Minulla on ystävätär ,joka on löytänyt itselleen miesystävän joka on jotain aivan muuta mitä hän olettaa.Tiedän aivan varmasti,että tämä mies pettää ystävääni kaikella tapaa.Kertoo työmatkoista joita ei todellisuudessa ole,vaan hän viettää aikaansa toisen naisen kanssa toisella paikkakunnalla.Mutta tämä mies on hyvä puhumaan ja saa vakuutettua ystäväni jos jotain epäilyjä joskus on ilmaantunutkin.Mutta minua raivostuttaa tämä tilanne,sillä en kykene särkemään hänen sydäntään kertomalla,vaikka tiedänkin,että tämä mies sen tulee vielä tekemäänkin.Ja mikä on minun roolini silloin kun asia tulee ilmi ja en ole pystynyt paljastamaan tätä miestä?Olenko silloin entinen ystävä?
Kertokaa miten te menettelisitte
Surusilmä
331659
0Äänestä
Vastaukset 33
Vanhimmat
provoksi.
Kyllä tämä on ihan tosi .Ja edelleen haluaisin neuvoja.
ole toiminut ystävän tavoin :(
Oletko kuullut miehistä, jotka lentävät kukasta
kukkaan?
Hyvää vaihtoehtoa ei olekaan. Helposti käy niin, että ikävän viestin viejä ammutaan. Koska et ole keskustellut asiasta ystäväsi kanssa, tiedät alitajuisesti, että tehtävä on mahdoton: ei hän lopeta suhdetta siksi että sinä olet sitä mieltä että niin pitäisi tehdä. Mutta hän kyllä loukkaantuu siitä että et luota hänen omaan harkintakykyynsä. Ja sitä ei ystävyys ehkä kestä.
Minulla on hieman samantapainen ongelma. Ystäväni on miesystävänsä myötä alkanut juoda paljon entistä enemmän. Kun hän tulee käymään, hän tulee viinalastin kanssa. Itselläni on tuo alkoholinkäyttö näin yksinelellen mennyt aika minimiin, joten tekisi kyllä mieli sanoa tuosta asiasta. Enpä ole kuitenkaan sanonut. Enpä oikein kovaan ääneen uskalla myötäilläkään kun hän joskus oma-aloitteisesti kritisoi juomistaan. Hän on kuitenkin järkevä ihminen ja laittaa varmaankin asian balanssiin.
No, joskus on parasta ystävyyttä sanoa suoraan asiasta, jonka näkee johtavan tuhoon. Silläkin uhalla, että ystävyys päättyy siihen.
niin ettei hän sanomaasi usko, sillä "rakkaus, ihastus on sokea" Sanat muuttuvat kuuntelijan korvissa kateuden panetteluksi. Itse oppi kantapään kautta parasta.
Pyydettäessä olen joskus antanut mielestäni hyviä ratkaisuvaihtoehtoja. Eipä niitä kuitenkaan ole noudatettu. Ne tunteet ovat niin voimakkaita että ei siinä järkipuhe auta. Ja itsehän niiden valintojensa kanssa on elettävä. Ja sen oman kantapään kautta vaan jokaisen pitää oppinsa hakea.
miten ja miksi voit olla noin tietoinen tämän miehen toilailuista, jopa toisella paikkakunnalla?
Ja pidätkö ystävätärtäsi jollain lailla yksinkertaisena?
Mistä sinun tietämyksesi asiasta tulisi ilmi jälkeenpäin, jos et sitä itse kertoisi????
missä tuo mies "työskentelee".
Toiseksi,en todellakaan pidä ystävääni yksinkertaisena,on vain silmittömästi rakastunut.
Eipä todella tulekkaan jos itse en kerro.
Turha lienee umpirakastuneelle naiselle mennä kertomaan totuuksia, luulee vain sinun olevan kateellinen?
Miten tunnet miehen? Jospa pari valittua sanaa hänelle tekisi jonkinlaisen vaikutuksen?
Tosin, ainahan näitä auervaaroja on, eikä aina usko tulta kuumaksi, ennen kuin on polttanut sormensa. Vaikea tilanne, leiki sokeaa ja kuuroa? Onhan pieni pala rakkautta enemmän, kuin ei lainkaan?
Vain jos tiedät aivan varmasti kerro toisesta naisesta. Tosi ystävyys kestää totuuden, totuuden puhujat niistä ei pidetä. mutta puhu, juttele etene vaikka kauempaa asiaa, jos omakohtaista kokemusta kerro hänelle sen kautta.
miesystävän kanssa tekisi terää.
Vetoaisin ystävyyteen ja lähestyisin sen merkeissä tätä huijaria.
Minä seurustelin tuollaisen niljakkeen kanssa melkein vuoden. Hän oli tosi hyvä puhumaan ja aivan rakastettava ihminen. Sain tietää ystäviltäni "toisesta naisesta" jota hän oli suukotellut tanssipaikalla. Loppujen lopuksi meitä rakastuneita ja petettyjä naisia olikin ainakin kolme tuossa ringissä. Kukapa sen tietää vaikka meitä olisi ollut enemmänkin. Kovasti satutti tuo tieto, mutta olin tosi tyytyväinen, kun sain tietää tuon miehen metkuista. Kerro !
Kerro vain ja osoittaudut reiluksi kaveriksi.Särkyy hänen sydämensä kuitenkin jossain vaiheessa.Mitä pikemmin sen parempi. Savun hälvettyä saat ystävättäreltäsi varmasti positiivista palautetta. Olithan hänen elämänkoulussaan hänelle reilu kaveri.Ja jos käännät kakun toisin päin ja tämä olisi omalla kohdallasi haluaisit varmasti kaverisi kertovan.
ja särkeä unelmiaan, - kyllä hän joskus ne huomaa, antaa olla onnellinen..
