Huhtikuun loppupuolella oli käsitelty isyysasiaa palstalla ja tiedot eivät olleet aivan täsmällisesti oikein.
Lapsen, alle 15-vuotiaan isyyden selvittää lastenvalvoja ja ilmoitetun isän on annettava vaadittaessa DNA:ta varten verinäyte ja samalla näytteen antavat myös äiti ja lapsi. Äiti voi estää alaikäisen isyyden tunustamisen/vahvistamisen.
Yli 15-vuotiaan isyys voidaan vahvistuttaa oikeudessa esim. että lapsi tai isä sitä vaatii ja silloin tulee tehdä verestä molempien DNA-testi. Jos lapsi on syntynyt ennen vuotta 1976, jolloin uusi isyyslaki tuli voimaan, niin isyys on pitänyt vahvistuttaa oikeudessa viimeistään viiden vuoden siirtymäajalla eli vuonna 1981.
Isyyslaki edellyttää, että näiden aikuisten isyyden vahvistamiseksi saadaan myös makaamisnäyttö. 1.)makaamisnäyttö, 2.)DNA verestä ohjeiden mukaan ja makaamisnäyttöä ei yleensä saada kuin äidin kuulemisella. Lääketieteellinen näyttö on tilastollista todennäköisyysnäyttöä ja vahvistaa vain makaamisnäyttöä. DNA taasen vahvistaa heikkoa makaamis- tai muuta näyttöä ja prosentin tulee olla isyyden puolesta 99 %:ttia, jolloin varmuus on saatu. Isäksi väitetty voi vaatia siittämiskykynäytön, ellei hänellä ole lapsia kuin tämä ilmoitettu jolle isyyttä aijotaan vahvituttaa.
Lapsi on aviolapsi aina, silloin kun hän syntyy avioliiton aikana.
Jos isä on tuomittu maksamaan elatusapua avioliiton ulkopuolella, niin isyyttä lapsi ei silloin saa, vaan lapsi on tunnustettava vapaaehtoisesti tai vahvistutettava tuomiolla. Tällaiselle AU/ avioliiton ulkopuoliselle isälle lapsi ei saa myöskään perintöoikeutta.
Isyytensä voi tunnustaa tuomarin edessä koska vaan, jos lapsella (aikuisella) ei ole ennestään isää. Tällöin saa myös perintöoikeuden, vaikka ei olisi asunutkaan yhdessä isänsä kanssa.
Isyyden voi myös kumota tuomiolla, jos epäilee, että avioisä ei olekkaan biologinen isä, mutta se vaatii kyllä erittäin vakuuttavat näytöt, että avioisän isyys voidaan kumota.
Ne jotka haluavat tietoa enemmän isyydestä, voitte hakea kirjastosta Suomen Laki-kirjan ja sieltä löytyy tietoa kohdasta Isyyslaki.
Lapsen, alle 15-vuotiaan isyyden selvittää lastenvalvoja ja ilmoitetun isän on annettava vaadittaessa DNA:ta varten verinäyte ja samalla näytteen antavat myös äiti ja lapsi. Äiti voi estää alaikäisen isyyden tunustamisen/vahvistamisen.
Yli 15-vuotiaan isyys voidaan vahvistuttaa oikeudessa esim. että lapsi tai isä sitä vaatii ja silloin tulee tehdä verestä molempien DNA-testi. Jos lapsi on syntynyt ennen vuotta 1976, jolloin uusi isyyslaki tuli voimaan, niin isyys on pitänyt vahvistuttaa oikeudessa viimeistään viiden vuoden siirtymäajalla eli vuonna 1981.
Isyyslaki edellyttää, että näiden aikuisten isyyden vahvistamiseksi saadaan myös makaamisnäyttö. 1.)makaamisnäyttö, 2.)DNA verestä ohjeiden mukaan ja makaamisnäyttöä ei yleensä saada kuin äidin kuulemisella. Lääketieteellinen näyttö on tilastollista todennäköisyysnäyttöä ja vahvistaa vain makaamisnäyttöä. DNA taasen vahvistaa heikkoa makaamis- tai muuta näyttöä ja prosentin tulee olla isyyden puolesta 99 %:ttia, jolloin varmuus on saatu. Isäksi väitetty voi vaatia siittämiskykynäytön, ellei hänellä ole lapsia kuin tämä ilmoitettu jolle isyyttä aijotaan vahvituttaa.
