Oon ite sairastanu syövän ja parantunu.
Nyt mun ystävällä on luusyöpä levinnyt sisäelimiin, eikä hän enää usko selviävänsä.
Meneekö se nyt sitten niin? Onko tää nyt hyväksyttävä ja heitettävä pois häntä rasittava jauhaminen siitä, että kyllä sä vielä tuosta tokenet?
Mitä tässä nyt vois tehdä?
Nyt mun ystävällä on luusyöpä levinnyt sisäelimiin, eikä hän enää usko selviävänsä.
Meneekö se nyt sitten niin? Onko tää nyt hyväksyttävä ja heitettävä pois häntä rasittava jauhaminen siitä, että kyllä sä vielä tuosta tokenet?
Mitä tässä nyt vois tehdä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mitä olen asiaa selvitellyt,myös levinneen syövän kanssa jotkut elävät vuosia, jopa kymmeniä. Aina on toivoa, mutta jätä ihmeessä se rasittava jauhaminen pois, älä suotta hermostuta, toiset eivät kestä tuon asian jauhamista(itse kuulun heihin).
Elä päivä kerrallaan ystävääsi tukien.
En mä oikeastaan sitä jauha. Jos kerran sanoin, mutta hänen mielestä kaikki jauhamista.
toivoa ei saisi heittää koskaan.Ole kuitenkin rehellinen,ehkä voitte puhua aiheista jotka ystävääsi kiinnostavat,ja huomisestahan ei kukaan meistä tiedä.
Sen toki tiedän, että huomisesta ei tiedä. Olen siis itsekin sairastanut syövän, joka huomattiin vasta "varsin kuolemaanjohtavassa vaiheessa..", lukee papereissa. Ei mullekaan kukaan mitään luvannut.
että ootte kommentoineet.
Saattaa olla töksähtäviä vastauksia. Olen niin väsynyt ja surullinen, että en oikein jaksa ajatella. Ihan turhaa koettaa mun olla niin kauhean urheaa. Hajoon tän kans.
on raskasta,kun olet itse sairastanut,ja vielä ystäväsi sairastaminen.Tukea tarvitset sinäkin.Kaikkea hyvää elämääsi toivon:)
Saan mä apua! Täältäkin eilen:)
Joskus vaan tulee hetkiä, että meinaa jaksaa. Sitten sitä vaan taas porskuttelee!
Näillä syöpäpalstoilla en halua seikkailla tän enempää, joten:
Hyvää jatkoa vaan kaikille!