Vanhat työmenetelmät oli luku sinänsä.
Minä olen ollut sirpin kanssa viljapellolla.
Ja riihtä puimassa.
Mitä sinä muistat?
Vanhat työmenetelmät
Perttu H.
36
2014
Vastaukset
- näkkänä.
Ja heiniä pakkaamassa latoon.
- Zirkonia
olen ollut heinäpellolla heiniä seipäälle laittamassa. Olisko ollut -60- luvulla?
Niin että mitenkäs tämä homma nykyisin sitten hoituu? Ei tietoa. ainakaan minulla.- sitroen.
heinä vikatteella kaatus ja seivästäminenki onnistus.
Sirpin kanssa en ole tehnyt mitään, enkä riihessäkään ole ollut, mutta monessa muussa kylläkin.
Ruislyhteitä olen tehnyt miesten niittäessä viikatteella, joka miehen perässä oli lyhteentekijä ja siinä sitä oli käsivarret raapaleilla, kun ei aina ollut pitkähihaisia mekkoja, pitkistä housuista ei silloin untaka nähty.
Kaura ja ohra laitettiin seipäälle ja sitten ne tappuroitiin, oli sekin hommaa olla "ruumenmummuna" tai pahnariitassa sotkemassa niitä piukkaan. Heinät laitettiin seipäälle ja sitten kun niitä korjattiin hevospelillä, olin kuorman päällä tai "latonuijana".
Perunat istutettiin käsin ja hevosauralla vedettiin ja peitettiin vaot. Syksyllä oli koulusta perunaloma ja käytiin kyläläisten perunamaalla. Oli hieno juttu saada omaa rahaa.
Näitä töitä tein jo ennen rippikoulua - ei nykyajan mukuloita saisi niihin hommiin!
Muistan minä pellavasaunatkin, miehet loukutti ja naiset lihtasi, itse en ole niitä hommia tehnyt.
Niin ja perunajauhoja tehtiin syksyisin.
Zirkonialle tiedoksi, että nykyään laitetaan heinät paaliin, jos vielä jossain laitetaan seipäälle, se on sitä nostalgiaa!- viivi-karoliina
Perunamaalla syksyisin,kuokalla ne nostettiin silloin.Heinäpellolla pyörtänöötä haravoomassa ja seivästämässä heinää,harmitti niin vietävästi kun naapurin kakarat sai mennä päivällä uimaan,meillä ei tullut kuuloonkaan sellainen asia,illalla vasta askarehien jälkeen päästiin uimaan.
- Zirkonia
Mitähän ne paalit sitten oikein ovat?
Onkos ne niitä valkoisia muovijuttuja tuolla pellon reunalla? En tiedä niistä mitään. - sivustaseuraaja
Zirkonia kirjoitti:
Mitähän ne paalit sitten oikein ovat?
Onkos ne niitä valkoisia muovijuttuja tuolla pellon reunalla? En tiedä niistä mitään.Ne nykyään ovat, ne "paalit",heiniin on laitettava myös säilöntäainetta, tuoksuu hyvällä , joten esim. jänikset rikkoi niitä paaleja, kai söivät myös säilöttyä heinää.
ka tarkoittaa heinän kuiva-aine pitoisuutta.
Biologinen säilöntäaine esikuivatulle säilörehulle - erinomainen pyöröpaalaukseen
AIV Bioprofit 10 on biologinen säilöntäaine, joka soveltuu esikuivatun rehun tekoon ja erityisesti pyöröpaalaukseen. Sen teho on paras esikuivatulle rehulle, jonka ka on 35-45 % tai enemmän. Se sopii hyvin myös siiloon tai torniin tehtävän rehun säilöntään (ka 30-35 %). ilmeisesti vaan Kehä kolmosen eteläpuolella nykyään.
