..Olen hakenut osatyökyv.eläkettä/kunt.tukea joka tuli hylättynä takaisin ja on valituksen myötä nyt muutoksenhakultk:ssa vireillä.
Mulla on neljä eri diagnoosia...fyysisiä sairauksia, liittyen enemmän selkään(yhtenä mainittakoon selkärankareuma).
Heinäkuulla jouduin sairaalaan peroneuspareesi-epäilyn (=pohjehermohalvaus)vuoksi.
Oikea jalkani oli aivan "vetelä", eli raahasin sitä perässäni kun kuljin kyynärsauvoilla...
Laitoin tästä epikriisistä muutoksenhakultk:n kopion ja kirjoitin myös tekstiä!
Tänään kun hain postia teki mieleni hyppiä tasajalkaa ja huuuutaaaaa...mutta kun selkään sattuu ja nilkkoihin sattuu....en voinut!
Sain postia Keva:sta....ensinnäkin; miten se on voinut mennä sinne koska olen sen osoittanut nimenomaan muutoksenhakultk:lle???
Heidän mukaan selvityksessä ei ilmennyt sellaista uutta joka antaisi aihetta tehdyn päätöksenmuuttamiseen!!!Että sairauteni eivät arvioinnin mukaan alenna työkykyä eläkkeessä oikeuttavassa määrin....ja ESITTÄVÄT EDELLEEN VALITUKSEN HYLKÄÄMISTÄ!!!
Mainitsivat vielä loppulausunnosta....?? Mikä ihmeen loppulausunto? Se oli käsittääkseni EPIKRIISI josta kopion lähetin...siis LUULIN sen menevän muutoksenhakultk:n osoitteen ja nimen perusteella!!
Olematon verenpaineeni nousee jälleen.....
Miten kieroa tämä touhu voi ollakaan?? Ja eikö siinä ole muka mitään uutta jos mä olen ollut lähes halvaantumassa jalastani???
Reumalääkäri itse sanoi elokuun alussa, että en kykene enää täysipäiväiseen työhön..korkeintaan osapäiväiseen!
Kuulemma sairaalassa aloitetaan kuntoutumistutkimus JOS tulee kielteinen, lopullinen päätös.(onkos siitä mitään hyötyä?...olen Turussa kerran ollut työkyvyn arviointikuntoutuksessa...jossa "tulos": ei täysin työkyvytön....silloin ei ollut vielä kuin yksi diagnoosi...lannerangan degeneroituminen).
Mietin nyt, että mitä ihmettä teen seuraavaksi...soitanko reumalääkärille ja pyydän uuden lausunnon...?
Vai odotanko vain kiltisti päätöstä joka varmasti on negatiivinen..?
31.pvä on jälleen "työnhaun uusinta"...huh huh...
Miksi kaikki on niin vaikeaa? Kelan sairauspvärahat päättyivät 30.6, heinäkuulla en saanut mistään mitään, sairausloma päättyy nyt 31.8.....oli pakko ilmoittautua työkkäriin heinäk.alussa, että saa edes jostakin toimeentuloa!
SAIRASTA!!!!!!
Taitaa kirjoituksenikin jo olla aivan sekavaa....
tämä yhteiskunta kyllä tietää näköjään konstit millä ihmiset väsytetään ja saadaan masentumaan....
Tilanteeni on tosi sekava....Olen melkoisessa oravanpyörässä!!!
Mulla on neljä eri diagnoosia...fyysisiä sairauksia, liittyen enemmän selkään(yhtenä mainittakoon selkärankareuma).
Heinäkuulla jouduin sairaalaan peroneuspareesi-epäilyn (=pohjehermohalvaus)vuoksi.
Oikea jalkani oli aivan "vetelä", eli raahasin sitä perässäni kun kuljin kyynärsauvoilla...
Laitoin tästä epikriisistä muutoksenhakultk:n kopion ja kirjoitin myös tekstiä!
Tänään kun hain postia teki mieleni hyppiä tasajalkaa ja huuuutaaaaa...mutta kun selkään sattuu ja nilkkoihin sattuu....en voinut!
Sain postia Keva:sta....ensinnäkin; miten se on voinut mennä sinne koska olen sen osoittanut nimenomaan muutoksenhakultk:lle???
Heidän mukaan selvityksessä ei ilmennyt sellaista uutta joka antaisi aihetta tehdyn päätöksenmuuttamiseen!!!Että sairauteni eivät arvioinnin mukaan alenna työkykyä eläkkeessä oikeuttavassa määrin....ja ESITTÄVÄT EDELLEEN VALITUKSEN HYLKÄÄMISTÄ!!!
