77mm läpivienti betonilaattaan?

Paikalla valetusta parvekkeesta "unohtui" tehdä läpivienti kaivolle ja nyt on paikka katsottu ja koeporaus tehty. Teräkset ei pitäis tulla vastaan (onneksi tuli kuvattua raudoitukset). Pitäisi saada tasan 77mm läpivienti n. 200mm paksun laatan läpi.

Pari muutakin läpivientiä pitäis tehdä, mutta niiden osalta jälki ei tarvitse aivan yhtä tarkka olla.

Mistä hyvä ja edullinen timanttimies? Vai onnistuisiko itse tekemällä?

Pari läpivientiä olen laina piikkauskoneella ja kovemetallikruunulla betoniharkon läpi tehnyt, varsin onnistuneesti. 77mm kruunua en vain ole tähän mennessä mistään löytänyt.
315351
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 31

Vanhimmat

5kg kasapanoksella voisi aloittaa.

Äänestä

kaivonreijän täytyy olla tasan 77mm

Äänestä

Moro,

Vuokraa tai osta kunnon poravasara jossa on vielä piikkaustoiminto. Itselläni on Makita ja sillä on kivitaloon tehty kaikki reijät mitä on tarvinnu, paksuimmillaan 250 mm betonista läpi. Tietty tarttee aikaa ja vaivaa, mutta onpahan tullu tehtyä mitä on tarvinnu. 77 mm ei taida saada kovin nätisti tehtyä, mutta tee isompi ja vala uudestaan umpeen. parvekkeen alapuolle teet lapun vanerista tms jossa on se 77 reikä ja laita putken siitä läpi ja kuraa perään yläpuolelta.

Jos haluut hienostella niin valusta seuraavana päivänä talttaat alapuolelta putken ympäriltä betonia pois ja rappaat sen tasaiseksi jos näkymä ei miellytä kun otat sen vanerin veke. Muista kopauttaa kerran pari siihen vaneriin valun jälkeen niin se kura laskeutuu nätisti.

Äänestä
  • Kiitoksia Paavolle neuvosta. Kuullostaa siltä, ettei suoraan tuota 77mm reikää saa "kotikonstein".

    Tein yhden iv-reiän poraamalla ja piikkaamalla, vaakateräkset osui kohdalle ja pikku-rälläkällä katkaisin. Hidasta oli ja melkoista hinkkaamista. Vuokraamon kruunulla meni jo aivan toisella tavalla, teräksetkin onnistuin välttämään.

    Bauhausin halpisporavasaraa olen käyttänyt pienempiin poraruksiin ja piikkauksiin, ihan kelpo peli pieniin töihin. Isompiiin olen saanut lainaan Hiltin.

    Tuo 77mm tulee RP-Systemsin RPD-kaivosta joka valmistajan mukaan vaatii tasan 77mm läpiviennin. Sihti kaivon sisään, ei pinnalle. Itse putki/kaivo on 75mm, tiivistemassalla kiinnitys.

    http://www.rp-systems.fi/rp/parvekekaivot.html

    En tiedä tulisiko liikaa ongelmia jos hiuka "roisimmin" tekisi reippaan reiän ja täyttäisi kuralla jälkikäteen. Valmistaja ei ainakaan suosittele...

    Äänestä

  • rakennuttaja kirjoitti:

    Kiitoksia Paavolle neuvosta. Kuullostaa siltä, ettei suoraan tuota 77mm reikää saa "kotikonstein".

    Tein yhden iv-reiän poraamalla ja piikkaamalla, vaakateräkset osui kohdalle ja pikku-rälläkällä katkaisin. Hidasta oli ja melkoista hinkkaamista. Vuokraamon kruunulla meni jo aivan toisella tavalla, teräksetkin onnistuin välttämään.

    Bauhausin halpisporavasaraa olen käyttänyt pienempiin poraruksiin ja piikkauksiin, ihan kelpo peli pieniin töihin. Isompiiin olen saanut lainaan Hiltin.