Jo useampana syksynä pääkaupungin seudun rajaksi mielletyn Kehä kolmosen ja Tuusulantien liittymäteiden välille jäävällä alueella heinät niitetty ja laitettu seipäille kuivumaan. Ilahduttavat luomukoristeina tylsää maisemaa ja on luultavasti edullinen ratkaisu.Tärkein "rahan lähde" unohtui!
Kouluaikana kesälomalla kontattiin kyläläisten sokerijuurikasmaita. Ensin harvennettiin ja sitten möyhennettiin. Harvennuksessa oli lyhytvartinen kuokka, joten kontata piti ja sitten möyhennyksessä myöhemmin oli pitkävartinen kuokka ja se menikin jo ihan leikiten.
Siinä työssä oli metritaksa ja se oli tosiaan hyvä apu koululaisen rahapussiin, siinä sen ajan kesätyö!
Sitten vielä muistui mieleen, että saippuaakin keitettiin kotona ja joskus muistan tehtäneen siirappia sokerijuurikkaista.
Kaikkea sitä muistaa, vaikka en mielestäni vielä mikään ikäloppu ole!- taideta
sivustaseuraaja kirjoitti:
Ne nykyään ovat, ne "paalit",heiniin on laitettava myös säilöntäainetta, tuoksuu hyvällä , joten esim. jänikset rikkoi niitä paaleja, kai söivät myös säilöttyä heinää.
ka tarkoittaa heinän kuiva-aine pitoisuutta.
Biologinen säilöntäaine esikuivatulle säilörehulle - erinomainen pyöröpaalaukseen
AIV Bioprofit 10 on biologinen säilöntäaine, joka soveltuu esikuivatun rehun tekoon ja erityisesti pyöröpaalaukseen. Sen teho on paras esikuivatulle rehulle, jonka ka on 35-45 % tai enemmän. Se sopii hyvin myös siiloon tai torniin tehtävän rehun säilöntään (ka 30-35 %).enää heiniä paalata, hukkaan menee esitelmäsi.
Sitäpaitsi kyllä sen voi kuivana paalata ilman mitään säilöntäaineita ja tulee aitoa kuivaa heinää! - Eläke ukko
optimisti-orvokki kirjoitti:
ilmeisesti vaan Kehä kolmosen eteläpuolella nykyään.
Jo useampana syksynä pääkaupungin seudun rajaksi mielletyn Kehä kolmosen ja Tuusulantien liittymäteiden välille jäävällä alueella heinät niitetty ja laitettu seipäille kuivumaan. Ilahduttavat luomukoristeina tylsää maisemaa ja on luultavasti edullinen ratkaisu.Tuomarilan kartanon heinän seivästys talkoot
heinäkuussa ja useana vuonna jo. - sivustaseuraaja
taideta kirjoitti:
enää heiniä paalata, hukkaan menee esitelmäsi.
Sitäpaitsi kyllä sen voi kuivana paalata ilman mitään säilöntäaineita ja tulee aitoa kuivaa heinää!ammatti-ihmisille!Hyvä että olet saanut heinät paalille, ettei jäänyt taas viimetippaan!
- 1943
käyttänyt paljon, tänä kesänäkin vielä. Olin lapsena sitomassa ruislyhteitä naapurissa ja luulin saavani palkkaa. Äiti otti säkillisen rukiita, koska halla oli vienyt meidän rukiimme. Olin pettynyt. Heinäpellolla olen lyönyt seipäitä maahan, pannut heinää seipäille, haravoinut ojanvarsia ja ajanut hevosharavaa. Kun avo-ojat oli uusittu, savikokkareita joutui pellolle ja niitä lyötiin nuijalla pienemmäksi. Olen myös kyntänyt hevosella-
- angi
halua kitkeä rikkaruohoja.. Hän pakotti minut selkäsaunanuhalla. Menin sitten töihin. Mites sitten kävikään minä ihastuin tuohon rikkaruohojen kitkentään niin että perkasin kaikki koko ison maatilkun ja vielä toisenkin pellon kaikista rikkaruohoista. Sitten kyttäsin koko kesän niitä rikkaruohoja että heti sain repiä pois ne.. Kyllä minua kehuttiin sinä kesänä oikein suvun kera.
