja.
netissä tämän tarkemmin yksityisasioistani. Sen voin kuitenkin sanoa, että en näe parisuhteiden loppumista minään "jättämistapahtumana" vaan yhteisesti sovittavana asiana. Jos suhde ei toimi siitä huolimatta, että on yritetty ja nähty vaivaa, niin silloinhan monien keskustelujen päätteeksi päätetään erota molempien tahdosta. Näinhän se yleensä menee.
Onneksi ovat ja mitä pidempiä sen parempi.
miten hauskaa voi olla kun on ihastunut, pitäisin silmäni auki innokkaammin, toivoa tietysti sopii että olisi molemminpuolista.
Onneksi elämä ja rakkaus ovat kasvuprosesseja, hirveätä olisi jos jämähdettäisiin kaikki paikoilleen :) Minä olen aika paljon pohtinut tuollaisia asioita ja tiedän jo hyvin mitä asioita elämältä haluan. Toisaalta ainahan elämä yllättää ja niin pitääkin olla.
Joskus on niinkin ettei kumpikaan osaa nähdä sitä yhteistä onnea. On ikävää että suhde kariutuu vaikkei sitä pidä surra kun sen verran että itseään arvostaa.. ettei aivan merkityksettömänä kulkisi kukasta kukkaan.
*Näinhän se yleensä menee*,ei vaan noinhan sen PITÄISI mennä!
Outoa on se että pitäisi vielä riidellä kumpi jätti kumman!Yleensä taivun olemaan jätetty,kunhan mumisen kavereille että ei se asia ihan noin mennyt...
tilannetta. Ja ihmiset käsittelevät asioitaan niin erilaisilla tavoilla. Minäkään en kannata mitään merkityksettömänä kukasta kukkaan kulkemista. Itse en ole koskaan tuntenut mielenkiintoa sellaiseen. Sitäpaitsi elämässähän on vaikka mitä muuta sisältöä.
että ensirakkauden ihanuus on siinä, ettei tiedä sen päättyvän.
Olen hirvittävän onnellinen rakastumiseni johdosta, nainen on aivan upea. Silti hänellä lienee syynsä, jonka takia en voi häntä saada, siltä ainakin vaikuttaa. Kuitenkaan en osaa olla onneton, ainakaan kovin paljon, nautin vaan tunteistani, koska olen huomannut, etten ole aivan turha hänen mielestään.
Kun olis Villikeijun rohkeus ja voisi kysyä..mikä on kun tää ei sun mielestä voi onnistua??
jos sinulla on jotain epäselvää. Hienoa kuitenkin, että kykenet suhtautumaan noin positiivisesti ja rauhallisesti asiaan. Minä taas on kykene enää menemään kyseisen naisen lähellekään, kun minulle tulee niin kummallinen olo hänen lähellään ja kuitenkin pitäisi olla tavallisesti. Parempi pysyä muualla eikä kiusata itseään.
kerhettä. Rakastuminen toiseen naiseen paljastuu toisinaan ”liian myöhään”. Joutuu suojelemaan omaa perhettään (miestä, lapsia, sukua, ystäviä) sekä myös rakkauden kohdetta. Kun on tottunut säännölliseen seksiin, se saa kelvata. Uutta rakkautta ei uskalla edes ajatella, korkeintaan omassa mielikuvituksessa.
Olen asiasta täysin erimieltä. Lapsia korkeintaan voi em. tilanteessa yrittää "suojella" mahdollisen kiusaamisen yms. johdosta, mutta...miksi miestä, ystäviä, sukua... Esim. omat sukulaiseni ovat aina tehneet päätöksensä kysymättä lupaani tai mielipidettäni saati minua ajattelematta, enkä ole heitä siitä moittinut, päin vastoin, niin pitääkin olla.
Säännöllinen seksi, mitä se sitten onkaan, ei riitä minulle, jos henkilö vierellä ei tunnu oikealle.
Olen aina tiennyt pitäväni naisista, mutta ajautunut valtavirran mukana perinteiseen malliin. Sitä paitsi, rakastuin itseäni huomattavasti nuorempaan naiseen, jolle haluan vain kaikkein parasta. En tiedä olenko minä se paras, koska minulla on tätä painolastia mukana. Haluaako hän naisen jolla on menneisyys miehen kanssa, enhän silloin vielä ollut häntä tavannut, enkä hänestä mitään tiennyt.
Joku nyt miettii, miksi naimisiin, jos on tiennyt pitävänsä naisista. Syynä ankara kotikasvatus. Jos olisin 16v. kertonut moisen asian kotona, olisin saanut pakata reppuni ja tallustella yksin perinnöttömänä maailmalle saman tien. Ei minusta vielä siinä vaiheessa olisi siihen ollut, nyt kylläkin vaan onhan minulla enemmän ikääkin.
