Lapseni käy pientä kyläkoulua, joka juuri muuttui kaksi opettajaiseksi. 3.-6. luokka ovat samassa ja lapseni aloitti nyt 3.luokan. Ihmettelin ensimmäisinä päivinä, kun lapsi tuo koulusta 4.luokan kirjoja. Muutenkin kirjan tehtävät olivat ihmeen vaativia.
Soitin opettajalle ja tiedustelin asiaa, jolloin kuulin, että lapseni käy nyt 4.luokan ja ensi vuonna 3.luokan! Tämä on kuulemma yhdysluokan ongelma ja joka toinen ikäluokka joutuu tuohon "kuoppaan". 6. luokka käydään myös ensin ja sitten 5.luokka.
Voiko tämä olla laillista?? Olen todella järkyttynyt moisesta ja lapsikin kärsii melkein päivittäin päänsärystä ja sanoo asioiden olevan hankalia. :(
Soitin opettajalle ja tiedustelin asiaa, jolloin kuulin, että lapseni käy nyt 4.luokan ja ensi vuonna 3.luokan! Tämä on kuulemma yhdysluokan ongelma ja joka toinen ikäluokka joutuu tuohon "kuoppaan". 6. luokka käydään myös ensin ja sitten 5.luokka.
Voiko tämä olla laillista?? Olen todella järkyttynyt moisesta ja lapsikin kärsii melkein päivittäin päänsärystä ja sanoo asioiden olevan hankalia. :(
Vastaukset 24
Vanhimmat
Minäkin itse olen käynyt aikoinaan yhdysluokassa koulut ja oli 1-2, 3-4 ja 5-6 luokat. Aine kohtaisesti katsottiin, että mitkä kirjat oli. Eli esim. äikkä, matikka olivat oman luokan kirjoja ja sitten ymppi, uskonto saattoi olla sitten toisen luokan, En kokenut sitä millään lailla vaikeaksi.
Omilla lapsilla on ollut samoin ja 3 luokalla oli 4 ymppi mutta nyt sitten 4 onkin 3 ymppi.. ei vaikeuksia hänelläkään.
vaihda koulua just 'väärässä kohtaa' Joskus on käynyt niin, että jää luokka pois välistä ja samat asiat kahteen kertaan. Mutta harvinainen ongelma tuo. Kävi meilläpäin kun kouluja yhdistettiin.
Muuten on kuten edellinen sanoi, vain tietyissä aineissa.
No ehkä reaaliaineissa, mutta esim. äidinkielikin on jo 4.luokan vaikka lapsi vasta 3.luokalla. Tehtävät ovat paljon laajempia kuin 3.luokan kirjoissa.
Minusta tämä ei ole oikein. Ajatellappa ensi vuonna, kun lapsi joutuu käymään niitä helpompia juttuja läpi. Turhauttavaa!
Kuulostaa tosi oudolta tuo, että kumuloituvissa välineaineissa (matikka, äikkä) voitaisiin tehdä noin eli hypätä vuosi yli. Äikässä uusi asia aina yleensä rakentuu vanhan päälle tai uusi asia syventää vanhaa, jo opittua.
Opettajan pitäisi muistaa, että hän opettaa, ja oppikirja on vain väline, työkalu, jota pitää pystyä käyttämään oppimista tukevalla tavalla. Oppikirjan seuraaminen sellaisenaan ei voi olla itsetarkoitus. Itsetarkoitus ei voi myöskään olla tehtäväkirjan kannesta kanteen täyttäminen lukuvuoden aikana: oleellista on, oppiiko oppilas sen, mitä kolmas- tai neljäsluokkalaisen kuuluu osata.
On täysin mahdollista antaa sellaisiakin tehtävänantoja, joissa on haastetta nelosille mutta jotka ovat mahdollisia myös kolmosille. Ero näkyy siinä, että suoritus arvioidaan eri tavalla oppilaan iästä riippuen.
