19 - vuotias poikani on muuttanut luokseni koulunsa päätyttyä.
Hänellä on vaikea astma ja minä olen hankkinut kotieläimiä hänen muutettuaan pois kotoa opiskelemaan muutama vuosi sitten.
Astman ja ahtaiden asunto-olojen vuoksi hän tarvitsee kiireesti oman asunnon. Pienen paikkakunnan asuntotoimisto väittää että asuntoja ei ole eivätkä he voi auttaa missään tapauksessa.
Kuitenkin tiedän että asuntotilanne ei ole aivan niin huono, asuntoja tyhjenee ja uusia muuttaa tilalle.
Millä tavalla voin kiirehtiä/painostaa/kiristää heitä toimimaan ripeämmin. Sosiaalitoimistoa olen pyytänyt tukemaan, mutta heillä saattaa olla omat keskinäiset pelisääntönsä (?).
Pojalleni tilanteen jatkuminen ei ole mahdollista eikä kenenkään hermot tahdo enää kestää tilannetta.
Hänellä on vaikea astma ja minä olen hankkinut kotieläimiä hänen muutettuaan pois kotoa opiskelemaan muutama vuosi sitten.
Astman ja ahtaiden asunto-olojen vuoksi hän tarvitsee kiireesti oman asunnon. Pienen paikkakunnan asuntotoimisto väittää että asuntoja ei ole eivätkä he voi auttaa missään tapauksessa.
Kuitenkin tiedän että asuntotilanne ei ole aivan niin huono, asuntoja tyhjenee ja uusia muuttaa tilalle.
Millä tavalla voin kiirehtiä/painostaa/kiristää heitä toimimaan ripeämmin. Sosiaalitoimistoa olen pyytänyt tukemaan, mutta heillä saattaa olla omat keskinäiset pelisääntönsä (?).
Pojalleni tilanteen jatkuminen ei ole mahdollista eikä kenenkään hermot tahdo enää kestää tilannetta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hommatkaa lääkärintodistus se auttaa kummasti.
Yhden suuren kaupunkin asuntotoimistossa yksi virkailija sanoi kerran että mahdollisimman paljon papereita, ja lausuntoja.
Jos sos.virastosta ei saa apua niin sosiaaliasiamies tai joku päällikkötasoinen.
Kummasti niitä asuntoja kyllä aina löytyy vaikka muuta väitetään, aina on reservissä joku asunto.
poika tilalle, tärkeämpi!
Ja sinä eläimetön pidä suusi kiinni!
Kumpi aloittajalle on tärkeämpi, kotieläimet vai lapsi?
Jos asuntoa lapselle ei löydy, niin kyllä minä ainakin luopuisin kotieläimistä. Asiat tärkeysjärjestykseen.
Ja kyllä, minulla on koira, vieläpä kaksi.
Onko paikkakunta sellainen ettei vuokraasuntoja löydy?kyllä jokaisessa kaupungissa löytyy asunto,jos ei edellytä sosiaalituettua asuntoa.
Ei äidin tai isän tarvise majoittaa aikuista lasta.
Eikä mielestäni voida vanhempia luopumaan lemmikeistään siksi että aikuiselle ihmiselle ei löydy asuntoa.
Minä olen joutunut moniakin asuntoja anomaan itselleni ja muille, aina löytyy asuntoja kun tarpeeksi vain painaa päälle, kerää papereita, pommittaa, menee niin korkealle taholle kuin mahdollista.
Ne jotka on jossakin asuntotoimiston tiskillä, heidät on opetettu sanomaan kaikille että asuntoja ei ole eikä kukaan heiltä asuntoa saa.
Mutta kokemuksesta tiedän että aina löytyy, ehkä muutaman viikon joutuu odottamaan mutta asunto löytyy.
Ja eikös kunnan ole pakko tarjota jonkunlaista majoitusta, minusta heillä on siihen velvollisuus.
Tiedänpä vain kun tällaisten asioitten kanssa joudun pajon olemaan tekemisissä.
Jos ei ole mitään hämärää menneisyyttä, tai pahoja ongelmia, asunto löytyy.
Jos on päihdeongelma, tai joku muu, on kunta silloinkin velvollinen osoittamaan jonkun paikan missä asua.
Toinen asia on voiko esim astmaa sairastava asua missä hyvänsä.
Läkärintodistukset nyt vaan, pojan astmasta ja siitä että sinulle eläimet on mielenterveyshotiajia.
Sanot että jos asia ei hoidu, teitä on kohta kaksi, vai montako teitä onkaan, kunnan laitoshoidossa, ja se se vasta kallista onkin.
Pakkaatte pojan tavarat ja menette asuntotoimistoon tai sos.virastoon istumaan.
poikasi osaa hoitaa omia asioitaan? Säälittävää, äippä juoksemassa pitkin asuntotoimistoja pojan maatessa kotona. Minä asuin tuossa iässä jo toista vuotta omillani, eivätkä äiti ja isä olleet taatusti etsineet minulle asuntoa ja tulonlähdettä, vaan MINÄ ITSE.
Uusavuttomia maa täynnä...
Kiitoksia vastauksista ym. kommenteista.
Lääkärintodistus kyllä on mutta se ei ole aivan selkokielinen, mutta täytyy viedä se nyt ensialkuun. Siinä on dignoosi ym. tutkimusselostuksia. Lääkäri ei kuitenkaan ilmeisesti kirjoita lausuntoa asunnon hakemista varten.
Lemmikkieläimistä luopuisin, mikäli se olisi järkevää ja perusteltua. Olen luopunut lemmikkieläimistä koko sen ajan kun allergiset lapset vielä asuivat kotona. Tämä yksi nyt vain muutti takaisin kun muuta paikkaa ei ollut. Olin kerinnyt ottaa itselleni karvaisia kavereita.
Vaikka lemmikit vietäisiin pois tänä päivänä, kestäisi vähintään puoli vuotta että asunto olisi astmaatikolle mahdollinen.
Asuntotoimistossa suhtauduttiin poikaani aika töykeästi ja käskettiin olla turhaan soittelematta kun asuntoja ei kerran ole. Minuun suhtaudutaan huomattavasti asiallisemmin. Sen vuoksi hoidan joitakin asioita tässä vaiheessa poikani apuna.