Meillä avioehto, jossa ei eritellä onko voimassa vain erotessa vai kuolemantilanteessakin, eli ilmeisesti on voimassa millaisessa tilanteessa vain?
Meitä on pohdituttanut sellainen asia, kun meillä on kaksi yhteistä lasta, ja yksi vain toisen oma. Periihän tämä yksi toisen omakin sitten kolmasosan vanhempansa perinnöstä, tietääkö joku?
Lisäksi olemme pohtineet sitä, jos kuolema meistä jomman kumman korjaa, ettei kumpikaan joudu ahdinkoon, koska toisella esim. asunnosta enemmän omistuksessa kuin toisella, eli osaisiko joku neuvoa, millainen on keskinäinen testamentti ja missä/miten se tulisi laatia, jotta kukaan ei joutuisi lähtemään kodistaan jos joutuisi leskeksi?
En tiedä saiko kysymyksistäni mitään selvää tai kuuluuko tämä edes tänne palstalle, mutta kiitos nyt kuitenkin, jos joku osaa vastata.
Meitä on pohdituttanut sellainen asia, kun meillä on kaksi yhteistä lasta, ja yksi vain toisen oma. Periihän tämä yksi toisen omakin sitten kolmasosan vanhempansa perinnöstä, tietääkö joku?
Lisäksi olemme pohtineet sitä, jos kuolema meistä jomman kumman korjaa, ettei kumpikaan joudu ahdinkoon, koska toisella esim. asunnosta enemmän omistuksessa kuin toisella, eli osaisiko joku neuvoa, millainen on keskinäinen testamentti ja missä/miten se tulisi laatia, jotta kukaan ei joutuisi lähtemään kodistaan jos joutuisi leskeksi?
En tiedä saiko kysymyksistäni mitään selvää tai kuuluuko tämä edes tänne palstalle, mutta kiitos nyt kuitenkin, jos joku osaa vastata.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Lapsi perii aina vanhempansa.
Leskellä on asumisoikeus kuolinpesän asunnossa. Tämä on esim. minun tapauksessani vähän hankala homma, kun talo on minun ja avio-oikeus on suljettu sopimuksella pois. Näin ollen, jos minä kuolen ensin, lapseni joutuvat maksamaan talosta perintöveron, mutta eivät saa sitä hallintaansa.
Avioehdolla suljetaan pois avio-oikeus. Ehtoa tarkentamalla voidaan rajoittaa ehdon olemassaoloa. Ts. teidän avioehtonne on totaalinen. Voimassa kaikissa tilanteissa ja koskien kaikenlaista omaisuutta.
Kaikki lapset perivät tasaosuuksin vanhempansa.
Lesken oikeutta asua puolisoiden yhteisessä kodissa ei tarvitse turvata testamentilla, sillä lesken oikeus on laissa määrätty. Lesken asumisoikeus on hyvin vahva, sillä se on voimassa, vaikka kuollut puoliso olisi yksin omistanut koko asunnon.
>
Ellei ole mainintaa, että avioehto on voimassa vain avioeron varalta, se on voimassa myös kuoleman erottaessa. Ne ovat kaksi tapaa joilla avioliitto päättyy... kaikki kun eroon päättyvät (ainakin maallisen elämän osalta).
>
Lapsi perii vanhempansa, leski ei peri. Leski voi periä puolisonsa kahdessa tapauksessa:
a) kuolleella ei ole lapsia, mutta on aviopuoliso
b) vainaja on eläessään laatinut testamentin puolisonsa eduksi (silti lapset saavat lakiosansa, joka puolet muuten tulevasta perinnöstä)
Koska teillä totaalinen avioehto, ja jos teistä varakkaampi sattuu kuolemaan ensin... "köyhempi" ei saisi kuolinpesältä tasinkoa (omaisuutta tai rahaa jolla puolisoiden nettovarallisuudet tasataan, vrt. avioehdottoman avioliiton ositus). Muussa tapauksessa saisi, ennen kuin perilliset jakavat perinnön.
Leskellä on kuitenkin lakiin perustuva oikeus kotiin, hänelle siis jää elinikäinen hallintaoikeus yhteiseen asuntoon ja sen irtaimistoon .... vaikka perikunta sattuisi omistamaan sen. Tuo oikeus ei edellytä keskinäistä testamenttia puolisoiden kesken.
