Eilisen Hesarissa oli sinänsä karmaiseva uutinen Tanskasta, jossa asuntojen hinnat ovat nousseet viime vuodet Suomen tahtiin hurjasti ja sielläkin on asuntokupla.
Nyt siellä on tullut hinnat alaspäin vuodessa peräti 13 prosenttia ja kauppa on täysin seis. Haastateltu nuoripari hihkuu että heillä on sittenkin kohta varaa omaan keskustasta. Samalla säälivät ystäviään, jotka ovat ostaneet vuosi pari sitten eivätkä saisi enää läheskään omiaan takaisin.
Kuulostaa tutulta palstaterminologialta paitsi että on Tanskassa totista totta.
Luojan kiitos Tanskassa tapahtunut ei voi tapahtua Suomessa. Meillä on tosin joka suhteessa identtinen tilanne, mutta minulle ei voi silti tapahtua tuollaista.
Nukun yöni jatkossakin levollisin mielin.
Tuulimuuli
Nyt siellä on tullut hinnat alaspäin vuodessa peräti 13 prosenttia ja kauppa on täysin seis. Haastateltu nuoripari hihkuu että heillä on sittenkin kohta varaa omaan keskustasta. Samalla säälivät ystäviään, jotka ovat ostaneet vuosi pari sitten eivätkä saisi enää läheskään omiaan takaisin.
Kuulostaa tutulta palstaterminologialta paitsi että on Tanskassa totista totta.
Luojan kiitos Tanskassa tapahtunut ei voi tapahtua Suomessa. Meillä on tosin joka suhteessa identtinen tilanne, mutta minulle ei voi silti tapahtua tuollaista.
Nukun yöni jatkossakin levollisin mielin.
Tuulimuuli
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hinnat voi pudota jos kauppa on taysin seis? Silloinhan ei kauppoja tehda joten hinnatkaan ei voi pudota.
Vaikka kauppa olisi 'täysin' seis, pakkohuutokauppa kävisi silti.
meillä on täällä Nokia ja kaikki!!11!yks
> Eilisen Hesarissa oli sinänsä karmaiseva uutinen
Kyllä, etenkin tuhnuille.
> Tanskasta, jossa asuntojen hinnat ovat nousseet viime vuodet Suomen tahtiin hurjasti ja sielläkin on asuntokupla.
Tanskassa hinnat ovat nousseet keskimäärin 60 % kolmessa vuodessa ja tippuneet tänä vuonna 13 %. Mitenköhän se sanonta ajoissa ostamisesta menikään?
Sitäpaitsi, hinnat ovat Tanskassa nousseet 3-4 vuotta paljon jyrkemmin kuin a) Suomessa tai b) ennen vuotta 2003.
> Haastateltu nuoripari hihkuu että heillä on sittenkin kohta varaa omaan keskustasta.
He kertoivat myös pari muuta, hilpeää pikku yksityiskohtaa:
1) He ovat tuhnuttaneet vuokralla, rommausta odotellen, yhdeksän vuotta.
2) He ovat joutuneet 9 vuoden aikana muuttamaan 8 kertaa ja nykyisestäkin kämpästä pitää lähteä lätkimään toukokuuhun mennessä.
3) Nykyinen kämppä on tyypillinen vuokraläävä mallia köpis; suihku on porraskäytävässä ja kolmelle huoneistolle yhteinen.
Kohdista 2 ja 3 voi vetää aika nopeasti sen johtopäätöksen, ettei vuokrat taida ihan hullun halpoja olla, kun pitää tällaiseen tyytyä.
9 vuodessa on tainnut tulla tehtyä aika vankka negatiivinen tili, joten sääliä kaipaa ihan joku muu kuin esimerkkipariskunnan ystävät. Nimittäin artikkelin "sankarit" jäivät tuhnuttelemaan jo 90-luvun lopulla, kauan ennen viime vuosien hintapiikkiä. Lopputulos: hinnat nousivat 9 vuodessa 2,5 kertaisiksi ennen huimaa 13 % rommausta. Tämän rommauksen täytyisi vielä toistua viidesti ennen kuin hinnat olisivat tippuneet 90-luvun lopun tasolle. Ja laskuissa ei vielä ole mukana 9 vuoden aikana kankkulan kaivoon (vuokraisännän tasku) kannetut rahat...
