Mitä mieltä on tämän päivän nuorten naisten sukupolvi siitä, että onko olemassa naisten ja miesten töitä erikseen? Meinaan, kun oma mieheni tuossa "repäisi" kotona väitteen, että naisen kuuluu hoitaa vauvaa ja miehen tehdä miesten juttuja. Vauvelimme on nyt 1 kuukauden, joten osasyynä voi olla väsymys tällaiselle väitteelle. Mies osallistunut tosi hyvin tähän saakka vauvan hoitoon (minua tosin kohdellut aika kylmästi), ja nyt yhtä-äkkiä heitti kehiin tällaisen väitteen. Ihan kuin hän itse voisi jättää pelin kesken kaiken ja lähteä tekemään asioita, joita itse haluaa. Enhän minäkään voi tehdä sitä.
Miehen suku on ilmeisesti samankaltaista porukkaa: siellä sisarusten miehet ovat tehneet vauva-aikana milloin mitä huvittaa, naisten hoitaessa vauvoja kotonaan.
Itse en voi tätä hyväksyä. Mitä mieltä muut ovat?
Miehen suku on ilmeisesti samankaltaista porukkaa: siellä sisarusten miehet ovat tehneet vauva-aikana milloin mitä huvittaa, naisten hoitaessa vauvoja kotonaan.
Itse en voi tätä hyväksyä. Mitä mieltä muut ovat?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Pitäis olla tasavertaista. Jos lapsi tehdään, niin siihen hoitoon osallistuu kumpikin vanhempi. Mulla on mies töissä päivät eikä minua haittaa että "joudun" vauvan hoitamaan lähes yksin. Kun mies tulee töistä, alkaa leikkiä vauvan kanssa ja saan itse olla vähän aikaa omassa rauhassa. Mies on monesti sanonut että hän voisi jäädä koti-isäksi ja minun pitäisi mennä töihin :D
Vanhemmilla ihmisillä tuntuu olevan se asenne että vaimot hoitaa kodin ja lapset ja mies käy töissä tai puuhailee muuta...
Meilläpäin sama juttu. Miehen vanhempien mielestä nainen, vaimo ja äiti ei saa koskaan väsyä. Hän on muuten laiska!
Jotenkin kammottava asenne tuo, ettei äiti saisi väsyä ollenkaan ja vauvanhoito on pääosin vain äidin kontolla.
Olen alkanut kiusallakin tuomaan esiin, kuinka olen välillä tosi väsynyt. Sehän on totta pienen vauvan kanssa. Sanoin kerran, että laitan nyt miehen muutamaks tunniksi hoitamaan vauvaa ja menen sillä välin itse nukkumaan. Vastaukseksi anopin suusta tuli naurunsekainen hymähdys ja meni ihan hiljaiseksi. Kertoo sairaasta asenteesta. Mies saa kyllä ottaa torkkuja milloin huvittaa, ei nainen. Mahtaa päivitellä suvulleen miten laiska olen.
Mies sanoo, että olen siksi äitiyslomalla että hoidan lasta. Hän hoitaa kuulemma sitten kun palaan töihin. Mieheni isä ja isänisä ovat oikeita sovinistisikoja ja tämä piirre on tarttunut (hieman liiankin hyvin) mieheeni. Joten oikeasti ei ole erikseen miesten ja naisten töitä. Nainen vaan jostainsyytä (vielä 2000 luvullakin) hoitaa suurimman osan kotitöistä ja hoitaa lapset ja toisissa perheissä käy vielä töissäkin. Jotenkin olen ajatellut, että ruohon leikkaaminen, auton pesu ja renkaiden vaihto ovat miesten töitä (vaikka pystyn niihin itsesin), mutta edellämainittuja toimintoja ei tehdä päivittäin.
Siis...perhehän on MOLEMPIEN perustama/haluama...toivottavasti.Silloin siitä kannetaan myös huolta YHDESSÄ...joka suhteessa.
Lyhykäisyydessään näin.
(voisin väittää et ne isät jotka ei osallistu millään lasten hoitoon, olisivat olleet ihan onnellisia kokonaan ilman sitä jälkikasvuakin)
Tosin se vauva ajan rankkuus saattaa yllättää, mut ei se sentään ihan puuntakaa tule.
tälleen että mun mies käy kaksi vuoro töissä ja jopa kolme ja elättää mut ja vauvan kun äitiys raha mulla on pieni. en itse siinä mielessä lähde nipottamaan pienistä kotitöistä. vauva aika on lyhyt ja kannattaa nauttia siitä ja tehdä kotona jotain töitä jos ehtii. onneksi meillä mies katsoo töitten jälkeen vauvaa että pääsen itse vaikka harrastaa vähän punttaria. ollaan muuten aika paljon kolmisin.
Meillä on myös käyty keskustelua samaisesta aiheesta useammankin kerran. Mieheni on tosiaan sitä mieltä, että äidin tehtävä on kantaa päävastuu vauvasta ja kodista, kun kerta kotona on. Tähän minulla ei olekaan mitään vastaan sanomista; tottakai hoidan (tai ainakin yritän) kodin, kun mies on töissä. Mielestäni kuitenkaan töissä käyminen EI oikeuta siihen, että sanoudutaan irti KAIKESTA kotiin ja perheeseen liittyvästä ja eikä välitetä muusta kuin omasta navasta... Asia korjaantuu meillä aina hetkeksi, kun siitä muistuttaa, mutta kummasti ne asiat kuitenkin aina unohtuvat. Mies ei tunnu ottavan myöskään tosissaan sitä, kun olen sanonut, että vielä joku päivä minunkin mittani tulee täyteen ja lähden nostelemaan...