Lapsi on aviolapsi aina, silloin kun hän syntyy avioliiton aikana.
Jos isä on tuomittu maksamaan elatusapua avioliiton ulkopuolella, niin isyyttä lapsi ei silloin saa, vaan lapsi on tunnustettava vapaaehtoisesti tai vahvistutettava tuomiolla. Tällaiselle AU/ avioliiton ulkopuoliselle isälle lapsi ei saa myöskään perintöoikeutta.
Isyytensä voi tunnustaa tuomarin edessä koska vaan, jos lapsella (aikuisella) ei ole ennestään isää. Tällöin saa myös perintöoikeuden, vaikka ei olisi asunutkaan yhdessä isänsä kanssa.
Isyyden voi myös kumota tuomiolla, jos epäilee, että avioisä ei olekkaan biologinen isä, mutta se vaatii kyllä erittäin vakuuttavat näytöt, että avioisän isyys voidaan kumota.
Ne jotka haluavat tietoa enemmän isyydestä, voitte hakea kirjastosta Suomen Laki-kirjan ja sieltä löytyy tietoa kohdasta Isyyslaki.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Neljännen kappaleen tekstiin sen verran sivullisena korjaan, että kyllä avioliiton ulkopuolella syntyneellä lapsella on perintöoikeus kun lapsi on tunnustettu eli isyys vahvistettu.
Olisi pitänyt sanoa, että perintöoikeus ei ole itsestään selvyys. Elatusmaksu voidaan sopia maksettavaksi ilman, että asia käy oikeudessa ja tämä todennäköisesti sulkee pois perintöoikeuden.
En ole juristi, joten luettua tietoa oikeusoppineiden kirjaamana esitin.
Elastusmaksujen vahvistamisella ei ole juridisesti mitään tekemistä perintöoikeuden kanssa eli jos lapsen isyys on vahvistettu tuomioistuimessa on lapsella oikeus isänsä perintöön (jollei hän ole lain perusteella menettänyt perintöoikeuttaan).
Ja lisäys alkuperäiseen: äidin oikeus estää alaikäisen lapsen isyyden selvittäminen väistyy jos mies haluaa tunnustaa isyyden.
Olen erimieltä juristin kanssa isyyden vahvistamisesta silloin, kun äiti ei halua sitä tehtävän ja lapsi on alle 15-vuotias.
Äiti voi kieltää avoisää tunnustamasta lasta, vaikka avoisä haluaisikin.
Äidillä on sanansa sanottavana, jos esim. avioisän isyyttä lapsi lähtee kumoamaan.
Jos taasen äiti synnyttää avioliitossa toisen miehen kuin aviomiehen lapsen, niin aviomiehestä tulee lapsen isä, mutta isä voi tuomiolla myös kumota isyytensä tuohon lapseen.
Isyys voidaan siis vahvistaa joko tunnustamalla tai isyyden vahvistamiskanteella.
Lastenvalvoja huolehtii isyyden selvittämisestä ennen kuin lapsi täyttää 15 vuotta. Vaikka äiti vastustaisi isyyden selvittämistä, on se kuitenkin toimitettava, jos mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, tunnustaa isyyden. Jos kyseessä on aviolapsi pitää äidin ja aviomiehen hyväksyä tunnustaminen. Jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella varataan äidille tilaisuus tulla kuulluksi. Tuomari hyväksyy tunnustamisen mikäli laissa vaaditut tunnustamisen edellytykset täyttyvät eikä ole aihetta olettaa, että isyytensä tunnustanut mies ei ole lapsen isä. Mikäli tuomari ei vahvista tunnustamista on miehelle oikeus ajaa isyyden vahvistamista koskevaa kannetta tuomioistuimessa.
ks. isyyslaki 8 §, 15-22 §.