Jos sinulla kaksi lasta, he perivät sinut puoliksi kuollessasi. Jos miehellä on yksi lapsi, hän perii isänsä yksin kokonaan. Edelleen, jos laaditte keskinäisen testamentin ... kuvio muuttuisi, mutta ei sitä asumisjärjestelyn turvaamiseksi tarvita.
Kuulostaa siltä, että sittenhän on kaikki kunnossa. Kiitoksia, ei askarruta enää mieltä. :)
tuo lasten perimys menee näin:
oletus naisellaa 3 lasta;miehellä 2 lasta.
nainen kuolee; naisen omaisuutesi jaetaan kolmelle.
Mies kuolee; hänen omaisuutensa jaetaan kahdelle.
Eli teidän tapauksessanne kun se avioehto on olemassa, niin riippuu täysin teidän kummankin omasta varallisuudesta mitä lapset perivät.
Jos vaikkapa mies omistaa talon kokonaan ja vaimolla vain auto. Niin sitten miehen 2 lasta perivät talon miehen kuollessa.
Naisen lapsi ei peri mitään muuta kuin vasta äitinsä kuoltua 1/3 siitä autosta ja ne kaksi yhteistä lasta kumpikin 1/3:n.
Jos vaikka mies omistaa kokonaan talon, niin
Kuitenkin täytyy muistaa, että leskellä jää yhteiseen kotiin elinikäinen hallinta- ja asumisoikeus. Perilliset saavat tähän omistusoikeuden vasta leskenkin kuoltua.
... jonka olisin voinut muistaa laittaa omaan vastaukseeni, mutta tulipa nyt mieleeni.
>
Juuri näin. Mutta jos leski toteaa, ettei jaksa asua suurta omakotitaloa "syrjäkylillä", vaan tahtoo muuttaa rivitalo-osakkeeseen kirkonkylälle... mutta kuolinpesä omistaakin talon (tai suurimman osan siitä)... lakkaa lesken hallintaoikeus. Ko. hallintaoikeus siis koskee vain sitä taloa/osaketta joka on ollut puolisoiden yhteinen koti ennen toisen kuolemaa.
Vastaavasti, jos talo on vainajan velkojen vakuutena pankilla, voi pankki vaatia vakuuden realisointia (tai että joku ottaa ne vastattavakseen). Sitä ei lesken hallintaoikeus estäisi.
Maalaiskylässä meni pakkohuutokauppaan talo, jonka päärakennuksessa oli oma huoneisto syytinkiläisenä elävälle vanhalle emännälle. Ei mennyt talo kaupaksi ennen kuin pankki järjesti muualta asunnon tuolle vanhalle emännälle.
En tiedä, voiko häätö tms. tulla kyseeseen tuollaisessa tapauksessa, mutta ei pankki siihen ryhtynyt.
Aivan varmaa on, että pankki voi realisoida vakuuden jos luottoa ei hoideta, tai kukaan ei ota sitä vastattavakseen. Kuolleet harvemmin siihen pystyvät... perikunta voisi.
Jos kyseessä olisi omakotitalo, joka asunto-osakeyhtiö... silloin tuo kuvaamasi järjestely olisi mahdollista. Eli, myydään se isompi osa talosta, ja pikkuhuoneistoon jäisi leski... jos sen isomman osan myynnillä saadaan jäljelle jäänyt velka kuitatuksi. Ja totta, voi hyvinkin olla harvassa ne omakotitaloa etsivät, jotka kaupanpäälisiksi "ottaisivat" edellisen omistajan lesken "yhtiökumppaniksi".
Talokauppassa en tiedä, olisiko edes mahdollista myydä rakennuksesta vain osaa... ehkä "nix nax" voisi kuitata tähän tietoa.
Esimerkissäsi voi olla mahdollista sekin, että ko. pitäjään on sattunut pankinjohtaja kenellä hitunen inhimillisyyttä matkassa...
Pieni Op taisi olla velkojana, joten sen piti varjella mainettaan.
Koko tila siinä myytiin, ja lopulta rakennuksetkin. Eipä silti, vilkkaasti vaihtavat maatilat ainakin meillä päin nykyään omistajaa. Nuoriso näkee ne lähinnä hyvänä kauppatavarana.
tilaan, niin se olisi seurannut sitä uudellekin omistajalle, joten kukaan sitä ei olisi luonnollisesti ostanut. Pankki vain turvasi omat saatavansa lunastamalla tuon syytingin pois (antoi asunnon tilalle). Tuolloin tila oli vapaa rasitteista, joten pankki sai siitä huomattavasti paremman hinnan tai ylipäätänsä realisoitua.