oman harrastajateatterin perustaminen

SHT:n sivut ovat alkuun ihan hyvä kahlata läpi. Heille voi myös soittaa ja siellä on kivoja tyyppejä. Jos pyydätte lipputuloja ja toiminnasta
syntyy rahaliikennettä, suosittelen perustamaan yhdistyksen, joka rekisteröityy (tietoa yhdistyksen rekisteröinnistä saatte Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta) PRH:n säännösten mukaan. Rekisteröityminen maksaa 60€. Mukaan astuu tietysti tarkka kirjanpitovelvollisuus, eritoten, jos rahaliikenne on suurta. Olkaapa muuten tarkkoina esitysoikeuksien ja tekijänpalkkioiden kanssa; ne aiheuttavat huonosti hoidettuna ikäviä seuraamuksia. Eri asia tietysti on jos formaatti on oma. Musiikin kanssa toimiessa (valmiiksi sävelletyn, tms. valmiiksi luodun atmon tai efektiraidan kanssa suosittelen miettimään teoston maksuja eli kandee vilkaista teoston sivut ja selvittää teostoon liittyvät jutut.

Kannattaa perustaa ns. taiteellinen toimikunta (oli toiminta sitten virallista tai ei, joka keskustelee / ehdottaa/ valitseekin sen mitä esitetään, missä ja milloin, kenelle ja miten. Tärkeää on myös miten paketti markkinoidaan: haetaanko median kautta suurta katsojakuntaa, vai julisteilla, tms. pienempää kokeellisemmasta jutusta pitävää katsojamateriaalia. Jutussa pitää olla joku/ jotkut, joka/ ketkä vastaa(vat) tuotannosta (yhdistyksissä yleensä yhdistyksen hallitus tai sen sisällä alempana hierarkiassa toimikunta/ tiimi) tai kuten ammattiteattereissa tuottaja, joka on vastuussa teatterin talouspäällikölle ja sitä kautta teatterin hallitukselle. Jutussa tarvitaan myös toteuttajatiimiä (lavasteet, markkinointi, väliaika -järjestelyt, lipputarkastukset/ ovimiehet, siivous, puvustus, valo- ja äänisuunnittelusta niiden ajoon, yms. uutteraa porukkaa... ja se on useesti kiven alla.) Taiteellisen vastuun kantaa tietysti ohjaaja, joka kannattaa ehdottomasti joko palkata tai yrittää hankkia jostain joko omasta porukasta tai sen ulkopuolelta.

Harrastajateatterin pyörittäminen on kovaa työtä, vaikka kyllä erittäin upeaa, haastavaa, vastuullista, palkitsevaa ja nautinnollista... useimmiten. Yleisön kanssa toimiminen on aina vastuullista, ja siksi on tärkeätä miettiä, mikä on teatterinne linja ja mille tasolle pyritään. Raha- asioiden, samoin kuin lupa-asioiden hoitaminen on joskus aika vaikeaa ja aina ehdottoman tärkeää, koska kyseessä on julkinen toiminta. Jo yksinkertaisesti Suomen laki (kokoontumislaki tai jotain sinne päin)sanelee tiettyjä asioita (esitysajankohdat tiettyjen juhlapyhien aikana... joskus esim. pääsiäinen oli rajoitettu huvitilaisuuksien järjestämisen ajankohtana). Olkaa myös tarkkana kuinka monta ihmistä saa katsomoon tulla (sisätilat: palomääräykset, tietoja kunnan tiloista ja niiden määräyksistä saa paikallisilta paloviranomaisilta)sekä mm. poistumisteiden esteettömästä näkymisestä ja kulusta!!!

Harrastajateatterin perustaminen ei ole vain se tapahtuma, jolloin sitä ollaan perustamassa, vaan hirvittävän pitkä jatkuva ja toivottavasti kehittyvä prosessi. Harrastajateatterin pyörittäminen vaatii tarkkuutta ja kaikkien asioiden huomioon ottamista, niidenkin, joiden ei koskaan pitänyt tapahtua. Jos aiotte ensi alkuun toteuttaa jonkun tietyn projektin eli esityksen, suosittelen valmistelemaan esityksen (miettimään siis taiteellisten seikkojen lisäksi sen ikävän, mutta tärkeän tekijän, RAHOITUKSEN!)ja toteuttamaan sen. Sitten näette onko voimavaroja/ edellytyksiä perustaa harrastajateatteria. Se on kutakuinkin kymmenkertainen työmäärä produktion valmistamiseen nähden. Tietysti valmiin konseptin kanssa ( eli toimivan teatterin hallinnollisen ja toiminnallisen rakenteen kanssa) on jo hieman helpompi valmistaa taas seuraava uusi produktio.

Kokeilu kannattaa ja palkitsee aina! Onnea ja menestystä hankkeeseenne!