Olisiko joskus hyvä olla hienotunteinen...
tietysti minä kertoisin ystävälleni
siitähän voi seurata vaikka mitä jos kauan jatkuu,mulla itellä kokemusta tuollaisesta
se sattui sillon mutta eipä satu enään,
olin hetken yksin sitten löysin tansseista
mieheni nyt onnellisesti naimisissa.
tunti sitten "kiinni"suhteestaan toiseen naiseen.Olen jo kauan epäillyt,nyt se vaan napsahti!
Ja vielä kehtaa väittää et mä olen sairas!Salaisia soittoja,viestejä,tapaamisia....
Ja aivan mun selkäni takana.Lomalla ollessamme tämä nainen kehtasi soittaa ja kun siitä nostin äläkän,mies pakkasi kamansa ja aikoi häipyä.Silloinkin oli selitys valmiina,muka työasioita...voi p.....kele!!
siis se ylämäki alkoi, niinkö?
mut pahalta tuntuu ja jos vain joku ystävistäni olisi kertonut,se olisi ollut vaan hyvä.Tunnen itseni houkaksi,kun olen uskonut hänen juttujaan!
tämä mahdollisimman pian. Mitä pitempään suhde kestää sitä suurempi "parku" kun asia paljastuu.. Voit menettää ystäväsi joka tapauksessa. Jos kerrot, ystäväsi voi pitää sinua panettelijana. Jos et kerro ja ystäväsi saa tietää sinun tienneen, menetät hänet varmasti....
on sellainen, johon voi luottaa. Minä odotan ystäviltäni ehdotonta luottamusta ja suuttuisin hirvittävästi jos paljastuisi, että hän on tiennyt ystävästäni asioita, joita minä en tiedä. On epäoikeudenmukaista ystävää kohtaan antaa hänen tehdä itsensä narriksi.
Totuus satuttaa, mutta hyvä ystävä tietää, että se on kuitenkin se ainoa keino säilyttää ystävyys vuosienkin kuluttua.
samaa mieltä ja minusta suurempi vääryys olisi
jättää asia kertomatta.
silloin juuri sitä - entinen ystävä ja hitonmoinen pahanilman-lintu!
Kunhan et vain itse olisi se ystävän miehen toinen nainen......???
Minulla on oma aviomieheni,jonka kanssa asiat ovat kunnossa enkä tarvitse muita .Hän asuu minun sydämessäni,toivottavasti aina.Siksi soisin myös muillekin saman onnen.
ja kerro kauniisti,että sulla on nyt ikävää kerrottavaa...ja sitten kerrot siitä toisesta naisesta.
Jos hän sinut jättää,ei hän ole ystävyytenne arvoinen,sinä löydät uuden ystävän hänen tilalleen.
Sinä kerrot - hän ei usko sinua, koska mielestään olet vain kateellinen, etkä soisi hänelle mitään onnea.
Epäilys jää kuitenkin mieleen itämään ja kun mies kotiutuu ystäväsi, kysyy asiasta ja kertoo miehelle sinun versiosi.
Mies puolustautuu ja syyttää sinua valehtelijaksi ja
"jos tuota ns.ystävääsi uskot paremmin kuin minua, niin se on sitten loppu!"
Ja koska hän on rakastunut, uskoo tietenkin miestä ja alkaa kartella seuraasi..
Salaisuus tulee tietenkin jossain vaiheessa julki ennemmin tai myöhemmin, mutta silloin sinun ja ystävättäresi välit ovat jo niin tulehtuneet,
että ystävyys ei ole enää mahdollinen.,
minkä hän vasta vuosien päästä tajuaa ja katuu tyhmyyttään kun ei uskonut sinua.
...ovat arvokkaita, sillä niiden hankkiminen kestää kauan.
kertoisin. Haluaisin itse vastaavassa tilanteessa ystävieni kertovan.
Mitä hittoa se sulle kuuluu??? taiat itestäsi puhua ny ekkä ystävättärestä!!!ja jos et ole ite nii älä sekaannu toisten asioihin!!voit vaikka suurenki vahinkon tehä sekaantumisesas!!
se on sitä, että välittää toisesta ja on huolissaan tästä. Kommentit, että mitä se sulle kuuluu, ovat minusta asiattomia, koska puhutaan ystävyydestä, johon rehellisyys kuuluu. Kukaan ei halua olla narrina, se on selvää. On tullut sellainen tunne, että ne jotka hyväksyvät pettämisen, eivät halua, että siitä kerrottaisiin.
Tyttäreni antoi vinkin, että hän ottaisi kännykkäkameralla kuvan ja näyttäisi sen tälle kaverilleen. Kaveri voisi sitten itse tehdä sen jälkeen mitä haluaa. Näin yksinkertaista se on nuorille ja pitäisi olla meille vanhoillekin.
on enemmän narri kuin se petettävä.
mutta petetyn hyväuskoisuutta yleensä ihmetellään ja asiasta tietävät seuraavat tilannetta sivusta ja arvailevat kauankohan kestää, että asia selviää (sille reppanalle) petetylle. Tästä tulee se narrimainen olo petetylle.
Minulle ystävät olivat juuri niitä, jotka kertoivat tuntemistamme ihmisistä puolia, joista en muuten olisi tiennyt mitään. Varoittivat, jos tiesivät jotain, mitä minunkin olisi ehkä hyvä tietää. Pelastivat varmasti joiltakin tyhmyyksiltäkin. Ja juuri siksi, että olivat ystäviä.
Minua varoitettiin tosin etukäteen siitäkin, ettei mieheni ole sitä miltä näyttää. En uskonut, koska en pitänyt sanojaa ystävänäni.