Miksi ero on niin vaikea asia, aikuisenakin. Kuuntelin tuossa radiosta Stellan pistettä ja tuntui kuin taas olisi aloitettava toipuminen uudelleen, vaikka suruvaihehan tässä vasta on alkumetreillään. Sureeko sitä menneisyyttä vai kadotettua tulevaisuutta, kuka tietää. Miten saisi toipumisen edes hieman helpommaksi. Onko jossain lohdutuspalvelua, kun tuntuu että kaipaisi vain sitä, että saisi käpertyä jonkin kainaloon vain itkemään.
Auttaako
Ei vielä
6405
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos eroon on pätevät syyt niin suru ei ole surua vaan pelkoa totuttujen tapojen ja tilanteiden katoamisesta eli pelosta astua uuteen aikaan jossa ei ole mitään rutiinia.
Toinen tai oikeastaan ensimmäinen "surun" aiheuttaja on mustasukkaisuus. Mieleen hiipii ajatuksia siitä miten ex ottaa kainaloonsa jonkun toisen, pitää hyvänä ja lepertää joutavia.
Unohtaa ei pidä myöskään omaa syyllisyyttä. Ehkä sittenkin tuomitsin väärin kumppanin ja onko oma seuraavani sen parempi, edes yhtä hyvä entisen heikkouksista huolimatta.
Jos olet palstan ikäryhmää niin uskoisin sinun jo päässeen reaalimaailmaan suhteiden suhteen. Mikä ei ole hyvä nyt ei ole sitä tuonnempanakaan.
Omat suhteeni, ensimmäistä traagisesti päättynyttä lukuun ottamatta ovat olleet hyvin helppoja.
Rakastan, kärsin ja unhoitan.
Sama kaavaa toistuu aina. Ensin hillitön ihastus, rakkaus ihmiseen ja sitten totuuden paljastuminen rakkauden kohteesta ja pehmeä lähtö sekä unohdus.
Ja ei kun uutta etsimään.
Olen 40 ja en halua olla kyyninen. En tiedä onko alkoholi minun syyni vai seuraus minusta. Elämämme oli ihan hyvää, mutta alkoholi teettää ihmisellä jotain sellaista jota ei voi korjata, vaikka lopulliset ratkaisut olisivatkin oikeita, niin helppoa ne eivät ole.
Kyyninen asenne auttaa kummasti.
Ei alkoholi ole ongelma ellei se aiheuta ongelmia. Itsekkin juopottelen silloin tällöin voimakkaasti juoden pullon tai kaksi keppanaa saunan päälle mutta kukaan ei ole sanonut sitä ongelmaksi.
Leikki leikkinä. Viina on vittumaisten juoma ja joka siihen sortuu kohtuuttomasti eivät ole kunniaksi kenellekkään. Syy voi olla missä hyvänsä mutta päätös jokaisen oma. Älä siitä huolta kanna.
Ännä sällin jatkaa juomistaan muualla ja etsi itsellesi mielekkäämpi elämä.
Uusi elämä, alkaisipa sekin napinpainalluksella. Pienet lapset, asunnon etsiminen, asioiden järjestely, kaikki kaatuu päälle. Surra haluaisi, mutta tuntuu välillä ettei siihen ole lupaa. Mitä sinä lurjusta suret, mutta elin vuosikymmenen hänen kanssaan kai siä surrakin saa.
Jää siihen.
tekovirhe ihan varmasti.
Menneitä surraan ja itketään.
En minä sinua tarkoita, vaan meitä kaikkia. Itseänikin.
Haluan napin, josta saan deletoitua kaiken "saastan" pois ja vain hyvät asiat jäisivät jäljelle.