    Tuo 77mm tulee RP-Systemsin RPD-kaivosta joka valmistajan mukaan vaatii tasan 77mm läpiviennin. Sihti kaivon sisään, ei pinnalle. Itse putki/kaivo on 75mm, tiivistemassalla kiinnitys.

    http://www.rp-systems.fi/rp/parvekekaivot.html

    En tiedä tulisiko liikaa ongelmia jos hiuka "roisimmin" tekisi reippaan reiän ja täyttäisi kuralla jälkikäteen. Valmistaja ei ainakaan suosittele...

    virhe että itse tehtyä massaa jolla paikkaisit roisimman reijän ei taida voida kotikonstein huokoistaa, eikä toisaalta ehkä kannata tilata asemalta kuutiota massaa jos sitä tarvii 5 litraa.

    Tuleeko sulla joku epoksi tuohon pintaan? Meidän rakennesuunnittelija oli kermin kannalla (siihen terassille tulee kestopuukansi korokkeiden varaan n 10cm betonin yläpuolelle)

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    virhe että itse tehtyä massaa jolla paikkaisit roisimman reijän ei taida voida kotikonstein huokoistaa, eikä toisaalta ehkä kannata tilata asemalta kuutiota massaa jos sitä tarvii 5 litraa.

    Tuleeko sulla joku epoksi tuohon pintaan? Meidän rakennesuunnittelija oli kermin kannalla (siihen terassille tulee kestopuukansi korokkeiden varaan n 10cm betonin yläpuolelle)

    Erinnäisiä valuvirheitä olen paikkaillut Fesconin ja Sikan korjauslaasteilla, jopa S30 juoksevana saattaisi sopia. Onnistuu kyllä ämpäri sauvasekoitin pohjalta. Itse asiassa parvekkeiden kaatoja korjailtiin Sikan Monotop 610 primeri 612 korjauslaasti Sikatop 120 tasoitteella. Viimeinen tasoitus on vielä tekemättä, tarkoitus tehdä heti kun reikä on puhkaistu ja kaivo paikallaan.

    Laatta on tarkoitus vesieristää (esim Ardex) ja sen jälkeen pinnoittaa esim. mainitsemallasi kermillä tai laatoittamalla. Vesieristys tehdään ilman muuta, muu on vielä auki.

    Äänestä

  • rakennuttaja kirjoitti:

    Erinnäisiä valuvirheitä olen paikkaillut Fesconin ja Sikan korjauslaasteilla, jopa S30 juoksevana saattaisi sopia. Onnistuu kyllä ämpäri sauvasekoitin pohjalta. Itse asiassa parvekkeiden kaatoja korjailtiin Sikan Monotop 610 primeri 612 korjauslaasti Sikatop 120 tasoitteella. Viimeinen tasoitus on vielä tekemättä, tarkoitus tehdä heti kun reikä on puhkaistu ja kaivo paikallaan.

    Laatta on tarkoitus vesieristää (esim Ardex) ja sen jälkeen pinnoittaa esim. mainitsemallasi kermillä tai laatoittamalla. Vesieristys tehdään ilman muuta, muu on vielä auki.

    tulee niin silloinhan kaivo pitää olla laipallinen ja laippa sitten kermien väliin. Silloin reijän ei tarvi olla ihan millilleen eikä kaivon sovituksen tiivis. Ja nuo kaivot on muuten törkeän hintaisia..

    http://www.peltitarvike.fi/pdf/Peltitarvike_hinnasto2007.pdf

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    tulee niin silloinhan kaivo pitää olla laipallinen ja laippa sitten kermien väliin. Silloin reijän ei tarvi olla ihan millilleen eikä kaivon sovituksen tiivis. Ja nuo kaivot on muuten törkeän hintaisia..

    http://www.peltitarvike.fi/pdf/Peltitarvike_hinnasto2007.pdf

    Kiitos. Näyttäisi hieman kalliimmilta kuin RP Systemsin ratkaisu. Nämä toki voi olla parempiakin, RP parvekekaivon kuvista saa kuvan ettei laippoja tarvita (RPA/RPD sihdillä).

    Äänestä

  • rakennuttaja kirjoitti:

    Kiitos. Näyttäisi hieman kalliimmilta kuin RP Systemsin ratkaisu. Nämä toki voi olla parempiakin, RP parvekekaivon kuvista saa kuvan ettei laippoja tarvita (RPA/RPD sihdillä).

    kermin kanssa laiteta laipallinen eli tuo rpc? no tiedä häntä, meillä on noi laipalliset mutta kermit on vielä asentamatta, kun pitää niin kiirettä kaiken muun kanssa. Ennen syyssateita ne pitäis saada aikaan..

