Milloin elämäni helpottaa
kun aina vaan koetellaan
ihan liian aikaisin
perheen perustin
kaksi lasta syntyi
mutta voi miten petyin
lasten isä oli vastuuton
kapakkaelämä mukavampaa on
en jaksanut enää jatkaa
parempi lähteä eri matkaa
pian sydämmeni valloitti
turvallisen tuntuinen kaveri
lapset piti hänestä
enemmän kun omasta isästä
elimme normaalia perhe-elämää
ei kai enempää voi pyytääkkään
yhteistä lasta hän kaipasi
ja siihen minua painosti
aikanaak poika syntyi
ja siihen melkein onni hyytyi
toiset lapset ei ollut hänelle enään mitään
parempi kun ei enään näkisikään
välillemme tuli syvä kuilu
josta ei enään yli uinu
taas piti lasten kanssa yksin jatkaa
tätä kivikkoista matkaa
parin vuoden päästä
sydämmeni suli jäästä
kun hänet näin
sydämmeni hyppäsi väärinpäin
rakkaus sokaisi silmäni
en enään nähnyt eteeni
alkoi tuttu painostus siitä
että en enään yksin riitä
nyt pitäisi saada lapsi
ennenkuin olen harmaahapsi
taas annoin periksi
enkö ikinä ota opiksi
onni on lyhyt aika
lapsikaan ei siihen aina auta
kapakkaelämä oli tärkeämpää
kuin elää perhe-elämää
vaihtoehdot ovat vähissä
mitä tässä oli tehtävissä
taas on pakko lopettaa
tää suhde joka ahdistaa
miksi jumala minua koettelee
vaikken mitään pahaa tee
luulin että enää ei löydy ihmistä
jolla on hyvyys sydämmessä
hän tuli ja sydämmeni suli
mielenrauha mulla nyt on
en ole enään onneton
kun aina vaan koetellaan
ihan liian aikaisin
perheen perustin
kaksi lasta syntyi
mutta voi miten petyin
lasten isä oli vastuuton
kapakkaelämä mukavampaa on
en jaksanut enää jatkaa
parempi lähteä eri matkaa
pian sydämmeni valloitti
turvallisen tuntuinen kaveri
lapset piti hänestä
enemmän kun omasta isästä
elimme normaalia perhe-elämää
ei kai enempää voi pyytääkkään
yhteistä lasta hän kaipasi
ja siihen minua painosti
aikanaak poika syntyi
ja siihen melkein onni hyytyi
toiset lapset ei ollut hänelle enään mitään
parempi kun ei enään näkisikään
välillemme tuli syvä kuilu
josta ei enään yli uinu
taas piti lasten kanssa yksin jatkaa
tätä kivikkoista matkaa
parin vuoden päästä
sydämmeni suli jäästä
kun hänet näin
sydämmeni hyppäsi väärinpäin
rakkaus sokaisi silmäni
en enään nähnyt eteeni
alkoi tuttu painostus siitä
että en enään yksin riitä
nyt pitäisi saada lapsi
ennenkuin olen harmaahapsi
taas annoin periksi
enkö ikinä ota opiksi
onni on lyhyt aika
lapsikaan ei siihen aina auta
kapakkaelämä oli tärkeämpää
kuin elää perhe-elämää
vaihtoehdot ovat vähissä
mitä tässä oli tehtävissä
taas on pakko lopettaa
tää suhde joka ahdistaa
miksi jumala minua koettelee
vaikken mitään pahaa tee
luulin että enää ei löydy ihmistä
jolla on hyvyys sydämmessä
hän tuli ja sydämmeni suli
mielenrauha mulla nyt on
en ole enään onneton
Vastaukset 2
Vanhimmat
ottakaa kantaa! oliko runo hyvä/huono???
Olet syntynyt runoilijaksi