Eli tällä hetkellä pohdin kuumeisesti uusioperheen perustamista..
Itselläni on ihana kuusivuotias poika. Ja olen tavannut maailman ihanimman miehen ikinä. Miehen, kuka rakastaa minua enemmän kuin paljon ja hyväksyy täysin lapseni, koirani ja kaikki muut ihmeelliset elukkani..
Erosin lapsen isästäni noin neljä ja puoli vuotta sitten ja sen jälkeen aika nopeasti löin hynttyyt yhteen silloisen elämäni miehen kanssa. Tuosta miehestä lapseni isä esitti ilkeitä väitteitä, ihan jopa sellaisia, että uusi miehieni satuttaisi lastani. Mitä varmasti ikinä ei olisi sattunut. Mutta ongelmana on tuo lapseni isä siis. Pelkään ihan kamalasti sitä, että jos nyt yritän tasapainoista oikeaa suhdetta rakastamani miehen kanssa, lapseni isä tekee kaiken mahdollisimman vaikeaksi. Kuullessaan pojalta äidin tapailleen jotain miestä, ei lasta haluttu tavata "ylimääräisiä" kertoja. Asumme lähellä toisiamme, joten jos lapsi on kyynyt pääseekö iskälle illaksi kylään, minulle se yleensä käy. Mutta isä kostaa lapsen kautta, ei tapaa poikaanasa ja nostaa itsensä martyyriksi tästä asiasta.. Ihan kuin pettäisin häntä uuella suhteella.
Joten miten päästä tällaisesta riippakivestä täysin eroon? haluan että lapseni tapaa isäänsä, pojallani on oikeus tavata isäänsä ja toisinpäin, mutta hakutilanteet ja kaikki mahdolliset yhdessä sovitut asiat ovat todella hankalia järjestää, kun exäni ei suostu puhumaan minulle..
Olen aika kypsä itsekkin tähän tilanteeseen ja siihen, että aina yritän sovitella asioita.. Tälläkin hetkellä hoidan exäni koiraa ja noudan postin hänen ollessaan lomalla.. Miten tuupata exä "uusi tuulia" kohti?? hakiessani koiraa, huomasin että minulle oli edelleen varattu pyykkikoria entisessä yhteisessä kodissamme, pyyhkeelleni oli edelleen nimikoitu paikka.. Suhteellisen karmivaa..
Mutta siis miten perustaa uusperhe rakastamani miehen kanssa, päästämättä exääni torpedoimaan suhdettamme tai loukkamaan lastani??
Itselläni on ihana kuusivuotias poika. Ja olen tavannut maailman ihanimman miehen ikinä. Miehen, kuka rakastaa minua enemmän kuin paljon ja hyväksyy täysin lapseni, koirani ja kaikki muut ihmeelliset elukkani..
Erosin lapsen isästäni noin neljä ja puoli vuotta sitten ja sen jälkeen aika nopeasti löin hynttyyt yhteen silloisen elämäni miehen kanssa. Tuosta miehestä lapseni isä esitti ilkeitä väitteitä, ihan jopa sellaisia, että uusi miehieni satuttaisi lastani. Mitä varmasti ikinä ei olisi sattunut. Mutta ongelmana on tuo lapseni isä siis. Pelkään ihan kamalasti sitä, että jos nyt yritän tasapainoista oikeaa suhdetta rakastamani miehen kanssa, lapseni isä tekee kaiken mahdollisimman vaikeaksi. Kuullessaan pojalta äidin tapailleen jotain miestä, ei lasta haluttu tavata "ylimääräisiä" kertoja. Asumme lähellä toisiamme, joten jos lapsi on kyynyt pääseekö iskälle illaksi kylään, minulle se yleensä käy. Mutta isä kostaa lapsen kautta, ei tapaa poikaanasa ja nostaa itsensä martyyriksi tästä asiasta.. Ihan kuin pettäisin häntä uuella suhteella.
Joten miten päästä tällaisesta riippakivestä täysin eroon? haluan että lapseni tapaa isäänsä, pojallani on oikeus tavata isäänsä ja toisinpäin, mutta hakutilanteet ja kaikki mahdolliset yhdessä sovitut asiat ovat todella hankalia järjestää, kun exäni ei suostu puhumaan minulle..
Olen aika kypsä itsekkin tähän tilanteeseen ja siihen, että aina yritän sovitella asioita.. Tälläkin hetkellä hoidan exäni koiraa ja noudan postin hänen ollessaan lomalla.. Miten tuupata exä "uusi tuulia" kohti?? hakiessani koiraa, huomasin että minulle oli edelleen varattu pyykkikoria entisessä yhteisessä kodissamme, pyyhkeelleni oli edelleen nimikoitu paikka.. Suhteellisen karmivaa..
Mutta siis miten perustaa uusperhe rakastamani miehen kanssa, päästämättä exääni torpedoimaan suhdettamme tai loukkamaan lastani??
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ihan kuin ette oliskaan eronneet, jos edelleen käyt hoitamassa koiraa, katsomassa postia jne. Mutta jos sun nimi on vielä jossain, niin johtuu todennäköisesti siitä, että ex ei ole edes huomannut asiaa (monet miehet ei kiinnitä huomiota sellaisiin).
Ota etäisyyttä exääsi. Sanoisin, että silläkin uhalla, että hän kiristää tapaamisilla. Muuten olet ikuisesti exäsi talutushihnassa. Oletan, että exäsi on kuitenkin normaali vanhempi ja kiintynyt lapseensa: ei hän jaksa kauaa leikkiä tapaamattomuusleikkiä.