    Hyvyydestä tai huonoudesta en tiedä, nuo peltitarvikkeen kaivot ainakin tuntuu aika laadukkailta ja varmaan hst kestää aika hyvin..

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    kermin kanssa laiteta laipallinen eli tuo rpc? no tiedä häntä, meillä on noi laipalliset mutta kermit on vielä asentamatta, kun pitää niin kiirettä kaiken muun kanssa. Ennen syyssateita ne pitäis saada aikaan..

    Hyvyydestä tai huonoudesta en tiedä, nuo peltitarvikkeen kaivot ainakin tuntuu aika laadukkailta ja varmaan hst kestää aika hyvin..

    eli oliko kaivo tiedossa jo parvekevalun (vai elementti?) aikana vai miten teit itse reiän laattaan?

    Äänestä

  • rakennuttaja kirjoitti:

    eli oliko kaivo tiedossa jo parvekevalun (vai elementti?) aikana vai miten teit itse reiän laattaan?

    jo silloin tiedossa. 160mm IV- läpivientiputken pätkät oli valussa varauksina (kaivon kuppi mahtuu tuohon 160mm reikään) ja tuli siistit reiät. Nyt sitten syöksytorvi menee alapuolelta laatan sisään ja kaivon pienempi putki torven sisään..

    Äänestä

  • rakennuttaja kirjoitti:

    Erinnäisiä valuvirheitä olen paikkaillut Fesconin ja Sikan korjauslaasteilla, jopa S30 juoksevana saattaisi sopia. Onnistuu kyllä ämpäri sauvasekoitin pohjalta. Itse asiassa parvekkeiden kaatoja korjailtiin Sikan Monotop 610 primeri 612 korjauslaasti Sikatop 120 tasoitteella. Viimeinen tasoitus on vielä tekemättä, tarkoitus tehdä heti kun reikä on puhkaistu ja kaivo paikallaan.

    Laatta on tarkoitus vesieristää (esim Ardex) ja sen jälkeen pinnoittaa esim. mainitsemallasi kermillä tai laatoittamalla. Vesieristys tehdään ilman muuta, muu on vielä auki.

    Eikös esim. tuolla mainitsemasi Ardexin parvekkeen vesiersitejärjestelmässä mahtanut olla jonkinlainen (epoksi?) keino kaivon/vedenpoistoputken liittämiseen parvekkeeseen tai ainakin siihen vedeneristeeseen?

    Jos laitat kermin, niin ei kai siinä tapauksessa tuota erillistä vesieristystä edes tarvita, koska sittenhän niitä vesieristeitä on siinä kaksin kappalein päällekkäin.

    Äänestä

  • kiinnitystä kirjoitti:

    Eikös esim. tuolla mainitsemasi Ardexin parvekkeen vesiersitejärjestelmässä mahtanut olla jonkinlainen (epoksi?) keino kaivon/vedenpoistoputken liittämiseen parvekkeeseen tai ainakin siihen vedeneristeeseen?

    Jos laitat kermin, niin ei kai siinä tapauksessa tuota erillistä vesieristystä edes tarvita, koska sittenhän niitä vesieristeitä on siinä kaksin kappalein päällekkäin.

    Joo, totta on että kermi ja varsiainen vesieristys on tuplatyötä. Takaraivossa on ollut kokoajan laatoitus, siihen tuo kermi ei varmaan ole paras alusta.

    Olennaista on kai suojata rakenteet vedeltä, laatan pohjan tasoitepinnoite/rappaus tuskin tykkää kosteudesta ja itse betonilaatta (pitkän) ajan myötä heikkenee jos ei eristä.

    Tuon kaivon tiivistäminen hoitunee myös vesieristeellä (tai kermillä) viimeistään.

    Kunhan vain saisi reiän aikaisiksi...

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    virhe että itse tehtyä massaa jolla paikkaisit roisimman reijän ei taida voida kotikonstein huokoistaa, eikä toisaalta ehkä kannata tilata asemalta kuutiota massaa jos sitä tarvii 5 litraa.