Mainitsivat vielä loppulausunnosta....?? Mikä ihmeen loppulausunto? Se oli käsittääkseni EPIKRIISI josta kopion lähetin...siis LUULIN sen menevän muutoksenhakultk:n osoitteen ja nimen perusteella!!
Olematon verenpaineeni nousee jälleen.....
Miten kieroa tämä touhu voi ollakaan?? Ja eikö siinä ole muka mitään uutta jos mä olen ollut lähes halvaantumassa jalastani???
Reumalääkäri itse sanoi elokuun alussa, että en kykene enää täysipäiväiseen työhön..korkeintaan osapäiväiseen!
Kuulemma sairaalassa aloitetaan kuntoutumistutkimus JOS tulee kielteinen, lopullinen päätös.(onkos siitä mitään hyötyä?...olen Turussa kerran ollut työkyvyn arviointikuntoutuksessa...jossa "tulos": ei täysin työkyvytön....silloin ei ollut vielä kuin yksi diagnoosi...lannerangan degeneroituminen).
Mietin nyt, että mitä ihmettä teen seuraavaksi...soitanko reumalääkärille ja pyydän uuden lausunnon...?
Vai odotanko vain kiltisti päätöstä joka varmasti on negatiivinen..?
31.pvä on jälleen "työnhaun uusinta"...huh huh...
Miksi kaikki on niin vaikeaa? Kelan sairauspvärahat päättyivät 30.6, heinäkuulla en saanut mistään mitään, sairausloma päättyy nyt 31.8.....oli pakko ilmoittautua työkkäriin heinäk.alussa, että saa edes jostakin toimeentuloa!
SAIRASTA!!!!!!
Taitaa kirjoituksenikin jo olla aivan sekavaa....
tämä yhteiskunta kyllä tietää näköjään konstit millä ihmiset väsytetään ja saadaan masentumaan....
Tilanteeni on tosi sekava....Olen melkoisessa oravanpyörässä!!!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hei kohtalotoveri !
Olen samassa pisteessä, mutta en ole vielä saanut
edes B-todistusta. Ensin yritetään työjärjestelyllä ja työpisteen uusinnalla parantaa. Olen 50v nainen.
Minullakin on todettu v 1992 SRR. Lisäksi on kaksi selkänikamaa lasahtanut, luupiikit selässä ja lonkkakuluma. Proteesileikkaus muutaman vuoden sisällä edessä. Viimeksi epäiltiin että on vielä nivelreumakin, koska symmetrisiä tulehduksia ja turvottelua nilkoissa, polvissa ja käsien nivelissä. Ortopedillä kävin kerran selän takia, olisi leikannut luupiikit, mutta minä jänistin. Nyt sanoi toinen lääkäri että ei niitä kannata leikkauttaa, ne kasvaa uudelleen. Verenpaine on ollut 20-vuotiaasta ja sen myötä lievähköjä sydänvaivoja.
Kävelen ontuen ja väliin kyynärsauvankin tukemana. Istuminen alkaa olla iltapäivällä hankalaa ja teen töitä työpöydän ääressä seisten.
Pari viikkoa sitten työterveyslääkäri laittoi lähetteen reumatologille.
Sairaslomatkin ovat tiukassa ja olleet vähäisiä.
Kumma käsitys että istumatyö on kevyttä. Se on selkäreumaisella erittäin pirullista.
Yritämme jaksaa. Minä kirjoittelen aina tuolla Amalian nimellä tänne silloin kun sattuu kolahtamaan joku teksti.
Varmaa diagnoosia minulla ei tiedetty muuta kun fibromyälgiä. Kärsin huimauksesta. Olin keittäjä ammatiltani. Kävelin kuin puolenpullon humalassa.Melkonen työtapaturma riski:Välillä otin pöydänreunasta kiinni ja yökkäsin Jos en ehtinyt ristiä jalkoja pisut tuli pöksyyn ja lattialle. (keittiössä) Vasentapuolta naama asärki kuin hammas säryssä. Määrättiin epilepsia lääkkeet. Eivät auttaneet ja olo oli hirveä.
Siiä seurasi työkokeilu. Määrättiin kirjastoon.
KEVA:n piti kouluuttaa. Ei kouluuttanut. Yritin kovasti kansakoulupohjalta kirjastovirkailijan työkokeilusssa.
