vaihtoehto reitiksi Niirala-Petroskoi. Kannattaako ajaa Suojärven kautta vaiko Aunuksen kautta?
Mikä on
järkevin
71184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Viisainta on ajaa reittiä vaalimaa,tai nuijamaa-pietari-petroskoi
on Joensuusta:
Kaikki edelliset ovat vääriä vastauksia jos suorinta reittiä menet..
Ensinnäkin Koirinojalle ei tarvii mennä eikä Surun ristiä katsomaan , vaan on jo rakennettu uusi hyväkuntoinen oikotie ettei tarvii Koirinojan mutkaa tehdä!!!!
Kaikki opasteet on selvästi merkitty kuinka mennä Petroskoihin noin 300 km rajalta on matkaa.
Ajele rajoitusten mukaan Prääzästä Petroskoihin sillä varmasti on tutkamiehet mittaamassa nopeuksia!!
Koirinoja tarkoittaa myös sitä risteystä, josta mennään Pitkärannan ja toisaalta Suojärven suuntaan. Sekä vanhan tien risteystä, että uuden tien risteystä. Myös Surun Ristin alue on Koirinojaa.
Onko jo tehty oikotie ohi muistomerkkialueen?
Suomalaiset puhuvat Lemetistä (Lemetin motti), mutta nykyinen venäläinen nimistö ei tunne sitä.
Nopein ja paras reitti on ajaa Koirinojalta suoraan Prääsään ja Petroskoihin.
Vähän ennen (noin 6 km) Pitkärantaa käänny pohjoiseen Koirinojan muistomerkille (Surun Risti). Muistelen, että siinä on tienviitta Petrosavodsk. Ajele muistomerkkialuelle. Lähde siitä välittömästi oikealle (itään) Prääsän ja Petroskoin suuntaan. Siitä alkaa aivan loistava uusi tie. Hyvää tietä riittää melkoisen pitkälle, ainoastaan noin 60 km(?) ennen Prääsää on huonompaa vanhaa tietä. Ajoin sen tien lävitse pikkuvolkkarilla 8.3. (alkumatka n. 100-120 km/h) lumisissa olosuhteissa, saattaa olla, että se loppumatkakin on jo päällystetty uudelleen. Bensa-asemiakin on rakennettu tien varrelle.
Ajoin viime syksynä (2006) Suojärven kautta. Kävimme pikkubussilla Kollaan muistomerkillä. Tie on aivan onneton. Ei sinne kannata eksyä vahingossa. Suojärveltä itään tie paranee. Essoilasta alkaa kestopäällyste ja jatkuu Petroskoihin saakka. Muistini mukaan.
Essoilan jälkeen on hemmetin hyvä hiekkaranta-alue vasemmalla. Säämäjärvellä. Käy ostamassa se pois kuleksimasta, jos käyt siellä.
Pitkäranta-Salmi-Aunus-tie on tavanomaista venäläistä asfalttia. Ei kovin hyvä, mutta menettelee. Aunus-Petroskoi väli (M-18) on aivan hyvää valtatietä.
Tie on väylä paikasta toiseen. Joku tie on nopea, toinen hidas. Pitää miettiä, mitä haluaa. Ainakin Aunuksen pellot ja joki sekä Salmin tienoot ovat näkemisen arvoisia. Tosin myös suosittelemani uuden tien varrella on kovin kauniita maisemia. Vieljärven koskematttomat seudut.
Myös Suojärven kaupunki ja Säämäjärvi.
Kysy, jos haluat jotain tietoa.
Viime perjantaina 24.8. ainakin ajeltiin niin, että seurattiin asiallista viitoitusta joka opasti vanhalta tieltä Impilahdelta suoraan Kitelän pohjoispuolelta Prääsän tielle. Varsinaisen Koirinojan risteyksen kautta ei edes tarvitse ajella. Murheen risti jää tämän uuden tieväylä etelä, elikkä oikealle puolelle. Hyvää matkaa, vaikka tie siellä loppupäässä onkin vähän kulahtanutta asfalttia.
Surun Ristiltä noin 6 km Prääsän suuntaan oikealla puolella tietä on venäläinen sankarihautausmaa. En tiedä miten hyvin se näkyy nykyiselle tielle. Varmaan siinä on opaste. Tienoolla ei ole juuri asutusta. Kävin hautausmaalla muutama vuosi sitten.
Sinne on haudattu paikalliset jatkosodassa kaatuneet. Siellä näkyi myös muutamia uusia hautoja. Ilmeisesti Afganistanin sodassa kaatuneita on haudattu sinne.
Hautausmaa ei ole mitenkään tavanomainen. Se on aidattu, hautakivet ovat enimmäkseen vaaleaa marmoria, ehkä Ruskealasta, hautakivissä on myös vainajien kuvia, hautojen reunat on kivetty. Tuoreita kukkia on laitettu haudoille. Hautausmaa on siisti. Hiekkakäytävät on lakaistu.
Päivittäin siellä käy ihmisiä muistamassa läheisiään, vaikka hautausmaa on kauempana asutuksesta.
Ilmeisesti hautausmaan paikka on valittu "Lemetin motin" alueelle. Paikalla kuoli sodassa kymmeniä tuhansia venäläisiä sotilaita. Läheiset kangasmetsät ovat täynnä lähes täyttyneitä juoksuhautoja. Ehkä alueen asumattomuus selittyy sillä, että metsät ovat täynnä vanhoja ammuksia, räjähteitä ja miinoja. Metsässä voi poimia marjoja ja sieniä, mutta maan kaivaminen voi paljastaa sotien aseet.
Onneksi alueella ei ole ollut suuria metsäpaloja. Jututin joskus asukkaita hieman pohjoisemmassa suurten metsäpalojen aikaan. Muutamat sanoivat, ettei sinne sammutustöihin kukaan halunnut lähteä, koska vanhat ammukset ja varsinkin miinat räjähtelivät metsäpalossa.
Olen miettinyt usein sen "Lemetin" alueen merkitystä. Ehkä siitä alueesta on tarkoitus tehdä suurempi yhteinen muistomerkkialue suomalaisille ja venäläisille. Ainakin sellaiseen johtopäätökseen tulee, kun seuraa paikalla tehtyjä muutostöitä. Paikka kuuluu mielestäni Pitkärannan kaupunkiin.
Käykää katsomassa paikkaa. Hyvin opettava, mutta myös selittävää. Toivon suuresti, että näitä sotiemme aikoja käsiteltäisiin yhteisin voimin. Minusta se alue on esimerkki hyvästä tahdosta.