Äikkääkin voi varmaan opettaa yhtä aikaa kolmosille ja nelosille. Samoja asioitahan siinä etupäässä molempina vuosina tehdään: luetaan ja kirjoitetaan. Mutta vaikka asiat olisivat samoja ja opetuskin samaa, tehtävien (vaikeusaste ja määrä) ja niiden arvioinnin tulee olla ikätasoisia. Pienemmiltä siis vaaditaan vähemmän. Tämän ei pitäisi olla liikaa vaadittu pätevältä opettajalta. Vaikka samoja juttuja tehtäisiin, pienemmältä pitää vähemmänkin riittää.
Luokanopettajia riivaa yleisestikin tuo oppikirjasidonnaisuus. Johtuu varmaan aineenhallinnan puutteesta, että tukeudutaan valmiisiin oppikirjoihin, joiden seuraamisesta ja täyttämisestä tulee tosiaan itsetarkoituksellista. Mielestäni tilanteessa, jossa joudutaan opettamaan äikkää yhdysluokalle, olisi aivan oleellista, että opetus suunniteltaisiin sellaiseksi, että se käy molemmille luokka-asteille. Valitettavasti sellaista valmista oppikirjaa ei taida löytyä, vaan opettajan pitäisi itse nähdä se suunnittelun ja miettimisen vaiva ja kehittää tehtävänannot, jotka sopivat kyseiselle yhdysluokalle.
Sinuna keskustelisin asiasta opettajan kanssa. Parempaan tulokseen pääset varmasti, jos ensin aloitat kysellen ja omista kokemuksista kertoen, etkä heti käy päälle kuin yleinen syyttäjä.
Muistahan nyt aineenopettaja kuitenkin kaikessa pätevyydessäsi se, että tälläkin luokanopettajalla on siis opetettavanaan samassa luokassa samaan aikaa 4 luokka-astetta. Toki hän opetusta takuuulla mukauttaa oppilaan tason mukaisesti, mutta että vielä pitäisi materiaalikin ruveta itse tekemään joka aineeseen. Luokanopettajan tulisi siis tehdä materiaali äidinkielen lisäksi yltiin, historiaan, uskontoon jne. Yhtä luokka-astetta ja useita rinnaikkaisluokkia opettavien sekä vain yhteen oppiaineeseen keskittyvien on erittäin helppo kritisoida, mutta kannattaa aina muistaa, ettei kyse ole aineenhallinnasta vaan yleensä pelkästään ajasta. Jos opettaisin 16 viikkotunnin opetusvelvollisuudella pelkkää äidinkieltä asia olisi aivan eri kuin opetettaessa samaan aikaan usealle luokka-asteelle kaikkia aineita 24 viikkotunnin opetusvelvollisuudella.
Se, että äikänopen opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa, ei tarkoita, että he opettaisivat vain 18 tuntia. Eikä kukaan opeta vain yhtä luokka-astetta, kyllä niitä on kolme, tosin yleensä toki eri ryhmissä. Opetuksen suunnitteluun kuitenkin tulee käytettyä aikaa yläkoulunkin puolella.
Totta on, että yhdysluokkaopetus varmasti lisää opettajan työmäärää, mikä ei ole hyvä asia. Ainakin palkkauksessa se pitäisi ilman muuta ottaa huomioon. Toki itse opettajana ymmärrän erittäin hyvin opettajan työn haastavuuden tuollaisessa tilanteessa.
Mutta olen myös äiti ja monet kerrat väsännyt läksyjä itkevän ja väsyneen lapsen kanssa kotona. Opettajan on kaikesta työmäärästään huolimatta yritettävä pitää huoli siitä, etteivät lapset joudu liian koville! Lapsistahan tässä kuitenkin on kyse, ei opettajasta!