Meillä on vain töitä. Ja ne on tehtävä. Työt eivät jakaudu sukupuolen, vaan osaamisen tai huomaamisen tai jaksamisen mukaan.
Esimerkiksi, auton renkaiden vaihto on ihan sama kumpi sen tekee. Vastaavasti polkupyörien renkaiden paikkaaminen. Kummatkin tekevät ruokaa, tosin mies osaa tehdä liharuuat paremmin, minä taas salaatit. Se siivoaa, joka huomaa sotkun/jaksaa siivota. Mies silittää ja laittaa verhoja ikkunoihin siinä missä minäkin. Ainoita asioita, mitä minä en ole ikinä tehnyt, on ollut ikkunoiden pesu, koiran kynsien leikkaaminen ja tietokoneiden kasaaminen. Mies ei taasen ole kertaakaan vienyt autoja huoltoon, saati korjannut niitä itse. Itse olen kyllä vaihtanut autoistamme jarrupaloja ja pakoputkia.
Yhdessä ollaan oltu kohta 10v. Olen tyytyväinen meidän kotitöiden hoitumiseen. Ollaan 30-vuotiaita, kummallakin akateeminen koulutus.
Meidän kummankin kotona työt ovat jakautuneet perinteisen kaavan mukaan. Se ei ole periytynyt meille asti, onneksi.
Meillä on myös pieni vauva. Vauvaan liittyvät toimenpiteet luonnistuu minulta paremmin, mutta mies osallistuu toki kaikkiin toimiin iltaisin/viikonloppuisin halunsa/jaksamisensa mukaan. Ja paljon osallistuukin. Kummatkin käydään pari kertaa viikossa omissa harrastuksissa, vapaa-aikaa pitää olla kummallakin, että jaksaa. Sehän on selvää kaikille. Nyt kun olen vanhempainvapaalla, niin teen lähes kaikki kotityöt itse. Toki, koska olen kotona. Mies ei sitä minulta edellytä, mutta itse edellytän sitä itseltäni.
kuinkas moni meistä onkaan kuullut lauseen "se on sun työtäs nyt." nostaa käden ylös!
harva se päivä muistuttaa: "Lastenhoito, kodinhoito ja kaupassakäynti. Niin ja mulla on sitten sunnuntaina matsi, että tiedoksi vaan".
Minä olen meillä se joka hoitaa vauvaa enemmän ja olen tähän tilanteeseen enemmän kuin tyytyväinen koska haluankin hoitaa. Keskustelimme myös siitä että mies olisi jäänyt hoitovapaalle mut sitä tilaisuutta en hänelle halunnut suoda ja hyvä niin =) Halusin itse olla kotona.
Mies on päivät töissä ja minä pääsääntöisesti hoidan ruoanlaiton ja siivouksen ja mielestäni se on ihan ok, olenhan minä se joka on enemmän kotona. Mies hoitaa ne ns. miesten työt, korjaa autot sun muut ruohonleikkurit (onhan hän mekaanikko), leikkaa ruohon, trimmailee pihaa mutta viikonloppuisin laittaa myös ruokaa, imuroi ja pesee meillä yleensä ikkunat.
Aika useasti meillä kuitenkin jakaantuu työt niihin perinteisiin miesten ja naisten töihin ja se sopii meille. Minä laitan ruoan paljon mieluummin kuin vaihdan autoon öljyt =)
yhteinen juttu ja molempien pitää häntä hoitaa. Ei se saa mennän niin että nainen kaikkien ennenkin hoitamiensa kotitöiden päälle hoitaa lapsen.
Myös kotona äitiyslomalla oleva nainen tarvitsee vapaa-aikaa työpäivänsä päälle. Eihän se ole mitään lomaa vaan käy ihan työstä.
Jos mies ei nyt osallistu,niin katuu varmasti myöhemmin,kun suhde lapsiin jää etäisemmäksi.
Meillä mies tekee keikkatöitä,eli on poissa useamman vrk:n kerrallaan ja vastaavasti kotona useamman vrk:n kerralla. Tekee kotitöitä kyllä,mutta minä saan huolehtia siitä että kaikki asiat tulee hoidettua ajallaan. Eli käskeä vähän pitää. Tuntuu että mies ei itse nää tekemätöntä työtä!
Hoitaa paljon lasta kotona ollessaan. Itse lähden toisinaan tarkoituksella kavereiden kanssa ulos,että en ole siinä välissä sorkkimassa,"että tee näin,minä tiedän paremmin". Haluan näin tukea isän ja lapsen läheisen suhteen kehittymistä.
Meillä on jotain omia hommia, mutta suurin osa tehdään yhdessä. Lapset ovat meidän yhteisiä, joten hoidamme heitä yhdessä, minä päivällä ja mies illalla kun tulee töistä, tietenkin oman jaksamisen mukaan.
Yleisesti hommat jakaantuvat niin, että minä hoidan arkena kodin ja teen ruoan yhdessä mieheni äidin kanssa. Mies käy töissä. Viikonloppuna teemme isomman siivouksen jossa mies tekee puolet hommista.
Jotain naisten ja miesten töitä meilläkin on. Minä hoidan pyykit, pölyt, lemmikeiden siistinäpidon, kodin järjestyksen, tiskikoneen tyhjennyksen. Mies hoitaa auton, varaston ja suurimman osan kaikista likaisista ja raskaista töistä.
Puhumme puolin ja toisin. Jos toinen ei jaksa, toinen tekee tai jätetään huomiselle. Yritämme keskustellen pysyä sillä kultaisella keskitiellä, jossa molemmilla on hyvä olla ja tarpeeksi aikaa itselleen. Kun keskusteluväylät on auki, ei kummankaan tarvitse kärvistellä.