    Tuleeko sulla joku epoksi tuohon pintaan? Meidän rakennesuunnittelija oli kermin kannalla (siihen terassille tulee kestopuukansi korokkeiden varaan n 10cm betonin yläpuolelle)

    Ottaa ja soittaa betonifirmaan ja sopii hakevansa ämpärillisen kuraa kun huokoista on sekoittimessa jollekin toiselle rakentajalle.

    Munkkipossuilla 5 kpl on mylläri pitkälle tyytyväinen.

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    virhe että itse tehtyä massaa jolla paikkaisit roisimman reijän ei taida voida kotikonstein huokoistaa, eikä toisaalta ehkä kannata tilata asemalta kuutiota massaa jos sitä tarvii 5 litraa.

    Tuleeko sulla joku epoksi tuohon pintaan? Meidän rakennesuunnittelija oli kermin kannalla (siihen terassille tulee kestopuukansi korokkeiden varaan n 10cm betonin yläpuolelle)

    Tuo Jii , välillä menee nuo jutut kyllä överiksi.
    Vai huokoistettua betonia piikkausreijän paikkaamiseen .

    Äänestä

  • Marko. kirjoitti:

    Tuo Jii , välillä menee nuo jutut kyllä överiksi.
    Vai huokoistettua betonia piikkausreijän paikkaamiseen .

    ammattilainen selittää miksi se tavallinen S30 kestäisi paikkauksessa kun se ei kestä muussa säälle alttiissa rakenteessa. Varmaan noista Sikan tavaroista joku käy vallan hyvin, mutta ainakin minä ymmärsin tuosta viestistä että rakentaja olisi laittamassa ihan perusbetonia tuohon paikkaukseen..

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    ammattilainen selittää miksi se tavallinen S30 kestäisi paikkauksessa kun se ei kestä muussa säälle alttiissa rakenteessa. Varmaan noista Sikan tavaroista joku käy vallan hyvin, mutta ainakin minä ymmärsin tuosta viestistä että rakentaja olisi laittamassa ihan perusbetonia tuohon paikkaukseen..

    Onko Jii tai kukaan pohtinut kaivon mahdollista jäätymistä? Eli jos jäätyy, mitä ongelmia siitä tulee - harva kai sinne mitää sähkövastuksia rupee laittaan?

    Luonnollsesti kaikki paikattavat kohteet pitää täyttää säänkestävällä kamalla - laatueroja varmaan on ja toiset sopii paremmin. Heitin vain tuo S30 koska ei siinä ulkokäyttöäkään kiellettä.

    PS. Joku ehdotti tee-se-itse miehelle ao kaivon reiän tekemiseen mm sähkörasian leikkaamiseen tarkoitettua kaakelipora-terää jossa on jonkin sortin timantit. Voiko toimia - totta vai tarua?

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    ammattilainen selittää miksi se tavallinen S30 kestäisi paikkauksessa kun se ei kestä muussa säälle alttiissa rakenteessa. Varmaan noista Sikan tavaroista joku käy vallan hyvin, mutta ainakin minä ymmärsin tuosta viestistä että rakentaja olisi laittamassa ihan perusbetonia tuohon paikkaukseen..

    Kerrotko, minkälaisessa paikkauksessa S-30 ei ole ulkotiloissa kestänyt. Ei sen kanssa pitäisi olla minkäänlaisia ongelmia, jos nyt ei oleteta, että tuon pitäisi kestää pinnoittamattomana autokatoksen lattiassa nastarenkaita ja maantiesuolaa.

    Kyllä sen pitäisi alkuperäisen kysyjän tapauksessa aivan mainiosti kestää, varsinkin kun rakenne on suojattuna vesieristyksellä.

    Hassua, että jopa muurauslaastit, saneerauslaastit tai ennen vanhaan työmaalla käsin hiekasta ja sementistä sekoitetut betonimassat kestävät säärasitusta ilman suojausta, mutta nykyään ei edes K30 sementtilaasti muka ulkotiloissa kestäisi.

    Äänestä

  • rakennuttaja kirjoitti:

    Onko Jii tai kukaan pohtinut kaivon mahdollista jäätymistä? Eli jos jäätyy, mitä ongelmia siitä tulee - harva kai sinne mitää sähkövastuksia rupee laittaan?

    Luonnollsesti kaikki paikattavat kohteet pitää täyttää säänkestävällä kamalla - laatueroja varmaan on ja toiset sopii paremmin. Heitin vain tuo S30 koska ei siinä ulkokäyttöäkään kiellettä.