"9 vuodessa on tainnut tulla tehtyä aika vankka negatiivinen tili, joten sääliä kaipaa ihan joku muu kuin esimerkkipariskunnan ystävät. Nimittäin artikkelin "sankarit" jäivät tuhnuttelemaan jo 90-luvun lopulla, kauan ennen viime vuosien hintapiikkiä. Lopputulos: hinnat nousivat 9 vuodessa 2,5 kertaisiksi ennen huimaa 13 % rommausta. Tämän rommauksen täytyisi vielä toistua viidesti ennen kuin hinnat olisivat tippuneet 90-luvun lopun tasolle. Ja laskuissa ei vielä ole mukana 9 vuoden aikana kankkulan kaivoon (vuokraisännän tasku) kannetut rahat... "
En tiedä alkuperäisestä jutusta faktoja, mutta jos pari oli oikeasti nuori eli noin 25-vuotiaita, niin olisiko heidän pitänyt ostaa yhteinen asunto todellakin 9 vuotta sitten:
- 16-vuotiaina
- ennen koulutusta
- työpaikkoja
- tietoa tulevasta työpaikkakunnasta
- ennen tapaamistaan
Itse olen periaatteessa vastaavassa tilanteessa kuin kuvittelemani "Tanskan pari", mutta 23-vuotias. Pysyvästi työelämään sijoitun ensi keväänä.
En todellakaan voi harmitella, etten ostanut asuntoa vuonna 1996, (12-vuotiaana) kun hinnat olivat alhaisimmillaan. Kun periaatteessa vieläkään ei ole lopullinen työpaikka selvillä. Minä ainakin aioin etsiä mieleisen työpaikan ensin ja sitten järkevän asunnon.
Vai olisiko pitänyt jo ostaa 1850-vuonna ja tehdä kaikki elämän valinnat ja ryssiä kaikki eteentulevat mahdollisuudet jonkun tunkkaisen sementtiluukun sijainnin ehdoilla?
Taidat edustaa vahvasti esi-isiemme taneli-veljen jälkeläisten tyhmyydestä kuulua joukkoa.
"En tiedä alkuperäisestä jutusta faktoja, mutta jos pari oli oikeasti nuori eli noin 25-vuotiaita, niin olisiko heidän pitänyt ostaa yhteinen asunto todellakin 9 vuotta sitten:
- 16-vuotiaina
- ennen koulutusta
- työpaikkoja
- tietoa tulevasta työpaikkakunnasta
- ennen tapaamistaan "
Lukematta koko artikkelia voisi vain kommentoida että juuri nimenomaan näinhän tällä palstalla ajatellaan, eli ei ollenkaan oteta huomioon sitä että kaikki eivät suinkaan ole samanlaisessa elämäntilanteessa.
erikseen. Sille ei tietenkään voi mitään, jos on syntynyt "väärään" aikaan, mutta oletan, että ed. kirjoittaja nauroi tyfnyille, jotka ovat mennet myymään kämppänsä esim. 2003 ja odottavat nyt tekevänsä hirveän tilin, kun hinnat tippuvat esim. 13%. Totuus todellakin on, että hintojen pitäisi tippua 5 vuotta putkeen tuo 13%, että nämä tyfneröt olisivat edes omillaan.
Mitä tuohon tanskalaiseen pariskuntaan tulee, niin tuoko nyt sitten oli järkevä veto, että kun alamäki siellä viimein alkoi, niin heti hintojen tippumisen alkumetreillä mennään ja pamautetaan asuntokaupat. Toisaalta ehkä heillä oli jo mennyt hermot jatkuvaan pakkomuuttamiseen ja yhteissuihkuihin.