Itse asiassa jutun otsikko ja sisältö eivät käsittele aivan samaa asiaa, koska onnettomasti rakastuminen ja arkinen "saanko vai enkö saa" -pähkäily ovat toki aivan eri mittaluokan asioita. Edellämainittu saa alkunsa usein tuossa parinkympin korvilla jolloin nuori ihminen helposti muutenkin tuijottelee syviin, mustiin vesiin. Onpa tällaista itsellenikin sattunut, asian prosessoiminen monella tasolla vei muistaakseni vuosikausia. Ihastuneen epävarmuus taas tuo lähinnä jännitystä elämään, mutta näihin ei aikuinen ihminen enää keskimäärin -poislukien ehkä jotkut lesbopalstalaiset - kuolla kupsahda.
Ja mikä sinun ongelmasi on??
myönnetään pois, olenhan minäkin
rakatunut aivan kamalsti, jo puolitoista vuotta. Välillämme on aina jotain, mutta emme vain nää tarpeeksi usein, *nyyh*
eikä ole ensimmäinen kerta,kun ihastun heteronaiseen.Enkä tätäkään koskaan tule saamaan,siispä ystävyys riittäköön vaikka sydäntä raastaa tämä rakkauden kaipuu.
että kyseessä on hetero? Mistä päättelit? Vai sanoiko hän sen suoraan? Kiinnostaa, koska näitä kiertelijöitä kaartelijoita, joilta puuttuu rohkeus, tulee silloin tällöin vastaan.
naimisissa olevaan hetero naiseen, hänelläkin oli tunteita minua kohtaan, mutta kun paljastin tunteeni hänelle hän säikähti ja kielsi kaiken. ELI olen onnettomasti rakastunut, enkä voi häntä saada :(
, että tunnustaisin? Kuka minuakaan tuntee teistä, no one..Mutta häneen olisin voinut kyllä rakastuakin, se on totta. Varattu ja poissatolaltaan:)
poissa tolaltaan, jos et kerran millään tavalla ole tunnustanut? Ja kuinka tiukasti hän on varannut itsensä sille toiselle? Aika monet eroaa nykyisin.
Miksi hän olisi poissa tolaltaan jos ei sen takia, kun uneksii kestävämmästä tulevaisuudesta sinun kanssasi?
Voinpa olla väärässä, mutta tuli vaan mieleen.
Olen rakastunut maailman ihanimpaan, kauneimpaan prinsessaan ja hän rakastaa mua takas.
Onnettomaksi hän tekee minut itsekkyydellään joka kaipaa jatkuvaa ihailua muilta kuin minulta.
Voi niitä vonkaaja raukkoja jotka uskovat hänen lupauksiaan kuumasta sylistä ja himokkaista huulista. Ei hän ole minua jättämässä.. hän vaan kiusaa sinua!
Ymmärrän sua!Tarkoitat ihanuudella pelkästään hänen ulkokuorta!Rakastat hänen kuumaa syliä ja himokkaita huulia joita hän tarjoaa toisille?
Pidä kuule hyvänäs!
Tämä itsekäs nainen on löytänyt rinnalleen tyhmän naisen.Kuka tuollaista käytöstä rakastamaltaan ihmiseltä hyväksyisi?
ja sä jäit ilman taas!
kyllä.
Olen!
Valitettavasti kyseessä on ystävä, joka on kiinnostunut toisesta ystävästäni.
Kunnioitan heidän jonkin näköistä suhdettaan, enkä halua sekaantua siihe. Kyseessä on kuitenkin kaksi erittäin läheistä ystävääni ja arvostan tällä hetkellä sitä enemmän, enkä halua vaarantaa sitä.
En tietenkään, jos noin kävisi niin vaihtaisin seuraavaan. Heh, outo kysymys!
maailman kauneimpaan ja fiksuimpaan naiseen. Tosin eräs ystäväni sanoi, että on ihan tavallisen näköinen ja että kauneus on katsojan silmissä. Ehkä näin, mutta silti kaunein minun silmissäni. Varattu valitettavasti.
Mä tiedän sen tunteen. Olen itse rakastunut suunnattomasti ja rakkauteni kohde kertoo että Hän rakastaa mua järjettömästi, mutta me ei koskaan voida mennä yhteen.
Ollaan liian tulisieluisia ja mustiksia, ettei mein yhdesolo tulis koskaan onnistumaan.
Stressaa helevetisti.
Tuntuu että tulen pian ihan sekopääksi, jollen jo sitä olekkin.
edelleenkin
Niinhän siinä vaan kävi, että ystävääni (perheellinen) menin ihastumaan aivan päättömästi. Viime yönä sain vihdoinkin kerrottua hänelle ihastumisestani. Me suudeltiin ja piiiiiiiitkään, tosi ihanaa. Tunnelma lässähti jossain vaiheessa, kun hän sanoi vain pystyvänsä tarjoamaan mulle seksiä. Ja mullehan ei pelkkä seksi riitä.
Hmm, mulle kyllä kelpaisi, jos ihastukseni tulisi tarjoamaan. En edes siinä tilanteessa pystyisi ajattelemaan lainkaan rationaalisesti tulevaisuutta, vaan syöksyisin suoraan hetkeen ilmiliekeissä.
Mistä muuten voit olla varma että väite "en pysty tarjoamaan sinulle kuin seksiä" ei muuttuisi sen tarjoilun jälkeen? Kantsisko tsekata? :)
Niinpä, enhän tiedä muuttuisiko tarjoilu muuksi? Sitähän täällä juuri mietitäänkin, että otanko seksin? Ehkä oon liian vaativa.
naisethan tuppaa rakastumaan sängys.
Se nyt on sitten ihan sinusta kiinni.Niin metsä vastaa jne.
Olen aivan eri mieltä tuosta sekä neuvoisin aivan toisin kysyjää. Minusta olisi loukkaavaa, jos toinen tarjoaisi pelkkää seksisuhdetta. Silloin hän ei välitä ihmisenä.
sellainen tyyppi, joka ei ole kiinnostunut toisesta ihmisenä, on yhtä tyhjän kanssa.
mä oon, kun edes mietinkin tuota asiaa. Ekaks veivasti päässään, miten kertoa ystävälle ihastuksesta. Nyt, kun se kerrottu, miettii lähteekö mukaan pelehtimismielessä. No mitä se metsä vastaa?
Havaintojeni mukaan kestävä ja toimiva ihmissuhde voi yhtä hyvin alkaa sängystä kuin seurakunnan raamattupiiristäkin. Onko ihminen muka aloittavinaan toiseen tutustumisen nk. syvällisen tai pinnallisemmin on aika samantekevää, koska koko prosessi on pitkä kestävyyslaji.
Lisäksi totean, että olisi aika itsekästä mankua pelkkää seksiseuraa lupaavaa lapsiperheellistä ihmistä kunnioittamaan nyt minua juuri ihmisenä yli kaiken muun.
Itelle tuli mieleen, et miksi hän halusi seksisuhdetta eikä muuta. Jos asia onpi niin, että hän pelkää ihastuvansa/rakastuvansa muhun ja sen seurauksia.
ihmisen pitäisi tarkkaan miettiä mitä haluaa ja tehdä sitten ratkaisunsa johonkin suuntaan, eikä hakea pelkkää seksiseuraa. Mitä sitten on avioliitossa jonkun kanssa, jos haluaa muuta. Minusta ei saa pettää kumppaniaan.
Sikäli kuin käsitän, alkuperäinen puheenaoleva ihminen on rehellisesti kertonut mistä voi ja mistä ei voi olla kyse. Tämän jälkeen on sitten helppo ilmoittaa, jos tuollainen ei käy ja mistä syystä. Kovin itsekeskeistä vaatia huomiota ja kunnioitusta vain itselleen, kun toisella on muitakin helmassaan.
minusta niin, ettei varattua ihmistä pitäisi edes katsoa sillä silmällä, puhumattakaan mistään "mankumisesta". Minulle ihan vierasta menoa tuollainen.
mistä puhut edes. Ihan järjetön koko juttu. Varattu ihminen on varattu ja sillä siisti. Eikä varattuihin pidä sekaantua. Molemmat ovat itsekkäitä, jos ryhtyvät mihinkään yhdessä, kun toinen on kerran varattu! Ihme keskustelunaihe, kaikkea sitä kuulee!
tekevät tepposet ja niitä vastaan ei voi taistella.
Ihmiset ovat rakkaudentekoihin ryhtyessäänkin aina itsekkäin motiivein liikkeellä, usko pois. Tässä keskustelunpoikasessa oli nyt kyse siitä, loukkaavatko nuo motiivit kolmansia ja neljänsiä osapuolia.
Hyvinkin itsekkäitä ollaan molemmat. Ja vielä ei olla ryhdytty mihinkään.
ihmiset eikä tällainen keskustelu, joten lopetan keskustelun osaltani tähän.
onko ihastuksellasi aikaisempia kokemuksia naisista? Ehkäpä hän ei halua luvata mitään (varsinkin jos tunnustuksesi tuli yllättäen) koska ei tiedä miten seksi naisen kanssa sujuu eli miltä se hänestä tuntuu (ei halua tuottaa pettymystä ettei ystävyytenne särkyisi). Jos on ollut vain hetero suhteita niin sitä ei voi todellakaan tietää. Tietysti tämä on vain oletus, mutta ihan realistinen.