Säryt työ jota en osannut, jossa englannin taito olisi ollut välttämätön, ajoi minut etsimään apua työterveyshuollosta henkisentyösuojelun piiristä. Koska olin jo kokenut masenuksen tunsin alkavat oireet itsessäni. Sain B-lausunnon , mutta jatkoin työtä kun halusin koulutusta. Sitten tuli loppu. Yökkäsin vain. Rintaa puristi ja henkiä ahdisti.
Jäin sairauslomalle. Sitten KELA:n kuntoutustutkimukseen.
Siellä säryt paheni hiuspohjakin oli niin arka että suihkussa oli hankala käydä. Niveliä särki.
3* pv:ssä comatrol.com naprometin kera ja yöksi vielä volttare, että voi kävelläja kestää säryt. Sitten naaman vasenpuoli halvaantu kokonaan. Minulla oli ollut oikeanpuoleinen halvaus ennen. Syitä ei löydetty. Ei tiedetty vaikka polvikin turposi jalkapallon kokoseksi.
sain B-lausunnon. Keva:ta hylkäävä päätös. Kela lopetti sairauspäivärahan , että kirjastoapulaisena voin olla. Sellaista työtä ei ole olemassakaan enää 10 v. ollut.Työnantaja lopetti kokeilun, (siis ei työtä mitä tehdä) Kela piti 1v. 4.kk. 21.pv ilman sairauspäivärahaa. Sitten tuli loppuosa.
Eläkelautakunnasta, jossa sinunkin muutoksenhaku on käsitelty, tuli kielteinen lausunto ja sitten minulta meni vakuutusoikeuteen josta tuli kielteinen päätos kun oli 2v. 8.kk. kulunut eläkeanomuksesta.
Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle Kela menettelystä tuotti tuloksen, että kyllä sinä olisit voinut olla kirjastoapulaisena. Se siitä suomalaisesta oikeusturvasta ja -oikeusvaltiosta. Minulla on mustaa valkosella kaikesta.En edes liiottele kertomusta, tässä vain faktat.
...Niin,enpä maininnut(aikasemmissa kirjoituksissani kyllä)nyt, että minut on jopa irtisanottu vakituisesta virasta v.-01..."terveydentilan pysyvä heikentyminen" perusteena (toimin last.hoito-alalla),kehoitettiin jopa itse irtisanoutumaan!! Vaan sanoinpa,että pääni ei ole vielä rappeutunut, ainoastaan selkä, joten niin tyhmä en ole, että sitä iloa en teille suo ja otan "pikavoittona" karenssin!
Ok,myönnän, että sairauslomia oli paljon koska tuo lannerangan degeneroituminen on vain pahentunut vuosi vuodelta...Ja sitä olen sairastanut jo yli 20v. Kyynärsauvat ovat tutut apuvälineet jo vuosien ajan....
Selkääni ei ole operoitu koskaan.
No, irtisanominenhan oli lähes maailmanloppu minulle...henkisesti erittäin alentavaa ja masentavaa...
Mutta kunhan siitä selvisin, päätin vielä näyttää, että kyllä tässä johonkin pystytään. Eli, kouluttauduin sos.terv.toimen sihteeriksi -03.
Vaan, enpä ole sitä työtä liiemmin päässyt tekemään...ja viime vuonna alkoivat nämä uudet ja oudot oireilut...joten MRI-kuvauksen jälkeen reumatologille ja diagnoosit entisen vaivan lisäksi; selkärankareuma nivelrikko fibromyalgia hypermobiliteettioireyhtymä (yliliikkuvat nivelet...esm.nilkat saattavat muljahtaa pahasti joskus).
Että ihan riittävästi ongelmaa.
Vakituista työpaikkaa ei ole...ja miten sitä uskallan lähteä hakemaankaan vaikka haluaisin..en pysty istumaan pitkiä aikoja, en seisomaan, lenkkeily on jäänyt aivan kokonaan koska jalat puutuvat...ja selkä särkee.
Tämä on niin tajuton tilanne, että!
Nythän on just puhuttu "meistä" vajaakuntoisista työnhakijoista kun olemme työkkärin kirjoissa ja kansissa...On aivan turhaa siellä roikkua siis ajatellen työnsaantimahdollisuuksia...
Täytin just 50v...eli olen "liian nuori" eläkkeelle, ilmeisesti sille puolikkaallekin...mutta "liian vanha" työmarkkinoille.....