Teatteri-ilmaisun ohjaaja kirjoitti:

SHT:n sivut ovat alkuun ihan hyvä kahlata läpi. Heille voi myös soittaa ja siellä on kivoja tyyppejä. Jos pyydätte lipputuloja ja toiminnasta
syntyy rahaliikennettä, suosittelen perustamaan yhdistyksen, joka rekisteröityy (tietoa yhdistyksen rekisteröinnistä saatte Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta) PRH:n säännösten mukaan. Rekisteröityminen maksaa 60€. Mukaan astuu tietysti tarkka kirjanpitovelvollisuus, eritoten, jos rahaliikenne on suurta. Olkaapa muuten tarkkoina esitysoikeuksien ja tekijänpalkkioiden kanssa; ne aiheuttavat huonosti hoidettuna ikäviä seuraamuksia. Eri asia tietysti on jos formaatti on oma. Musiikin kanssa toimiessa (valmiiksi sävelletyn, tms. valmiiksi luodun atmon tai efektiraidan kanssa suosittelen miettimään teoston maksuja eli kandee vilkaista teoston sivut ja selvittää teostoon liittyvät jutut.

Kannattaa perustaa ns. taiteellinen toimikunta (oli toiminta sitten virallista tai ei, joka keskustelee / ehdottaa/ valitseekin sen mitä esitetään, missä ja milloin, kenelle ja miten. Tärkeää on myös miten paketti markkinoidaan: haetaanko median kautta suurta katsojakuntaa, vai julisteilla, tms. pienempää kokeellisemmasta jutusta pitävää katsojamateriaalia. Jutussa pitää olla joku/ jotkut, joka/ ketkä vastaa(vat) tuotannosta (yhdistyksissä yleensä yhdistyksen hallitus tai sen sisällä alempana hierarkiassa toimikunta/ tiimi) tai kuten ammattiteattereissa tuottaja, joka on vastuussa teatterin talouspäällikölle ja sitä kautta teatterin hallitukselle. Jutussa tarvitaan myös toteuttajatiimiä (lavasteet, markkinointi, väliaika -järjestelyt, lipputarkastukset/ ovimiehet, siivous, puvustus, valo- ja äänisuunnittelusta niiden ajoon, yms. uutteraa porukkaa... ja se on useesti kiven alla.) Taiteellisen vastuun kantaa tietysti ohjaaja, joka kannattaa ehdottomasti joko palkata tai yrittää hankkia jostain joko omasta porukasta tai sen ulkopuolelta.

Harrastajateatterin pyörittäminen on kovaa työtä, vaikka kyllä erittäin upeaa, haastavaa, vastuullista, palkitsevaa ja nautinnollista... useimmiten. Yleisön kanssa toimiminen on aina vastuullista, ja siksi on tärkeätä miettiä, mikä on teatterinne linja ja mille tasolle pyritään. Raha- asioiden, samoin kuin lupa-asioiden hoitaminen on joskus aika vaikeaa ja aina ehdottoman tärkeää, koska kyseessä on julkinen toiminta. Jo yksinkertaisesti Suomen laki (kokoontumislaki tai jotain sinne päin)sanelee tiettyjä asioita (esitysajankohdat tiettyjen juhlapyhien aikana... joskus esim. pääsiäinen oli rajoitettu huvitilaisuuksien järjestämisen ajankohtana). Olkaa myös tarkkana kuinka monta ihmistä saa katsomoon tulla (sisätilat: palomääräykset, tietoja kunnan tiloista ja niiden määräyksistä saa paikallisilta paloviranomaisilta)sekä mm. poistumisteiden esteettömästä näkymisestä ja kulusta!!!

Harrastajateatterin perustaminen ei ole vain se tapahtuma, jolloin sitä ollaan perustamassa, vaan hirvittävän pitkä jatkuva ja toivottavasti kehittyvä prosessi. Harrastajateatterin pyörittäminen vaatii tarkkuutta ja kaikkien asioiden huomioon ottamista, niidenkin, joiden ei koskaan pitänyt tapahtua. Jos aiotte ensi alkuun toteuttaa jonkun tietyn projektin eli esityksen, suosittelen valmistelemaan esityksen (miettimään siis taiteellisten seikkojen lisäksi sen ikävän, mutta tärkeän tekijän, RAHOITUKSEN!)ja toteuttamaan sen. Sitten näette onko voimavaroja/ edellytyksiä perustaa harrastajateatteria. Se on kutakuinkin kymmenkertainen työmäärä produktion valmistamiseen nähden. Tietysti valmiin konseptin kanssa ( eli toimivan teatterin hallinnollisen ja toiminnallisen rakenteen kanssa) on jo hieman helpompi valmistaa taas seuraava uusi produktio.

Kokeilu kannattaa ja palkitsee aina! Onnea ja menestystä hankkeeseenne!

Lue lisää

Mie en tiiä mitää noista jutuista mut meillä on oma teatteri jossa me harjoitellaan kerran tai kaksi viikossa. ollaan esiinnytty omalla teatteri harjoitus paikalla, ollaan päästy myös esiintymään muihinkin paikkoihiin kuten kirjastolle ja kouluille.. teatterin pitäminen on rankkaa hauskaa ja palkitsevaa! esityksen jälkeen on aivan mahtava olo! pidämme myös pienemmille näytelmä kerhoa jossa me itse ohjaamme. on ihanaa nähdä muiden onnistuvan ja oppivan..