Raskaudesta

te varmasti voitte jos haluatte niin mennä tutkimuksiin.
Muistan kun me yritimme ensimmäistä(nyt pikku kakkonen toiveissa)tuntui joka kuukausi ihan kamalalta kun menkat alkoivat. Sitä vaan stressasi ihan liikaa, ja joka kuukausi oli toiveet NIIN korkealla. Tulipahan ainakin apteekkia sponsoroitua kun hain niin paljon raskaustestejä!
Mutta jossáin vaiheessa ajattelin ettei sitä vauvaa sitten meille ehkä heti ole tulossakaan... mutta kuitenkin vihdoin ja viimein poika päätti meille tulla.

Jotenkin tuntuu että sitä liikaa ajattelee sitä raskaaksi tuloa..

Ajattelin että sitten joskus kun alamme yrittää toista lasta, en näillä sivuilla kävisi, enkä katselisi kalenteria..
Mutta arvaappa olenko pystynyt olemaan ihan tyyni?! No en!
ja nyt tässä toista odoteltu jo puoli vuotta... Tuntuu pitkältä ajalta.. Vaikka eihän se sitä vielä ole. JA onneksi meillä kuitenkin yksi lapsi jo on..
Toivottavsti plussaatte pian! Kyllä kaikki järjestyy!!!

Oi voi, kukapa tuohon osaisi sanoa. Tutkimukset saattaa selventää tilannetta, mutta ei aina. naisten ongelmista 40% johtuu ovulaatio-ongelmista, miehillä taas usein ongelmia siittiöiden laadussa. Perusasioita pystyy jonkun verran itse selvittämään, kun tietoo etsii (siis tuosta oman ovulaation ajankohdasta, hedelmällisyyteen liittyvistä ajoituksista, elintapojen vaikutus hedelmällisyyteen ym) Toisaalta tämä saattaa vaan tuoda toisenlaisia ikävän laskelmoinnin Toivoaan ei todellakaan kannata vuoden jälkeen heittää.

Lääkäriin!Tutkimuksiin pääsette jo....