Kai teillä on tapaamissopimus? Sopimusten mukaiset tapaamiset vaan ja jos on tarvetta joihinkin muihin, niin odotat, että exäsi ehdottaa. Älä edes ehdota, että exä toimisi lastenvahtina. Ja viestintä pääosin tekstarein tai sähköpostilla.
Toivottavasti saat rajat kuntoon oman kotisi ja exäsi kodin välille.
Koiraa en muutoin hoitaisikaan, mutta olo on syyllinen, koska koira oli yhteinen ja kun erottiin en voinut koiraa kerrostaloon ottaa. Jäi siis miehelle..
Nimilapuista voi olla että hän ei edes huomaa, mutta tekstiviestit ja puhelut, joissa pyytää meitä muuttamaan takaisin, on aika ikäviä.. Varsinkin kohta viiden vuoden jälkeen.. Ja tuskinps kukaan "uusi naisystäävä" kauan ukkoa katso, jos lapsen äidillä on edelleen "paikka" talossa.. Pitäisikö vain tylysti käydä "siivoamassa" talosta kaikki minua muistuttava?? ja jos jostain saiai vielä vuokrattua tyttöystävän, olisi homma hanskassa.. ;)
Kiitos vastauksesta..
Eihän sun tarvitse siivota siellä.... Koiraa voi kyllä tilapäisesti pitää kerrostalossakin, vaikka se olisi pihakoirana omakotitalossa. Jos sun on pakko hoitaa etäkoiraasi (vähän samanlainen tilanne on itselläkin koiran suhteen).
Mutta yritä minimoida kaikki yhteydenpito, ettei miehelle jää mitään syytä elätellä toiveita, että palaisit takaisin.
Pidä siis puhelut lyhyinä ja vain tiukasti lapseen liittyvissä asioissa (älä naura miehen vitseille tai kuuntele hänen tarinoitaan).
Ei ole helppoa, mutta suosittelen, että saat miehen irtoamaan henkisestä napanuorasta.
"Erosin lapsen isästäni noin neljä ja puoli vuotta sitten" halooooooo " kenestä siis erosit?
omasta isästäkö?
pitäisi varmaan kirjoittaa vähän tarkemmin..on se hyvä, että korjasit tämän epäkohdan..
ja tiedoksesi siis: lapsen isästä, tottakai..
heittäydyt mahdollisimman tylyksi, et naureskele etkä muutenkaan ole ylimääräisissä tekemisissä exäsi kanssa. Minulla samanlainen tilanne, exä kuvitteli jotain mitä ei ikinä olisi tapahtunut, nyt kun uusi mies on astunut elämääni niin on alkanut hankalaksi ja epämiellyttäväksi, mutta tämä on minun elämäni ja minulla on oikeus onneen, enkä aio ikuisesti elää exän ehdoilla.
Kun erotaan, niin erotaan.
Oletko itse pohtinut omaa tapaasi viestiä ja vaikuttaa, omaa osuuttasi tapahtumiin?
Et voi muuttaa toisia, mutta oman ajattelutapasi voit, jos tiedostat ja tunnustat ongelmasi.
Miksi tahdot olla liian ihana äippä, ei meistä kukaan voi olla täydellinen. Sillä toiseen suuntaan kumarellessa tulee pyllistäneeksi toisaalle.
Eli valinta on sinun, hyvää jatkoa ja viisaita valintoja.
Ihan asiaa puhut tuosta erotaan, niin erotaan..
On vaan kulunut aika lailla aikaa täsät erosta ja jollain tasolla toivon niin kovasti, että voidaan olla kavereita. Itselläni kun ei ole minkäänlaisia tunteita exääni kohtaan, hyvä tyyppi ja noin. Sillä ärsyttää todella isosti, kun samalla menee hyvä ystävä. Onhan tuossa kumppanuudessa muutakin ollut kuin rakkaus. Kun rakkaus on kuollut ja kuopattu, toivoin niin kovasti, että ystävyys säilyisi. Edes jollain tasolla. Että voisi edes kysellä kuulumisia ihan niinku normisti ihmisten kanssa jutellaan niitä näitä, ilman pelkoa, että seuraavana päivänä raavitaan kännissä oven takana.
Ilmeisesti tämä vaan ei käy. Eikä mene millään muulla kuin tylyllä suhtautumisella exään ja exän juttuihin..
Enkä mie halua olla "liian ihana äippä"..nimimerkki siitä, että exän mielestä taidan olla.. Parempia aikoja odotellen..
Tässä taitaa olla ongelmasi ydin: toivot niin kovasti, että voidaan olla kavereita.
Lopeta kyselemästä exäsi kuulumisia jne. ja ala käyttäytyä "virallisesti", hoida hänen kanssaan vain pakolliset asiat, siis lapsen asiat, ei muuta. Nyt kun kyselet kuulumisia sun muita, niin koko ajan osoitat kiinnostusta häntä kohtaan.
oli minullakin aikanaan. Ex halusi palata yhteen vielä vuosia eromme jälkeen ja koitti "käännyttää" minua takaisin kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin. Pyytämällä, rukoilemalla, häiriköimällä, lahjomalla, tuhoamalla omaisuuttani, tuhoamalla nykyisen mieheni omaisuutta, uhkaamalla toistuvasti itsemurhalla, uhkaamaalla tappaa minut ja mahdollisesti myös lapset.
Vielä silloinkin kun olin mennyt naimisiin nykyisen mieheni kanssa ja exän tuorein avopuoliso, nykyinen vihitty puoliso, odotti heidän esikoistaan, ex pyysi ja vaati minua takaisin. Sairasta.
Kuriin hänet saivat lopulta poliisi ja oikeuslaitos.
Sympatiani ovat täysin exän nykyisen puolison puolella - ei ole helppoa hänelläkään.