- Pelle1Peloton
Tottahan toki, kaikkea hienoa nuo vastaajat muistavatkin.
Itse olen kakarana ollut mm. paimenpoikana, ihan oikeesti.
Ja sitten pärehöylän vastaanottajana!
"Kuumapää Porilainen" siellä puksutti pärehöylän veturina. Niitä päreitä sitten vaan tuli ja tuli, ja kaikki piti vastaanottaa ja pinota oikein.
Monta muutakin nostalgista hommaa olis muistissa, mutta olkoon.- sahattiin
Kymmenvuotisena roikuin justeerin päässä tukkeja kaatamassa.Eipä joutanut kouluun sinä vuotena kun savotta oli lähellä.Pokasahaa, pukkuria ja teräsintä olen käyttänyt sen verran että tehty puutavara minulle riittäisi.
Risukarhi oli maatalouskone. Eipä kotipaikalla muita "koneita " ollut - maantielle lähes kymmenen kilsaa ja välillä kilometri vetelällä suolla pitkospuita. Sähköt ovat vieläkin penikulman päässä. Tosin asukkaatkin ovat lähteneet - minä ekana. Metsätöistä käsipelillä matkarahat.Elämä on kurssittanut - ilman avustuksia ja opintorahoja. - kaikkee
sahattiin kirjoitti:
Kymmenvuotisena roikuin justeerin päässä tukkeja kaatamassa.Eipä joutanut kouluun sinä vuotena kun savotta oli lähellä.Pokasahaa, pukkuria ja teräsintä olen käyttänyt sen verran että tehty puutavara minulle riittäisi.
Risukarhi oli maatalouskone. Eipä kotipaikalla muita "koneita " ollut - maantielle lähes kymmenen kilsaa ja välillä kilometri vetelällä suolla pitkospuita. Sähköt ovat vieläkin penikulman päässä. Tosin asukkaatkin ovat lähteneet - minä ekana. Metsätöistä käsipelillä matkarahat.Elämä on kurssittanut - ilman avustuksia ja opintorahoja.kertomaanne on tullut tehtyä. Siitäkin huolimatta että olen ns. kaupunkilainen. Ne parhaat hetket on kuitenkin pienestä sukulaistorpasta.
Lisään oman osuuteni. Tupoksia, appetta, parrujen veisto, navetan rakentaminen, pellonraivauksessa (kivet kaivettiin pois), suokuokalla savimaasta kasvimaata, verkkojen korjausta, veneen rrakentamista ja kuusihenkisen perheen suurpyykki mikä keitettiin lipeäkivivedessä isossa padassa.
Varstaa en jaksanut nostaa joten olin apuna olkia siirtelemässä. Enkä sitä piiluakaan itse käyttänyt. Eno niitä Egyptin parruja teki. Tässä näin alkuun, myöhemmin voi muistua muutakin. - kaikke
kaikkee kirjoitti:
kertomaanne on tullut tehtyä. Siitäkin huolimatta että olen ns. kaupunkilainen. Ne parhaat hetket on kuitenkin pienestä sukulaistorpasta.
Lisään oman osuuteni. Tupoksia, appetta, parrujen veisto, navetan rakentaminen, pellonraivauksessa (kivet kaivettiin pois), suokuokalla savimaasta kasvimaata, verkkojen korjausta, veneen rrakentamista ja kuusihenkisen perheen suurpyykki mikä keitettiin lipeäkivivedessä isossa padassa.
Varstaa en jaksanut nostaa joten olin apuna olkia siirtelemässä. Enkä sitä piiluakaan itse käyttänyt. Eno niitä Egyptin parruja teki. Tässä näin alkuun, myöhemmin voi muistua muutakin.Tuli painovirhe paholainen eli löhes kun piti olla lähes.