    PS. Joku ehdotti tee-se-itse miehelle ao kaivon reiän tekemiseen mm sähkörasian leikkaamiseen tarkoitettua kaakelipora-terää jossa on jonkin sortin timantit. Voiko toimia - totta vai tarua?

    kaapelit joita automaatio ohjaa päälle nollan tienoilla (esim -2 -> 2 ja siihen joku hystereesi.), siis pelkästään kaivoihin. Kaivoista lähtevät syöksyt pysynevät paremmin auki kun poikkipintaa on reilummin. Ei ole mikään iso investointi, luultavasti laitan saunan pulpettikaton kouruunkin kaapelin..

    Äänestä

  • altistaja kirjoitti:

    Kerrotko, minkälaisessa paikkauksessa S-30 ei ole ulkotiloissa kestänyt. Ei sen kanssa pitäisi olla minkäänlaisia ongelmia, jos nyt ei oleteta, että tuon pitäisi kestää pinnoittamattomana autokatoksen lattiassa nastarenkaita ja maantiesuolaa.

    Kyllä sen pitäisi alkuperäisen kysyjän tapauksessa aivan mainiosti kestää, varsinkin kun rakenne on suojattuna vesieristyksellä.

    Hassua, että jopa muurauslaastit, saneerauslaastit tai ennen vanhaan työmaalla käsin hiekasta ja sementistä sekoitetut betonimassat kestävät säärasitusta ilman suojausta, mutta nykyään ei edes K30 sementtilaasti muka ulkotiloissa kestäisi.

    50-luvun rakennuksessa josta juuri purettiin betoniparvekkeet ja tehtiin uudet kun vanhat oli rapautuneet ja kaikki teräkset korkanneet alapinnasta. Eli kyllähän ne aika kauan kestää, vanhoillakin menetelmillä ja puutteellisella vedeneristyksellä.

    Mutta miksi paikkaus saisi olla huonompaa / miksi kannattaisi laittaa huonompaa materiaalia kuin muu rakenne on, se tulee olemaan se heikko lenkki jossain vaiheessa? Tehdään hyvin kun kerran tehdään.

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    kaapelit joita automaatio ohjaa päälle nollan tienoilla (esim -2 -> 2 ja siihen joku hystereesi.), siis pelkästään kaivoihin. Kaivoista lähtevät syöksyt pysynevät paremmin auki kun poikkipintaa on reilummin. Ei ole mikään iso investointi, luultavasti laitan saunan pulpettikaton kouruunkin kaapelin..

    Oletko tosiaan se sama hemmo, joka itkee seinien eristävyydestä ja nyt pitää kaivoja ja kouruja auki sähköllä???

    Äänestä

  • Hauskaa tarinaa kirjoitti:

    Oletko tosiaan se sama hemmo, joka itkee seinien eristävyydestä ja nyt pitää kaivoja ja kouruja auki sähköllä???

    ei ole vaihtoehtoa, ja kaapelin teho on n 50W/ kaivo eli siinä ei ole hyötyyn nähden kyse isosta kustannuksesta, ne lämmitykset kun eivät ole päällä kuin hyvin rajoitetun ajan, ehkä 100h vuodessa. Siitä voit laskea kuinka paljon siihen kuluu euroja. Sitten voit miettiä kenellä oli se suhteellisuudentaju hukassa ;)

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    ei ole vaihtoehtoa, ja kaapelin teho on n 50W/ kaivo eli siinä ei ole hyötyyn nähden kyse isosta kustannuksesta, ne lämmitykset kun eivät ole päällä kuin hyvin rajoitetun ajan, ehkä 100h vuodessa. Siitä voit laskea kuinka paljon siihen kuluu euroja. Sitten voit miettiä kenellä oli se suhteellisuudentaju hukassa ;)

    Se on kyllä totta, että nuo lämmityskaapelit, automatiikka, vedot ym. hoituvat ilmaiseksi ja ainoaksi kuluksi jää tuo lämmitys. Sama logiikkasi pätee myös seiniin.

    Suhteellisuudentajuni on kyllä kieltämättä niin huono, että yksikään kaivoni (joissa ei siis ole lämmitystä) ei ole jäätynyt vielä.

