annettu ohje, että koiran selättäminen ei auta johtajuus ongelmiin??? Mikä sitten?
Meillä 11-viikkoinen pentu uhittelee (puree ja ärisee) perheenjäsenille tosissaan ja kiukkuisena aina välillä. Ollaan pidetty pentua selällään ja kielletty, näin tapahtuessa, aina uudestaan. Ollaanko ongelma omistajia? Kuinka saadaan pehtu ymmärtämään että myös lapset kuuluvat arvojärjestyksessä sen yläpuolelle?
Meillä 11-viikkoinen pentu uhittelee (puree ja ärisee) perheenjäsenille tosissaan ja kiukkuisena aina välillä. Ollaan pidetty pentua selällään ja kielletty, näin tapahtuessa, aina uudestaan. Ollaanko ongelma omistajia? Kuinka saadaan pehtu ymmärtämään että myös lapset kuuluvat arvojärjestyksessä sen yläpuolelle?
Vastaukset 5
Vanhimmat
sivulta lainattua: "Jos taas seuraa koirien keskinäistä käyttäytymistä, huomaa, että koira saattaa alistua eli heittäytyä selälleen toisen koiran edessä, mutta koskaan toinen koira ei fyysisesti pakota toista koiraa alistuvaan asentoon. Alistuminen on koiran oma valinta ja sitä käytetään koirien keskinäiseen viestimiseen. Koira ei
ymmärrä, jos sen omistaja ns. alistaa koiransa eli selättää koiran: kyseessä on ihmisen ja koiran välinen käyttäytyminen, eikä tämäntyyppistä pakottamista esiinny edes koirien välillä. Lisäksi näitä kovia otteita käytetään useimmiten silloin, kun omistaja on vihainen. Kovilla otteilla omistaja saattaa helpottaa
omaa turhautunutta oloaan, mutta koiran oppimiskykyä kovat otteet heikentävät." "Pahimmassa tapauksessa kurittajana (esim. selättäjänä) toimii kyseenalainen koirankouluttaja, jolloin tilanne on vielä pelottavampi koiralle. Tässä tilanteessa koiran olisi jopa luonnollista puolustaa itseään hyökkäämällä hyökkääjää eli selättäjäänsä kohtaan. Mikäli kuitenkin koira reagoi tällaiseen
aggressioon aggressiolla, uhkaa koiraa pahimmassa tapauksessa lopettaminen aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi." (Lähde: HESY). Kun olen itse nähnyt jonkun selättävän koiran, ei koira siitä ole rauhoittanut, vaan päinvastoin.
Luitko sieltä niitä muita tekstejä ajatuksella. Kyllä minä ohjaisin sinut takasin sinne palstalle hakemaan neuvoa mm noiden lasten suhteen.
Kyse on lähinnä siitä että ihminen harvoin osaa tehdä tuon selätyksen täsmälleen oikealla hetkellä ja tarpeeksi räväkästi. Kun koira sen tekee, se on salamannopea ja koko tilannekin on joskus ohi ihan sekunneissa. Ei ihminen pysty siihen. Näin ollen selätyksellä ei ole mitään merkityst johtajuuden kanssa jos sitä ei osata tehdä oikein.
Usein tuolla selätyksellä haetaan sitä että koira rauhoittuu ja sen voi hoitaa joko pakottamalla sen pennun syliin tai jättämällä sen yksin.
Joskus kyllä ihmettelen sitä kun joka paikassa jaksetaan toitottaa että koira alistuu itse kun on alistuakseen.MITÄ!!! Ihan kuin ne muka heittäytyisivät selälleen ihan tuosta vain, pah, sanon minä.
Vuosikausia olen seurannut omaa laumaani ja uusi jäsen kun tulee ja vanhemmalla menee hermot sen kanssa kun se riekkuu niin kyllä se sen läppäisee maahan, ottaa otteen kaulasta ja alistaa sen siihen. Siinä vaiheessa nuorempi alistuu itse mutta ei se siihen heittäydy. JOskus toki niinkin.
Yhtäkään kertaa en ole nähnyt että alistunut koira toistaisi käytöksen heti mitä usein käy kun ihminen suorittaa tuon selätyksen. Eli sitä ei tehdä oikein.
MItä tuohon pennun puremiseen tulee niin ottakaa sitä kunnolla niskasta kiinni ja ärähtäkää sille pennulle kun se puree. Ikinä että hyväksy siltä minkäänlaista nakertelua. ELi hyvin mustavalkoista toimintaa, aina kun hampaat osuu ihoon, ärähdys. Ei siedetä joskus, "kun on nyt noita vieraitakin". Sen jälkeen nopea selän kääntö ja pentu jää yksin. JOs se pentu on sekunnissa taas puremassa niin se ärähdys ei ole ollut tarpeeksi voimakas. Ja joo, nyt joku tulee kirjoittamaan että ei se koiran emäkään ota niskasta kiinni johon minä kyllä kommentoin että nyt se onkin ihminen kun komentaa eikä emä.
eli esim. lapset on huomioitava ENNEN koiraa. Tee sellaisia harjoituksia, etä jätät koiran täysin huomiotta, keskityt lapsiin... osoita koiralle että lapset ovat TÄRKEIMMÄT perheessä.
Meillä ei niinkään ole ongelma tuo pureminen, (ainakaan viellä), mutta pentu tuntuu olevan erittäin rohkea ja kuumenee nopeasti. Jos joku mielenkiintoinen/kielletty homma keskeytetään pihalla, tai lapsi ottaa pentua syliin niin alkaa kauhea ärinä ja pureminen. Ei tietysti aina, mutta vähän mietityttää että kuinka paljon siihen voi luottaa, sitten aikuisena esim. lasten suhteen. En tiedä liittyykö tämä edes siihen johtajuus asiaan, vai onko vaan tavallista kiukkuisempi ja ärhäkämpi tapaus. Käyttäytyminen alkoi heti ekasta päivästä, kun pentu tuli, emokin oli kuulemma kovasti komentanut sitä. Onko muilla hyviä ja hyväksi havaittuja vinkkejä arvojärjestys asiaan? Kuinka nuori pentu edes huomaa tällaiset asiat, esim. "lapset ensin", nukkumapaikka järjestelyt, "ruokkimis" järjestys... Lueskelin tosiaan pikaisesti koiraneuvolan sivuja tästä selätyksestä ja en löytänyt vastausta, että mitä siellä tarjottiin sen tilalle kysyjille...
kyselit, miten on oppinut nuo nokkimisjärjestysasiat... Meillä 13 vko vanha terrieripentu, dominoi jo nyt muita koiria jonkun verran ja lapsia komentaa/vahtii herkästi. Esim. ruokajärjestys opittiin meillä n. 9 vko vanhana tosi helposti parin kerran toistolla sen jälkeen, kun oli alkanut meitä siitä komentaa... Eli muut syövät ensin, jolloin pentu komennetaan pois keittiöstä eikä sitä huomata muutoin kun viedään niskasta pois jos yrittää saada huomiotu tulemalla kielletylle alueelle. Sen jälkeen saa oman ruokansa mutta vasta istuttuaan ja odotettuaan sitä kauniisti pyydetyn ajan. Sama lasten kanssa: lapset saavat huomiota ensin, heille jutellaan ensin jne. IHAN JOKA TILANTEESSA. Sitten vasta huomataan pentu, muttei silloinkaan riehakkaasti. Leikki ym. toiminta pennun kanssa loppuu HETI, kun yrittää komentaa tai pomottaa lapsia. Täytyy siinä vain olla hirveän johdonmukainen ja selittää myös lapsille, mitä tarkoittaa että leikki loppuu nyt. Silloin lapsetkin nousevat, kääntävät selän ja lähtevät huoneesta. Ensin voi tietysti ärähtää pennulle ei, jos tuntuu että se auttaa.
Mutta nämä siis ovat toimineet meillä hyvin...