Eli; onko tulevaisuuteni sitä samaa pyöritystä: laskea liiton päiviä, laskea Kelan päiviä....Jos tilanne menee pahemmaksi näistä vaivoista...ja joudun todella jäämään sairauslomalle, en saa vuoteen samoista sairauksista Kelan korvausta!!
Miksi tämä yhteiskunta ei siis jo tee jotakin konkreettista tämän asian suhteen??
Puhutaan ja puhutaan....
Kyllä tässä itsellä miettimistä on miten selviää lainoista ym.kuluista. Ei riitä kun yksi käy ansiotyössä!
Olenkin kirjoittanut valtion korkeimmille tahoille tästä ongelmasta...koska en todellakaan ole ainoa joka taistelee ja tuskailee...
Mihinkähän sitä seuraavaksi pommin heittää?...Enköhän tässä jotakin keksi kun oikein tarpeeksi taas suutun....
Ne oikein odottavat, että joudut menemään työkkäriin. Silloinhan ole työkykyinen. Minua on usutettu sinne jo sairauslomani vaikeimmassa vaiheessa. Lääkärit oikein nauroivat yhteen ääneen sairaudestani Espoolaisessa suuressa sairaalassa. Laittoivat kävelemään ennenaikoja ja jalkani ei ole parantunut vieläkään, vaikka parantumisprosessi olisi pitänyt jo tapahtua. Olen valittanut potilasvahinkoon, kun ei kerta parane.
meitä on sitten paljon samassa jamassa. Olen myös 50 nainen ja kohtaloni on sama. Selvitin tilannettani muutoksenhakulautakuntaan ja yht äkkiä tuli kirje Keva:sta. Soitin ja kyselin mitenkä on mahd. virkailia kertoi että ovat aivan eri pulju mutta tekemisissä keskenään.. Heiltä oli mennyt myös suositus että hylky siltäkin minulle.. Kovaa leikkiä sairaiden kustannuksella.. Myös minulla paha SRR.. Työssä yli 30v ollut ahkerasti mut nyt ei enää pysty.. Romukoppaan vaan ei muuta virkaa miksi olen maksanut aikoinaan eläkemaksuja... Kamalaa tämä elämä olla pallona jota pompotellaan....
Eli...kaaduin 1.5 v sitten.Loukkasin selkäni ja siitä asti ollut saikulla.
Lääkäriltä lääkärille.lääkkeitä jos mitä kokeiltu,on jumpattu on manipuloitu,on vesijuostu,on fysikaalista hoitoa,on venyttelyitä jne...jokainen tietää jos selkäänsä on sairastanut.
Sitten meni pissä ja ulostehermotus sekaisin.Ainoa lääke joka tepsi oli epilepsialääke Gabrion max annoksella.
Kävin kuntoutustutkimukset joissa mut todettiin työkyvyttömäksi omaan sairaanhoitajantyöhön. Kuntieneläkevakuutus lupautui maksamaan uudelleen koulutukseni koskapa 2 muuta lääkäriä kirjoitti sellaiset b-lausunnot etten kykene enää raskaaseen työhön.Oma työnantaja ei pystynyt tarjoamaan kecyttä työtä joten...
Tässä nyt odottelen muutoksenhakulautakunnan päätöstä saanko odotusajalle kuntoutustuen.Nyt olen työkkärissä sairaslomalapun turvin vajaakuntoisena työnhakijana ja liitto maksaa odotusajalta liiton rahaa...eiks ole ihmeellistä et koulutusaika ruvetaan maksamaan eläkelaitokselta mut odotusaikaa ei. Eikäpä ole nyt työkuntoinen. Ihmejuttuja!!!
Meitä on monia tälläisiä,nyt olen sen huomannut kun haen "vertaistukea" palstoja lukemalla.
Eli lääkärin lausunnon mukaan olen tällä hetkellä työkyvytön kunnes olen uudelleen koulutettu kevyempään työhön mutta eläkelaitoksen mielestä voisin olla töissä ja odotella kouluun pääsyä ja heidän maksuaan koulutuksesta!!!
Moni näitä täällä ihmettelee ja lääkäritkin ovat monesti siunailleet että on se kumma jos ei mene läpi vaikka B-lausunnossa on selitetty juurtajaksaen kaikki hermosäryn syyt mm pullistumat 2kpl,välilevyn repeämät (ovat muuten s....n kipeät) ja hermovamma joka pääsi tulemaan...että tälläistä!
Oletko kääntynyt ammattiliiton lakimiehen puoleen? Ainakin neuvoja sieltä saa ja jopa asiakirjan(valituksen) teko apua.
Pitäisi liiton hoitaa näitä vakuutusasioita. ja myös työnantajan. Kyllähän se on heidänkin etu, että työntekijä pystyy hoitaan työn eikä ole aina sairaslomalla tai vajaakuntosena puuhastelemassa.
Kunnissa pitäisi, minun käsityksen mukaan, olla sosiaaliohjaaja, joka auttaa myös. Luulen, että kelalta saa KYSYTTÄESSÄ tietoa.
Keva ja kela tekevät sillalailla yhteistyötä, että kun kevasta tulee kielteinenpäätös niin kelasta tulee myös. Minä en sanononut itseäni irti ja mennyt työkkäriin. Minua katkeroittaa se, että kun työkokeilu lopetettiin (siis ei työtä) niin kela ei antanut kuitenkaa sairauspäivärahaa, vaikka se lainmukaan olisikuulunut heti.(pitkä nälkä odottaessa kuin oli kulunut 1v.4kk. 24.pv tuli loppuosa.
Eipä ollut apua eduskunnan oikeusasiamiehestäkään. Miten se vanha sanonta olikaan. Ei korppi toisen korpin silmää noki.
Minulle ei kyllä liitostakaan ollut apua, mutta voithan kokeilla kun jäsenmaksuakin varmaan maksat.
...Tilannehan on siis se, että itse en itseäni ole irti sanonut, vaikka sitä minulle sitä ehdotettiinkin, siis sosiaalipuolen johtoportaasta!!
Ja terveydentila oli perusteena irtisanomiseeni. Kysyin sitä liittoni lakimieheltä, ja hänen mukaan se on oikeutettua!
Vakituista tyopaikkaa minulla ei tällä hetkellä ole..ei ole ollut aikoihin..viimeksi silloin v-01 kun irtisanottiin!
Ja sen jälkeenhän minä kouluttauduin uuteen ammattiin, mutta en ole sitäkään saanut tehdä kovinkaan pitkää pätkää....6-7 vkoa psykiatrisessa sairaalassa(terv/sosiaalitoimen sihteeri) sekä terveyskeskuksessa työllistämistuella 6kk.
Sairauslomalla olen ollut heinäk.-06 alkaen ja tosiaan Kelan sairauspvärahat päättyivät 30.6, mutta sairausloma vasta 31.8...osatyökyv.eläke kunt.tuki tulivat hylättynä takaisin ja ovat vireillä nyt muutoksenhakultk:ssa. Eli, en saanut heinäkuulla mistään toimeentuloa!...Oli ilmoittauduttava työkkäriin....ja se vasta sairaalta tuntuikin....omalla sairauslomalla käyttää omia liiton päiviä koska tämä yhteiskunta ei tule vastaan mitenkään!
Tänään luultaasti soitan muutoksenhakulautakuntaan ja tiedustelen asioita.....
Eihän tässä ole mitään järkeä vajaakuntoisena ensinnäkään roikkua työkkärissä..koska työtä...jos sitä yleensä saakaan..pystyy tekemään vain puolipäiväisesti, jos sitäkään......eli pelottaa miten kauan tässä jaksaa ennenkuin sairastuu psyykkisesti tästä pompottelusta...Laskea liiotn päiviä...jotka päättyvät viimeistään ensi vuoden keväällä ja sittenkö taas lasken Kelan päiviä....
Nuorimmainenkin täytti eilen 18v joten lapsikorotus loppui nyt.
Aion kyllä kirjoittaa tuonne pääkaupunkiseudullekin jälleen..vaikka olen jo senkin tehnyt kolmeen eri instanssiin....
Tämä on siis niin kä-sit-tä-mä-tön-tä!!!!!
Kuten itse sanoit..."eli pelottaa miten kauan tässä jaksaa ennenkuin sairastuu psyykkisesti tästä pompottelusta..."
Jos niin kävisi, tilanteesi olisi aivan erinlainen, muiden vaivojen ohella ja voisit laittaa uuden hakemuksen, joka luultavasti menisi läpi:).
Älä käytä energiaasi kirjoituksiin pk-seudulle, tehtyjä päätöksiä ei varmaan peruta, keskity olennaiseen, joten hanki sellaiset uudet todistukset, joita he vaativat, lisää lausuntoja siis ja uusi hakemus.
Terv.Työk.eläkkeellä oleva sivusta seuraaja.
Jos Sinulla ei ole mahdollisuutta
nauhoittaa soittamasi puhelu, niin
lähetä kirjallinen kysely ja vieläpä
mielummin niin, että itse toimitat
sen ko. virastoon ja saat heiltä
leiman ja allekirjoituksen toimitetusta
asiakirjasta.
Puhelimessa Sinulle voidaan sanoa
mitä tahansa ja jollei se mene
nauhalle, niin huono on mennä
jälkeenpäin rutisemaan.
Itse olen aina toimittanut paperini
paikalliskonttoriin ja pyytänyt
leiman/allekirjoituksen.
Opin tuon kantapään kautta, kun
vak.yhtiölle ei mukamas oltu
papereita toimitettu.
Minä uskon, että mitään ei muuteta kun päätös on tehty yhdessä portaassa.
Minä sairastuin psyykkisesti (kivusta, pompottelusta, työpaikan menetyksestä, taloudellisesta ahdingosta)ja minulle tuli silloin psykatrin lausunto. Vaikea masennus. Ei muutettu päätöstä. Onhan KEVA:lla pätevät lääkärit ajaan ihmisiä itsemurhaan. Ei tässä varmaan muu ole takana.
....eli,kun esm.minulla ei ole nyt vakituista työpaikkaa, diagnooseja NELJÄ, mutta silti olen liian "nuori" eläkkeellee.(vm-57) ja toisaaalta taas liian vanha työelämään....!????
Koko ajan vaan höpistään, että sairauteni ovat tyydyttäviä eivätkä täytä kriteereitä!
Silloin jos joudun turvautumaan kyynäreihin, niin kuinkas moni näistä päättäjistä lähtisi raahautumaan työpaikalleen ja vielä repivä raastava kipu selässä...ja milloin missäkin(fibro)??
Onko saiauteni silloin tyydyttävä?
Onpa käynyt mielessä, että odottavat varmasti ns.luonnollista poistumaa...säästävät ISON SUMMAN euroja....jos itse myönteisen päätöksen saisin osatyökyv.eläkkeestä/kunt.tuesta niin kyse olisi todellakin aika minimaalisesta summasta joka ei varmsti tätä yhteiskuntaa konkurssiin veisi!
Olen nyt päättänyt, että tänään soitan muutoksenhakultk:n ja selvitän tilannettani...myös sen, että siellä TODELLA on kaikki lähettämäni dokumentit..ja mitä vielä kaivataan!?
Kesällä muuten olin jo menossa psykologin juttusille näistä asioista, mutta peruin ajan....
Eipä ole myöhäistä vieläkään!
Viime yökin meni taas pyöriskellessä kun selkää repii niin julmetusti....
Selvää stressin oiretta jo....sehän iskee heikoimpaan kohtaan aina.....
Mutta, ei anneta periksi!!!
Yritämme täällä tukea toinen toistamme....onhan meitä täällä samassa veneesssä melkoinen porukka!!
aika omalle lääkärille ja pyydä lähetettä sekä psykologille(käy vähintään kerran kk) ja ehkä jopa psykiatrille(kirjoittaa B-lausunnon, jos katsoo aiheelliseksi), vähemmästäkin pompottelusta ja kivuista masentuu.
Käy myös lukemassa tämä linkki, jos et ole siitä ennen kuullut http://www.kaypahoito.fi/, sieltä hoitosuositukset/ohjeet, miten hoidon tulisi tapahtua esim. selkävaivoissa ja miten lääkärit toimivat.
Itse samanikäinen mies ja siis työk.eläkkeellä selkä ja polvivaivoista sekä masennuksesta ja ensimmäisellä kerralla hyväksyttiin eläke.
Joten siinä mielessä et ole liian nuori.
Itse kyllä hankkisin uudet lausunnot ja täysin uusi hakemus vetämään, ehkä toisilta erikoislääkäreiltä, niinkuin aikaisemmin kerroin, eivät taida samoilla lausunnoilla asiaa muuttaa.
Tässä muuten yksi ohje/kirjoittelu alkuvuodelta valituksesta, jonka löysin...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000001404&posting=22000000023781760
Ei kannata antaa periksi.
Yöllä kivuissa pyöriessä muistin, että kun jouduin työkkäriin niin ent. kansanedustaja Anne Huotari sanoi, että työkkärissä kartoitettaan työntekiän työkykyä. Kannattaisikohan käydä työkkärin sivuilla. Hän otti kerran eduskunnan kyselytunnilla kataa nimenomaa KEVA:n menettelyyn.
Uusi hakemus