Hän on minulle kertonut, että on ollut naisen kanssa. Siitä on noin pari vuotta aikaa. Niin ja hän itse silloin minulle kertoi, että on jollakin tapaa ihastunut muhun ja haluaisi olla kanssani. Ja en silloin lähtenyt peliin mukaan.
Voi jos haluaa. järki voittaa tunteet, jos niin haluaa. ja tunne voittaa, jos niin haluaa.
samaa mieltä kuin joku tuossa aikaisemmin, että kyllä sängyssäkin voi rakastua, varsinkin jos on ihastusta tätä ennen. Mihinkään ihmissuhde "peliin" ei kait kuitenkaan kannata lähteä mukaan, pidätkö häntä pelaajana.
Nimenomaan, mielestäni hän on maailman paras taktikoija.
ihmissuhteet päättyy siihen, että toinen löytää jonkun toisen eli rakastuu toiseen. Niin käy suhteissa seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Ihmiset on vain sellaisia että jatkavat suhteitaan tunteiden hiipumisesta huolimatta. Eikä sitä hiipumista pitkässä suhteessa välttämättä edes niin huomaa, ennenkuin tulee joku joka saa tunteet roihahtamaan.
Järkeily on sitten ihan oma juttunsa, useinhan hetero perhe-elämä voittaa koska on turvatumpi vaihtoehto kuin hyppy tuntemattomaan.
Vaikka muuten olet mielestäni aika rasittavan oloinen missu. Oikeastaan minusta tuntuu, että elmäsi on netissä... noin puolessa keskusteluista sinulla on erittäin vankka osallistumis% ja mielipide kaikkeen tai ainakin kokemus, livenä en sua jaksais tai ainakin sun täytyis olle todella HOT että kuuntelisi sua 10 min. Sorry Keiju the Villi.
kun kysyit kaikkea minulta useassakin ketjussa. Jos et jaksa minua, älä kirjoita minulle tai lue tekstejäni. Minulle on aivan sama, juttelen mielelläni vain niiden kanssa, jotka pitävät minusta ja kirjoituksistani. Jos olet nainen, ymmärrät tämän varmaan, jos taas olet mies, en tajua miksi olet täällä. Tänne kirjoittavat paljon samat ihmiset, niinkuin monelle muullekin palstalle, useimmat vaan kirjoittavat ilman nikkiä, joten ei huomaa että he ovat/te olette samoja. Se siitä.
otan osaa
silläpä tiedänkin sanoa, että järki ja tunne tasapainottelevat kaiken aikaa. olen elänyt vuoroin molempia kuunnellen, ja mielestäni olen tehnyt oikeat ratkaisut. tietenkin puhun vain omasta elämästäni ja kokemuksestani. jokainen tehköön omat ratkaisunsa. intuitio minulle kertoo mitä milloinkin pitää seurata.
minusta taasen on säälittävää että jotkut täällä kieriskelevät hemmot takertuvat johonkin tiettyyn tyyppiin ja alkavat joko panetella, haukkua, mollata, tms.
mikä ihme on tarkoituksesi?
kertoo sinusta paljon enemmän kuin katkeruutesi kohteesta. ei taida kapasiteettisi riittää otteluun, johon yrität haastaa.
Mieltä villikeijun kanssa, jos on naimisissa tai varattu muuten, silloin ei voi alkaa olemaan toisen kanssa. "pettämistä on kaikki se mitä et voi tehdä toisen ollessa siinä vieressä" Itsekkin rakastuin naimisissa/perheelliseen naiseen ja kunnioitin niin paljon hänen miestä ja lapsia etten ruvennut hänen kanssa mihinkään.Täytyy olla rehellisyys, luottamus ja omatunto.
Joku muori puski tuohon väliin, kun on kateellinen Viltsun ajatusmaailmaa kohtaan osoittamani kiinnostuksen vuoksi. Business as usual.
on outoa, että joillakin ihmisillä tuntuu olevan pääsääntöisenä elämäntehtävänä haukkua muita netissä. Mutta ehkä heillä ei ole muuta kiinnekohtaa elämässä. Mutta surullista se on ja rasittavaa muille.
jos haluaa. järki voittaa tunteet, jos niin haluaa.
tunne voittaa, jos niin haluaa.
Oikeastaan tuuntuu kuin elämästä olisi hävinnyt osa sisällöstä kun ei ole kiinnostunut kenestäkään. Olisi niin kiva haaveilla edes jostakin ihmisestä, mutta valitettavasti ketään kiinnostavaa ei ole näköpiirissä. surullista. Siis en ole nirso, mutta tiedän mitä haluan, mutta pienellä paikkakunalla ei ole mistä valita.
olosuhteet saattavat olla.