    PS Aivan ohimennen kehoittaisin ottamaan selvää mitä on säänkestävä betoni.

    PSS Samoin kehoittaisin ottamaan selvää mikä on yleisin syy siihen, että betonirakenteet murtuvat, eli miksi noita parvekkeita ja julkisivuja uusitaan. (Oikea vastaus ei ole säänkestävä betoni, kuten kirjoituksestasi saa käsityksen).

    Äänestä

  • Hauskaa tarinaa kirjoitti:

    Se on kyllä totta, että nuo lämmityskaapelit, automatiikka, vedot ym. hoituvat ilmaiseksi ja ainoaksi kuluksi jää tuo lämmitys. Sama logiikkasi pätee myös seiniin.

    Suhteellisuudentajuni on kyllä kieltämättä niin huono, että yksikään kaivoni (joissa ei siis ole lämmitystä) ei ole jäätynyt vielä.

    PS Aivan ohimennen kehoittaisin ottamaan selvää mitä on säänkestävä betoni.

    PSS Samoin kehoittaisin ottamaan selvää mikä on yleisin syy siihen, että betonirakenteet murtuvat, eli miksi noita parvekkeita ja julkisivuja uusitaan. (Oikea vastaus ei ole säänkestävä betoni, kuten kirjoituksestasi saa käsityksen).

    sähkönkulutusta etkä investointia. Totta on että kaikki maksaa, mutta itse olen valmis sijoittamaan tuon verran käyttömukavuuteen. Henkilökohtainen valinta.

    Hyvä ettei sun kaivosi ole jäätyneet. Onko se takuu siitä ettei mikään kaivo maailmassa koskaan jäädy?

    Tiedän että noiden vanhojen rakenteiden hajoamisen (osa)syynä on raudoitusten väärä asema ja puutteellinen vedeneristys. Sensijaan en tiedä miksi säänkestäviä betoneja olisi keksitty tai miksi rakennesuunnittelijani käskisi sellaista käyttämään (se muuten velvoittaa jos suunnitelmassa niin lukee) ellei se olisi tarpeellista.

    Äänestä

  • Kiitos mielenkiintoisista mielipiteistä säänkestävyydestä ja mahdollisen jäätymisen estämisestä.

    Mutta onko vielä muita ideoita mistä sopiva terä poravasaralle tuon 77mm reiän tekemiseksi? Kysyin jo aikaisemmin mielipiteitä ns timanttisesta kaakelipora-terästä.

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    ei ole vaihtoehtoa, ja kaapelin teho on n 50W/ kaivo eli siinä ei ole hyötyyn nähden kyse isosta kustannuksesta, ne lämmitykset kun eivät ole päällä kuin hyvin rajoitetun ajan, ehkä 100h vuodessa. Siitä voit laskea kuinka paljon siihen kuluu euroja. Sitten voit miettiä kenellä oli se suhteellisuudentaju hukassa ;)

    Vedin sähkärin suosituksesta vastaavan saattolämmityskaapelin maan alla menevän viemäriputkea pitkin joka jäi aavistuksen liian pintaan maaurakoinnin yhteydessä.

    Automaatio on täysin manuaalista tässä - kytketään päälle kun mennään pakkasen puolelle tai siltä tuntuu.

    Mikä on tämä "automaatio" omassa sähköistyksessäsi? Ei täysin auennut minulle.

    En ole juurikaan nähnyt kaivojen tai kourujen sähköistyksiä missään, mutta ymmärrän tarpeesi "vakuuttaa" toimivuus. Omasta kokemuksesta tiedän vain, että uudiskohteissa tahtoo ruokahalu kasvaa syödessä...

    Äänestä

  • rakennuttaja kirjoitti:

    Vedin sähkärin suosituksesta vastaavan saattolämmityskaapelin maan alla menevän viemäriputkea pitkin joka jäi aavistuksen liian pintaan maaurakoinnin yhteydessä.

    Automaatio on täysin manuaalista tässä - kytketään päälle kun mennään pakkasen puolelle tai siltä tuntuu.

    Mikä on tämä "automaatio" omassa sähköistyksessäsi? Ei täysin auennut minulle.