Pitihän se lypsäminenkin kokeilla. Vuohien ja muiden elukoiden syöttäminen. Hauskinta oli syöttää kaneja. Sen jälkeen päästimme ne (50) vapaaksi. Tuli kunnon selkäsauna. Mieluisin homma unohtui, KALASTUS. Verkoilla, katiskalla, tuulastamalla. Parasta oli kun pääsi mato-ongelle. kaikkee kirjoitti:
kertomaanne on tullut tehtyä. Siitäkin huolimatta että olen ns. kaupunkilainen. Ne parhaat hetket on kuitenkin pienestä sukulaistorpasta.
Lisään oman osuuteni. Tupoksia, appetta, parrujen veisto, navetan rakentaminen, pellonraivauksessa (kivet kaivettiin pois), suokuokalla savimaasta kasvimaata, verkkojen korjausta, veneen rrakentamista ja kuusihenkisen perheen suurpyykki mikä keitettiin lipeäkivivedessä isossa padassa.
Varstaa en jaksanut nostaa joten olin apuna olkia siirtelemässä. Enkä sitä piiluakaan itse käyttänyt. Eno niitä Egyptin parruja teki. Tässä näin alkuun, myöhemmin voi muistua muutakin.niitä muitakin tuttuja töitä.
Perunan istutus ja kuokkiminen, pärehöylällä päreitten kerääminen, pärekaton teko, ruislyhteitten sitominen, ruumenpoikana puimakoneella, maidon separointi, kantojen pilkkominen polttopuiksi, sonnan luonti navetasta (luovaa työtä!), sonnan ajo ja levitys käsipelillä (työkalut koksari ja paskataikko), ojankaivuu... Jos lie muutakin ollut.- kertomuksia
sitroen kirjoitti:
niitä muitakin tuttuja töitä.
Perunan istutus ja kuokkiminen, pärehöylällä päreitten kerääminen, pärekaton teko, ruislyhteitten sitominen, ruumenpoikana puimakoneella, maidon separointi, kantojen pilkkominen polttopuiksi, sonnan luonti navetasta (luovaa työtä!), sonnan ajo ja levitys käsipelillä (työkalut koksari ja paskataikko), ojankaivuu... Jos lie muutakin ollut.Teidän kirjoituksia lukiessa tulee ihan haikea olo. Se sodan jälkeinen aika oli aineellisesti köyhää. Henkisesti sitäkin rikkaampaa. Mikä parasta meidät opetettiin työtekoon heti kun omilla jaloilla pystyimme seisomaan. Työt annettiin aina lapsen jaksamisen mukaan. Ei tämä maa olisi hyvä päiviä nähnyt jos emme olisi tehneet työtä kakarasta asti.
Ai niin, olihan se leppeiden teko ja kehrääminen. Kutominen, ompeleminen ja myllyssä käynti. Hevosella tai jalan kuljettiin. Auto oli jollakin pitäjän isolla herralla.
Yksi muistikuva aikuisten puheesta; "älä siä äet aena valita. Elämähän on ku samettia silikillä kantattuna. Kohta ostetaa telefooni ja näköratio."
Tallennan nämä teidän kertomukset. Jätän lapsilleni muistoksi mistä hyvinvointi on alkanut. - Eläke ukko
kertomuksia kirjoitti:
Teidän kirjoituksia lukiessa tulee ihan haikea olo. Se sodan jälkeinen aika oli aineellisesti köyhää. Henkisesti sitäkin rikkaampaa. Mikä parasta meidät opetettiin työtekoon heti kun omilla jaloilla pystyimme seisomaan. Työt annettiin aina lapsen jaksamisen mukaan. Ei tämä maa olisi hyvä päiviä nähnyt jos emme olisi tehneet työtä kakarasta asti.
Ai niin, olihan se leppeiden teko ja kehrääminen. Kutominen, ompeleminen ja myllyssä käynti. Hevosella tai jalan kuljettiin. Auto oli jollakin pitäjän isolla herralla.
Yksi muistikuva aikuisten puheesta; "älä siä äet aena valita. Elämähän on ku samettia silikillä kantattuna. Kohta ostetaa telefooni ja näköratio."
Tallennan nämä teidän kertomukset. Jätän lapsilleni muistoksi mistä hyvinvointi on alkanut.Tosi tunteikasta lukea näitä kertomuksia.Itsekkin
olemattomissa oloissa syntyneenä ja melkein kaiken
kerrotun kokeneena,tulee mieleen tämä kehityksen
kari mitä kuudessa vuosikymmenessä on tapahtunut.
Minulle tuli vielä mieleeni kahvin paahtaminen
rännälillä puuhellalla.Taitolaji sekin tai lähinnä
tarkkaavaisuutta ettei pääse pavut palamaan. - tulloo
Eläke ukko kirjoitti:
Tosi tunteikasta lukea näitä kertomuksia.Itsekkin
olemattomissa oloissa syntyneenä ja melkein kaiken
kerrotun kokeneena,tulee mieleen tämä kehityksen
kari mitä kuudessa vuosikymmenessä on tapahtunut.
Minulle tuli vielä mieleeni kahvin paahtaminen
rännälillä puuhellalla.Taitolaji sekin tai lähinnä
tarkkaavaisuutta ettei pääse pavut palamaan.Siihen itse paahdettuun kahviin laitettiin sikuria jatkoksi. Ei ollut varaa pelkkää kahvia juoda. Hyvää oli niinkin.
Vielä se risuaidan teko jathon vääntäminen. Itse teroitettiin kaikki työkalut. Hyvin pienenä joutui lapset sitä tahkoa vääntämään että saatiin työkalut kuntoon. Joskus oli tosi hankalaa kun toisella kädellä piti vääntää tahkoa ja toisella luritella vettä terän ja tahhon väliin. - Sally.
on sitä tehnyt , mistä meinasin kirjoittaa,, siis paimenessa ollut,, plus plus kaikki muut edellä mainitut,, voita kirnunnut, ja separoinut maitoa, kukolta kaulan poikki lyönyt ,,ym.ym
että kyllä runsas viisikymmentä vuotta sitten käytettiin lapsityövoimaa ja se oli ihan luonnollinen juttu. Ei kenenkään mieleen tullut nostaa siitä mitään haloota. Tunnetusti oli niitäkin taloja, joissa tehtiin pitkää päivää, mutta samalla lailla sinne mentiin töihin.
Oli niitä eroja päivän palkoissakin.
Sokerijuurikaspellolla oltiin urakalla omaan tahtiin.
Ei minulla ainakaan ole mitään huonoja muistoja, vaikka olen töihin joutunut. Päinvastoin, hyvä se on ollut, että on totutettu töihin aikoinaan ja on oppinut, että ei se leipä maatessa tule.- 1943
minäkin sain työtä tehdä. Meillä ei olisi selvitty muuten, kun isä halvaantui melko nuorena ja äitikin sairasteli. Velipoikien kanssa oltiin kaikessa mukana. Parempi niin kuin esim. huumejengeissä. Minusta on vain ollut hyvä, että äiti opetti. Viisivuotiaana jo lypsin käsin. Näistä naisten hommista muistan vispilänteon keväällä. Koivunoksista otettiin kuori pois, se irtosi hyvin. Samalla otettiin talteen tikku, jolla katsottiin oliko kakku kypsä. Kuolleen sian rasva keitettiin saippuaksi. Terve sika teurastettiin kotona ja suoliin tehtiin ryynimakkaraa. Lapset saivat olla mukana jauhamassa mm. keitettyä maksaa lihamyllyllä. Suppilo oli lehmänsarvesta tehty. Ruisleipä tehtiin tiinuun, jossa oli kuivattua taikinaa juurena. Pitkää piimää oli aina kesällä kellarissa ja siihen tehtiin piapoo. Kaurat keitettiin saunan padassa, vähän herneitä oli mukana. Ne kuivattiin riihen parvella ja isä meni hevosella yli 10 km myllyyn. Olisin mielelläni opettanut omille lapsilleni enemmän kaikenlaista, mutta työssäkäyvänä en ehtinyt. Ei oppi haitaksi ole.
- entisiä
1943 kirjoitti:
minäkin sain työtä tehdä. Meillä ei olisi selvitty muuten, kun isä halvaantui melko nuorena ja äitikin sairasteli. Velipoikien kanssa oltiin kaikessa mukana. Parempi niin kuin esim. huumejengeissä. Minusta on vain ollut hyvä, että äiti opetti. Viisivuotiaana jo lypsin käsin. Näistä naisten hommista muistan vispilänteon keväällä. Koivunoksista otettiin kuori pois, se irtosi hyvin. Samalla otettiin talteen tikku, jolla katsottiin oliko kakku kypsä. Kuolleen sian rasva keitettiin saippuaksi. Terve sika teurastettiin kotona ja suoliin tehtiin ryynimakkaraa. Lapset saivat olla mukana jauhamassa mm. keitettyä maksaa lihamyllyllä. Suppilo oli lehmänsarvesta tehty. Ruisleipä tehtiin tiinuun, jossa oli kuivattua taikinaa juurena. Pitkää piimää oli aina kesällä kellarissa ja siihen tehtiin piapoo. Kaurat keitettiin saunan padassa, vähän herneitä oli mukana. Ne kuivattiin riihen parvella ja isä meni hevosella yli 10 km myllyyn. Olisin mielelläni opettanut omille lapsilleni enemmän kaikenlaista, mutta työssäkäyvänä en ehtinyt. Ei oppi haitaksi ole.
Näyttää siltä että juuri se työnteko on meitä eniten auttanut ja kannustanut. Ei näytä olevan huonoja muistoja lainkaan.
Jos vielä vähän jatkan. Meillä päin oli tapana tehdä kokkelipiimää. Sen kanssa akanaista, kotoista ruisleipää. Että osasi olla hyvää.
Onko kellään enää vanhoja työkaluja tai huushollivehkeit? Isä teki minulle muutamaa vuotta ennen kuolemaansa varpuvispilän, härkimen ja puukauhoja. Tyttäreni vei aarteet parempaan talteen. Edelleen käytössä on isän tekemiä puukauhoja ja puukkoja. Niitäkin jos jonkin kokoisia ja näköisiä.
- - maallikko -
Minua huimaa ihmisen saavutukset. Vaikka sirpilläkin kyllä pysyisi hengissä, muttei sillä makseta kiinteistöveroja.
Saisipa vieläkin elää jossakin itse kyhäämässään mökissä ilman valtion asettamia rasitteita.
Vaikka oli ne rasitteet ennenkin. Feodaaliherrojen ajoista lähtien on pitänyt verot luovuttaa puutteestaan. Tähän ei demokratian vallankumoukset tuoneet helpotusta.- Zirkonia
mutta kyllä on elämä helpottunut näillä "huimilla ihmisen saavutuksilla".
Ajatella, että esim aikojen alussa pesin pyykit äidin kanssa pyykkituvassa sellaisella pyykkilaudalla jossa oli laineita. Muistaako kukaan sellaista?Hangattiin pyykkejä lautaa vasten.
Myöhemmin nuorena aviovaimona pesin pyykit pulsaraattori- koneella. Kone pesi, mutta pyykki piti huuhdella ammeessa käsin.
Ennen sähkövatkainta, vatkattiin kermat ja vispipuurot meillä sellaisella käsin veivattavalla vispilällä. - On ollut
Zirkonia kirjoitti:
mutta kyllä on elämä helpottunut näillä "huimilla ihmisen saavutuksilla".
Ajatella, että esim aikojen alussa pesin pyykit äidin kanssa pyykkituvassa sellaisella pyykkilaudalla jossa oli laineita. Muistaako kukaan sellaista?Hangattiin pyykkejä lautaa vasten.
Myöhemmin nuorena aviovaimona pesin pyykit pulsaraattori- koneella. Kone pesi, mutta pyykki piti huuhdella ammeessa käsin.
Ennen sähkövatkainta, vatkattiin kermat ja vispipuurot meillä sellaisella käsin veivattavalla vispilällä.tosi rankkaa, pyykit pitänyt huuhdella käsin ja kermat ja puurot on pitänyt vatkata veivattavalla.
Onpa hyvä, että kehitys on mennyt eteenpäin! - Zirkonia
On ollut kirjoitti:
tosi rankkaa, pyykit pitänyt huuhdella käsin ja kermat ja puurot on pitänyt vatkata veivattavalla.
Onpa hyvä, että kehitys on mennyt eteenpäin!juuri oli aiheena vanhojen työmenetelmien käyttö. Niitä tuli mieleeni, ja niistä kerroin.No, mitä itsellesi tuli mieleesi?
Oletko näin ollen jotain vanhaa työmenetelmää käyttänyt?Esim juuri veivattavaa vatkainta käyttänyt? - Evakon jälkeläinen
Zirkonia kirjoitti:
juuri oli aiheena vanhojen työmenetelmien käyttö. Niitä tuli mieleeni, ja niistä kerroin.No, mitä itsellesi tuli mieleesi?
Oletko näin ollen jotain vanhaa työmenetelmää käyttänyt?Esim juuri veivattavaa vatkainta käyttänyt?Meillä oli varpuvispilä, millä vatkattiin. Kaupasta se oli ostettu. Tehty jostain jäykistä oisko juurista vai oksista, mitkä oli kuorittu ja kuivatettu.
Veivattava vatkain tuli vasta myöhään mukaan kuvioihin suurena helpotuksena.
- tarinoita,
ei voi muuta kuin yhtyä kiinalaiseen sananlaskuun: Tien oppii kävelemällä, työt niitä tekemällä!
- nuoria,
kun ei kukaan ole käsiporalla, siis lekalla ja poralla, porannut räjäytysreikiä kiviin ja kallioon? Itse olen ollut poikasena moista hommaa katsomassa. Meidän työiässä oli kai jo sitten kompressorilla toimivat koneporat.
- 1943
tuli mieleen, kun naapuriin muutti karjalaisperhe. Heille tehtiin uusi tie meidän lähelle. Puut kaadettiin metsästä ja kannot räjäytettiin ilmaan, lensivät korkealle.Pelotti aina, kun kappaleita lenteli melkein pihalle asti.
- monenmoista on tehty
Pyykkiä pesin 11 vuotiaana pyykkilaudan kanssa. Keitettiin isossa padassa liepeäkivivedessä. Kä-sin piti saavissa tai avannossa huuhdella moneen kertaan. Talvipakkasella ulos kuivumaan. Eivät ihan heti kuivuneet. Olivat enemmänkin jäätyneitä lituskoita.
Varpuvispilällä on vispattu kermasta voita, kakkutaikinat ja kermat kakun koristeeksi. Kallioporarin seuralaisenakin ennätin olla."mankeloitiin" kaulauskapuloilla tai meillä sanottiin kaulauspoukkurat ja varmaan niillä on vielä muitakin nimiä.
Separoimisen joku mainitsi, mutta sitten kirnuttiin siitä kermasta voita. Kirnujakin oli kahdenlaisia, oli pystykirnu mäntineen ja sitten oli veivattava kirnu.
Kyllä nykyaikana jäisi moni työ tekemättä, vaikkei mentäisi kuin viisi-kuusikymmentä vuotta taakse päin.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävä sinua
Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k354583- 553155
- 302853
- 592779
- 62370
Kesäseuraa
Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t542165- 151589
- 171564
- 161504
Tuksu on edelleen sinkku - nuori Joonas jätti!
Hihhahihhahhaahheee Joonas keksi hyvän syy. : Tuksu on liian Disney-prinsessa hänelle. (Mikähän prinsessa lie kyseessä….81488