En muuten tarkoittanut, että oppikirjoja ei voisi tai pitäisi käyttää. Opettajan on kuitenkin käytettävä niitä harkiten. Kaikkia tehtäviä tai yhtä paljon tehtäviä ei ehkä voi vaatia kolmasluokkalaisilta. Jo sellainenkin yksinkertainen juttu, että kolmoset saisivat vähän vähemmän läksyjä, olisi varsin helppo toteuttaa.
Ja vielä äikänopelle sen verran terveisiä, että ei luokanopettajakaan yleensä opeta vain 24 tuntia. Mutta jos äikänope opettaa sen 24 tuntia ja luokanope saman verran, niin äikänope saa paremman peruspalkkansa lisäksi ylituntikorvauksen 6 viikkotunnilta, kun taas luokanope saa pelkän peruspalkan. Eikä takuulla tee sen yhdysluokkansa kanssa ainakaan vähemmän työtä kuin äikänope rinnakkaisluokkiensa kanssa. Olen toki samaa mieltä siinä, että ensisijaisesti tulee ajatella lasta, mutta ei opettajan (edes luokanopettajan) ammattikaan saa olla sellainen jota tehdään määrättömästi ilman palkkaa. Itse opettajana varmasti tiedät, että opetusalalla sitä työtä riittää niin paljon kuin sitä vain tekee, joten joskus on opettajallakin oltava mahdollisuus sanoa, että nyt riittää.
Jälkimmäisessä viestissäsi kirjoittamasi ratkaisut toki ovat erinomaisia, mutta ensimmäisen viestisi "vaatimukset" ovat mielestäni kohtuuttomia. Totta kai jokainen tunnollinen opettaja valmistaa lisämateriaalia itse, mutta sen näkyminen vanhemmille asti on yhdysluokassa varmasti rajallista. Mietihän, jos päivässä on 4 reaaliaineen oppituntia ja luokanopettaja valmistaisi oman materiaalin jokaiselle luokka-asteelle jokaiselle oppitunnille. Se tarkoittaisi 16 materiaalipaketin valmistamista. Kohtuullistako? Aineenopettaja selviää koko päivästä kolmella, sillä samaa materiaalipakettia voi käyttää rinnakkaisluokilla. Ymmärrän toki, että eri ryhmien kanssa asioita käydään läpi eri tavoin, mutta asia pysyy samana, ja opetusta kun voi muullakin tavalla mukauttaa kuin pelkällä materiaalilla, eikö vain?
Yhdysluokassa on todellakin aivan eri tavalla suunnittelutyötä kuin aineenopettajan työssä yläasteella. Sitä en itsekään käsittänyt, ennen kuin satuin vuoden opettamaan 28 oppilaan 3-6 luokkaa, jossa vielä kaiken kukkuraksi oli 3 erityisoppilasta, kuten ala-asteilla nykyisin kaikissa ryhmissä on. En syyttä vaihtanut matematiikan aineenopettajaksi yläasteelle. Nyt 21 tunnin opetusvelvollisuudella selviän huomattavasti helpommalla sekä opetus- että kasvatustyöstä, jota myös ala-asteella tehdään monin verroin enemmän kuin yläasteella.
ala-asteella ja meilläkin opeteltiin väärin päin lähes kaikki aineet lukuunottamatta matikkaa ja enkkua. Ei mitään ongelmia, se on ihan sama kummin päin käy aineet, koska ei niissä mun mielestä niissä vaikeustasoissa ollut mitään eroa. Että se pääkipu tuskin johtuu tuosta ja luultavasti sillä olisi vaikeaa ihan oman luokkansakin tehtävien kanssa.
En todellakaan ensimmäisessäkään viestissä mitenkään "vaatinut" opettajaa tekemään lisämateriaaleja vaan valitsemaan materiaaleista (omista tai muiden) ne, jotka sopivat yhdysluokan opetukseen!
Totuus on, että monet luokanopet käyttävät oppikirjoja täysin kritiikittä ja kokevat lukuvuoden työt tehdyksi, kun tehtäväkirja on täytetty, vaikka merkittävä osa tehtävistä saattaa olla oppilaille joko turhia, liian helppoja tai liian vaativia tai muuten tilanteeseen sopimattomia.
Kyse ei monesti ole oikeasti lisätyön tekemisestä vaan siitä, että osaa panna asiat tärkeysjärjestykseen ja ajatella tilanteita myös oppilaan kannalta. Hyvä aineentuntemus tietysti yleensä auttaa tärkeysjärjestyksen hahmottamisessa. Olennaiseen keskittyminen voi jopa vähentää työn määrää.
Ja se, että äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja tienaa enemmän kuin luokanopettaja, ei mielestäni liity tähän yhtään mitenkään. Kuten varmaan tiedät, aineenopettajan koulutus on vaativampi ja yläkoulussa opettamisessa on omat haasteensa.
...tullut ajatelleeksi, että oppimisen ja opettamisen sujumisella oli jotain tekemistä sen kanssa, että sinua kenties opetti pätevä opettaja, joka oli miettinyt hommat niin, että ne toimivat! Lapsi ei tietysti sitä huomaa, mutta luulisi, että aikuisena tulisi ajatelleeksi. Kaikki opettajat eivät välttämättä osaa tai jaksa suunnitella opetusta samalla tavalla kuin sinun opettajasi.
Silloin, kun koulussa ei suju, vika on vanhempien mielestä usein opettajan. Monesti voi ollakin tietysti. Mutta reilua olisi myös muistaa opettajan panos silloin, kun homma kulkee. Ei se itsestään tapahtu, vaan on opettajan työn hedelmää!
kovin pätevä opettaja meilläkään. Käski vain lukea kirjan kappaleet ja tehdä tehtävät. Ja tarkastuskirjasta katsottiin itse onko oikein vai väärin. Ja kukaan ei ollut neuvomassa miksi joku tehtävä oli väärin. Mutta niillä eväillä silti mennään, enkä minä varsinaisesti koskaan tarvinutkaan sitä opetusta, koska kaikkihan lukee kirjassa. Ala-asteella ei ole kovin monia aineita joissa varsinaisesti täytyisi opettaa, kertoa ja havainnollistaa, että joku juttu menisi kaaliin imo. Tietysti asia on eri jos on oppimisvaikeuksia syystä tai toisesta. Ja aina vaan parempi olisi, jos opettaja opettaisi. Mutta mulla on sellainen kokemus, etteivät pikkukoulujen luokanopettajat ole kovin päteviä.
Olisin kuitenkin enemmän huolissani tuosta päänsärystä. Voisiko koulu olla vaikka homeinen? Nukkuuko lapsi tarpeeksi ym?
Surkeaa jos näin oli ja on:( Ilmeisesti olen sitten oikeassa siinä, että moni luokanopettaja ei itse asiassa opeta vaan teettää oppikirjaa eteenpäin, mikä on ihan eri asia, vaikka toki moni lapsi niinkin oppii.
Kuitenkin luokanopen koulutuksen pitäisi nimenomaan pätevöittää erilaisiin tapoihin opettaa ja oppia. Luokanopettajien pitäisi olla sen asiantuntijoita, miten opitaan. Tämä pätevyys saavutetaan aineenhallinnan kustannuksella. Lopputulos on monen kohdalla ilmeisesti plusmiinusnolla. Pitää vain toivoa, että oppikirjat ovat hyviä...
Kuulostatpa äikänope todella omahyväiseltä! Olet niin varma omasta paremmuudestasi ja omasta koulutuksestasi, että! Koitahan nyt muistaa, että tämän ketjun tarkoitus ei ensinnäkään ollut mollata luokanopettajia, vaan keskustella yhdysluokkaopetuksesta, josta sinulla ei selvästikään ole mitään hajua. Mutta kun tälle linjalle nyt lähdettiin, niin sanonpa nyt sitten palon nähneenä kuraattorina oman mielipiteeni, eli että yläasteella se opettajankoulutus on todella näkymättömissä. Kyllä ala-asteella pätevät luokanopettajat oman havaintoni mukaan lähes poikkeuksetta tekevät töitä todella sydämellä ja antavat oppilaille paitsi parhaan mahdollisen tuen, myös henkilökohtaisen opetuksen. Ongelma on nimenomaan siellä yläasteen puolella, jossa opettajat keskittyvät oppilaiden tukemisen ja opettamisen sijaan liikaa pelkkään asiaan. Yhteistyöta vanhempienkaan tai eri sidosryhmien kanssa ei todellakaan tehdä jos siitä ei erillistä tuntipalkkaa saa. Minkäänlainen todellinen vastuu oppilaista ei yläasteen maistereita kiinnosta.
Ala-asteen puolella ongelma ovat epäpätevät opettajat, joita käytetään huomattavasti enemmään kuin yläasteella. Varsinkin syrjäseuduilla on kouluja, joissa ei ole yhtään pätevää luokanopettajaa ja sen kyllä huomaa. "Opettajaksi" voidaan vuosiksi nimetä joku viisikymmpinen kerhonohjaaja, jonka katsotaan iän mukana hommaan pätevöityneen.
Tässä siis kuraattorin (joka työskentelee ylä- ja alakouluissa) havainnointia, omakohtaisia kokemuksia siis, aivan niin kuin sinullakin ja siksi täsmälleen yhtä päteviä kuin sinunkin mielipiteesi!
Ap:n mielestä opettajalla on varmaan jotain tekemistä sen kanssa, ettei homma toimi. Kyse on siis nimenomaan opettajan toiminnasta yhdysluokkaa opetettaessa.
Vai eivät aineenopet jaksa olla kiinnostuneita oppilaistaan. Jaa-a, voisikohan sillä olla jotain tekemistä sen kanssa, että hänellä tyypillisesti on 200 - 500 oppilasta, kun luokanopella on 20 -30!
Itse olen kyllä käyttänyt runsaastikin vapaa-aikaani esimerkiksi itsetuhoisten oppilaideni tukemiseen. Omituista, että voi lähteä tuntematonta ihmistä syyttämään välinpitämättömyydestä oppilaitaan kohtaan! Se jos mikä meni nyt kyllä asian sivuun eikä liity ap:n ongelmaan yhtään mitenkään.
Aineenopettajan koulutus on toki vaativampi aineenhallinnan kannalta. Mutta että vaativampi, ei todellakaan.
Yläkoulussa on tietysti omat haasteensa, mutta niin on alakoulussakin, jossa tehdään pohjatyö.
Siis onhan se niin ettei äikässä ja matikassa voi hypätä luokka-asteen yli. Yltti ym aineet menee hyvin samassa kun opsissa tavoitteet ovat kaksivuotisia. Niissä voidaan käydä esim 3. ja 4. aiheita sekaisin. Rankkaa on suunnitella kahdet eri tunnit äikkään ja matikkaan / toteuttaa ne luokassa mutta niin se on vain tehtävä. EI todellakaan ole oikein että 3.luokkalaisen tulisi pystyä tekemään 4.luokkalaisen äikän tehtäviä.
Juuri näin se menee ja 3-6 luokkaa opettaneena voin sanoa, että tällaisessa luokassa suunnittelutyö on vielä esim. 3-4 luokkaan verrattuna kaksinkertaista. Ja koska kaikkia oppisisältöjä ei millään voi yhtä aikaa opettaa (esim. YLT:n tunnilla opetettavana samaan aikaan 3-4 luokkalaisille pohjoismaat ja 5-6 luokkalaisille Aasia), niin on opetus joskus väkisinkin kirjasidonnaista, kun on jaettavaa aikaansa kahden tai välillä neljän eri oppisisällön kesken. Kun ei niitä oppisisältöjä voi loputtomiin soveltaakaan, mikäli opetussuunnitelmaa meinaa noudattaa. Tämä on asia, jota "äikänope" ei selkeästi tajua. Jos hänellä itsellään olisi kokemusta yhdysluokkaopetuksesta hän ymmärtäisi, että tunneilla aika/oppisisältö on todella rajallinen.
Mistä johtuu, että luokanopet valmistuvat keskimäärin pari vuotta lyhyemmässä ajassa kuin muut maisterit, joihin aineenopetkin kuuluvat? Valikoituuko opekouluun niin paljon fiksumpia ja ahkerampia ihmisiä vai? Tuskin.
Minulla on yliopistollinen arvosana neljästä aineesta ja hajaopintoja useammasta muusta. Mitkään opintoviikot eivät ole tulleet yhtä helposti kuin kasvatustieteen. Muiden tieteenalojen opintosuorituksiin sai alusta asti oikeasti tehdä töitä ja vaivata aivosolujaan, kasvatustieteen tentit puolestaan olivat naurettavan helppoja ja kaikkien tutkielmat menivät aina läpi, olivat ne sitten millaisia tuherruksia vaan. Muilla laitoksilla akateemista rimaa pidettiin selvästi korkeammalla.
Näin on kokenut moni muukin, eikä kasvatustieteellisten opintojen tieteellisyyttä muutenkaan pidetä akateemisessa maailmassa kovin korkeassa arvossa. Ja se, että näin on, on tuskin minun vikani...
niin, koska olisi hassua opettaa esim. uskontoa neljälle eli ryhmälle samassa luokassa. On muutenkin aika hankalia nuo yhdysluokat opettaa van pikku kouluilla ei muuta mahdollisuutta.Ja kyllä opet ottaa sen huomioon, ettei 3.luokkalaiselta vaadita samaa kuin 4.luokkalaiselta. Harmi kun koulut pienenee ja joutuu menemään kaksiopettajaiseen, se ei ole helppoa lapselle eikä opettajalle. t:kouluavustaja pikku koululta
mutta näin meilläkin tehdään...meillä on yhdistetty 1-2,3-4 ja 5-6
Itse kävin vaihtoluokat, eli ekalla oli osa kirjoista tokan luokan jne
Samalla systeemillä ovat nyt omatkin lapsukaiset koulussa. Onneksi vain yksi on syntynyt "vääränä" vuonna, eli käy asioita nurinpäin. Ei tuo tosin paljon haittaa, onhan kolmas ja viidesluokka vähän vaikeammat, kun luetaankin jo nelosta ja kutosta, mutta sitten onkin taas iisi-vuosi edessä.
Tätä tapahtuu pienillä kouluilla. Myös englantia opetetaan yhdysluokissa.
Olen itsekkin opettanut yhdysluokkaa mutta kyllä heillä oli eri kirjat...ekaluokkalaisilla ykkösten kirjat ja kakkosilla kakkosten. Opettajalta se vaatii paljon kärsivällisyyttä, energiaa ja ERIYTTÄMISTÄ! Enpä ole kuullut moisesta ennen.
IHAN HÄMÄRÄ JUTTU.KAIKILLE LAPSILLE ON TAATTAVA SAMAT MAHDOLLISUUDET KÄYDÄ KOULUA.KÄYKÖ VALTAATEKEVIEN LAPSET EM.KOULUMUOTOA ? EPÄILEN ! JOS ITSE SÄÄTELISIN TÖITÄNI OMASSA AMMATISSA TOHON MALLIIN NIIN POTKUT SAISIN JA SAMALLA MONI IHMINEN JOUTUISI MONTTUUN.KÖYHÄT KYYKKYY EDELLEEN JA ALEMMAS MENNÄÄN KUN TOI KATAINEN SAA SÄÄTÄÄ VARAKKAILLE LISÄÄ ETUUKSIA.