    En ole juurikaan nähnyt kaivojen tai kourujen sähköistyksiä missään, mutta ymmärrän tarpeesi "vakuuttaa" toimivuus. Omasta kokemuksesta tiedän vain, että uudiskohteissa tahtoo ruokahalu kasvaa syödessä...

    systeemin joka ohjaa vähän kaikkea kun se on työn puolesta tuttua hommaa. Valmiit järjestelmät tuppaa mun mielestäni kaikki olemaan liian jäykkiä ja kalliita.

    Jos sulla on sähkäri jolla on vähän mielikuvitusta ja intoa niin se pystyy kyllä rakentamaan sulle jonkun suht toimivan ohjauksen parilla termarilla ja jollain pikkulogiikalla aika edullisesti.. enpäs nyt muista mitä nuo esim Devin valmiit sulanapidon ohjauslaitteet maksaa mutta ne on aika arvokkaita.

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    systeemin joka ohjaa vähän kaikkea kun se on työn puolesta tuttua hommaa. Valmiit järjestelmät tuppaa mun mielestäni kaikki olemaan liian jäykkiä ja kalliita.

    Jos sulla on sähkäri jolla on vähän mielikuvitusta ja intoa niin se pystyy kyllä rakentamaan sulle jonkun suht toimivan ohjauksen parilla termarilla ja jollain pikkulogiikalla aika edullisesti.. enpäs nyt muista mitä nuo esim Devin valmiit sulanapidon ohjauslaitteet maksaa mutta ne on aika arvokkaita.

    Nyt ymmärrän vielä paremmin kiinnostuksesi näihin sähkövetoihin. Oma osaamiseni ei tälle alueelle riitä, joten pistin jo asian muhimaan sähkärin suuntaan. Itse asiassa sama sähkäri heitti mulle tuon kysymyksen jäätymisestä...

    Tsemppiä rakenteluihin. Voi olla että etenen hieman yksinkertaisemmilla ratkaisulla - heti kun vaan tuo reikä on saatu aikasiksi.

    Äänestä

  • rakennuttaja kirjoitti:

    Kiitos mielenkiintoisista mielipiteistä säänkestävyydestä ja mahdollisen jäätymisen estämisestä.

    Mutta onko vielä muita ideoita mistä sopiva terä poravasaralle tuon 77mm reiän tekemiseksi? Kysyin jo aikaisemmin mielipiteitä ns timanttisesta kaakelipora-terästä.

    jatka samaan malliin, osta 22mm kovametalli(päällä) oleva poranterä ja poraat sillä kehän auki...

    77mm kruunua tuskin on käsikoneeseen, sitä
    ei pitele "erkkikään" kiinni poratessa...

    Äänestä

  • lammisit-07 kirjoitti:

    jatka samaan malliin, osta 22mm kovametalli(päällä) oleva poranterä ja poraat sillä kehän auki...

    77mm kruunua tuskin on käsikoneeseen, sitä
    ei pitele "erkkikään" kiinni poratessa...

    Kyllä onnistuin 2 iv-kanavan aukkoa tekemään 350mm betoniharkon läpi vaakaan. Isompi Hilti ja vuokraamon terä, ja ei kun jytyyttään...

    Yhden iv-auko tein juuri tuolla poraus piikkaus tekniikalla, ja kyllä oli melkoista veistämistä.

    Voisi kuvitella, että ainakin ylhäältä alaspäin reiän tekeminen on fyysisesti helpompaa. Alhaalta päin ei ehkä niin...

    Mutta mistä 77mm kruunu?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


rakennuttaja kirjoitti:

Paikalla valetusta parvekkeesta "unohtui" tehdä läpivienti kaivolle ja nyt on paikka katsottu ja koeporaus tehty. Teräkset ei pitäis tulla vastaan (onneksi tuli kuvattua raudoitukset). Pitäisi saada tasan 77mm läpivienti n. 200mm paksun laatan läpi.

Pari muutakin läpivientiä pitäis tehdä, mutta niiden osalta jälki ei tarvitse aivan yhtä tarkka olla.

Mistä hyvä ja edullinen timanttimies? Vai onnistuisiko itse tekemällä?

Pari läpivientiä olen laina piikkauskoneella ja kovemetallikruunulla betoniharkon läpi tehnyt, varsin onnistuneesti. 77mm kruunua en vain ole tähän mennessä mistään löytänyt.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu