Paikassa http://www.hs.fi/lukijoidenkuvat/
on lukijoiden lähettämiä kuvia.
Olen lähettänyt sinne joitakin kuvia lukematta sääntöjä tai muita ohjeita kovin tarkkaan kun en ymmärtänyt että olisin tekemässä jotain sopimusta. Vasta myöhemmin huomasin tämän pienen tekstin:
"Lähettäjä luovuttaa Helsingin Sanomille vapaan, ikuisen ja rajoittamattoman oikeuden (edelleenluovutus- ja muunteluoikeus mukaan luettuna) käyttää lähettämäänsä materiaalia valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla sen yleisön saataviin parhaaksi katsomallaan tavalla tunnetuilla ja toistaiseksi tuntemattomilla liiketoiminnan alueilla, jakeluteillä ja -tavoilla nyt ja tulevaisuudessa."
Jos olisin ymmärtänyt että kuvia lähettelemällä olen tekemässä sopimusta, niin olisin tietenkin lukenut sopimustekstin moneen kertaan ja tarkasti harkiten. Kun teksti oli otsikoitu SÄÄNNÖT, niin oletin sen alla olevan pelkkiä sääntöjä, en sopimusta. Sopimukset luetaan tietenkin tarkasti ennen allekirjoittamista, mutta Hesarin sisäiset säännöt ovat pelkkiä sääntöjä, eikä niiden rikkominen ole edes rikos. Sen takia en viitsinyt edes lukea niitä. Ajattelin että jos rikon jotain Hesarin sääntöä, niin sitten eivät julkaise kuviani ja se siitä.
Onko tuo "sopimus" jota ei ole allekirjoitettu pätevä? Eihän kukaan voi edes todentaa olenko minä itse lähettänyt kuvan vai onko joku muu tehnyt sen nimissäni. Joku on joskus sanonut että netin raksi ruutuun ja vastaavat temput eivät muodosta juridisesti pätevää sopimusta, vaan vasta allekirjoitus. Onko näin?
Käytännössä tuskin Hesari käyttää kuviani, mutta asia kiinnostaa juridisesti.
Toisaalta yhtä mun ottamaa kuvaa on käytetty muussa yhteydessä mainoksessa - luvalla, joten se että asialla olisi käytännön merkitystä ei ole totaalisesti pois suljettu.
on lukijoiden lähettämiä kuvia.
Olen lähettänyt sinne joitakin kuvia lukematta sääntöjä tai muita ohjeita kovin tarkkaan kun en ymmärtänyt että olisin tekemässä jotain sopimusta. Vasta myöhemmin huomasin tämän pienen tekstin:
"Lähettäjä luovuttaa Helsingin Sanomille vapaan, ikuisen ja rajoittamattoman oikeuden (edelleenluovutus- ja muunteluoikeus mukaan luettuna) käyttää lähettämäänsä materiaalia valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla sen yleisön saataviin parhaaksi katsomallaan tavalla tunnetuilla ja toistaiseksi tuntemattomilla liiketoiminnan alueilla, jakeluteillä ja -tavoilla nyt ja tulevaisuudessa."
Jos olisin ymmärtänyt että kuvia lähettelemällä olen tekemässä sopimusta, niin olisin tietenkin lukenut sopimustekstin moneen kertaan ja tarkasti harkiten. Kun teksti oli otsikoitu SÄÄNNÖT, niin oletin sen alla olevan pelkkiä sääntöjä, en sopimusta. Sopimukset luetaan tietenkin tarkasti ennen allekirjoittamista, mutta Hesarin sisäiset säännöt ovat pelkkiä sääntöjä, eikä niiden rikkominen ole edes rikos. Sen takia en viitsinyt edes lukea niitä. Ajattelin että jos rikon jotain Hesarin sääntöä, niin sitten eivät julkaise kuviani ja se siitä.
Onko tuo "sopimus" jota ei ole allekirjoitettu pätevä? Eihän kukaan voi edes todentaa olenko minä itse lähettänyt kuvan vai onko joku muu tehnyt sen nimissäni. Joku on joskus sanonut että netin raksi ruutuun ja vastaavat temput eivät muodosta juridisesti pätevää sopimusta, vaan vasta allekirjoitus. Onko näin?
Käytännössä tuskin Hesari käyttää kuviani, mutta asia kiinnostaa juridisesti.
Toisaalta yhtä mun ottamaa kuvaa on käytetty muussa yhteydessä mainoksessa - luvalla, joten se että asialla olisi käytännön merkitystä ei ole totaalisesti pois suljettu.
Vastaukset 9
Vanhimmat
No ei ainakaan omi niitä ilmoittamatta sitä selkeästi. Et kauheasti vanhenemaan olisi päässyt, jos olisit nuo samalla sivulla olleet säännöt lukenut (ei siis edes erillisen klikkauksen takana omalla sivullaan). Olivat sen verran lyhyet, helppolukuiset ja vielä maalaisjärjellä ymmärrettävätkin.
Ainakin minä ymmärtäisin tekeväni edes jonkinasteista sopimusta, kun vielä paremmin on esillä mahdollisuus, että julkaistuista kuvista maksetaan palkkio. Kyllä itselläni heräisi viimeistään siinä kysymys, että mitä muuta kuin painomusteen kuluttamisen riemun julkaisija haluaa.
Ei kuluttajansuojakaan, tai tässä tapauksessa tekijänoikeus, jolla ei ole kuluttajansuojan kanssa tekemistä, muodosta yksityiselle ihmiselle ihan mitä tahansa oikeutta olla välinpitämätön säännöistä siihen asti, kunnes huomaa niiden koskevan itseäänkin. Yleensä oletetaan, että palveluntarjoajien säännöt ja ehdot luetaan ja sitten vasta painetaan lähetä-nappia.
Mitä tulee "netin raksi ruutuun" ja vastaaviin, niin kyllä ne muodostavat vaikka tilatessakin ihan pätevän sopimuksen, kuluttajansuojan kannalta. Eihän nettikauppa muuten voisi oikein toimia, jos ensin tarvittais papereiden lähettelyä, johon asiakkaan pitäisi allekirjoituksellaan vastata ja vasta sitten syntyisi kauppa. Eri asia on, että netistä tilatessa asiakkaalle on toimitettava tilausvahvistus, ja asiakkaalla on lakisääteinen 14 päivän peruutusoikeus.
Kyllä minä nyt etsisin syyllistä ongelmaan muualta kuin lehden toimituksesta, voisi löytyä vaikka lähimmästä peilistä.
Kyllä se vika on minussa, tein väärin. Valitettavasti ihminen tekee aina virheitä - varsinkin kiireessä. (Olin tekemässä ensimmäistä kuvalähetystä kun sain soiton että tulepa heti. Sen takia vähän oikaisin lukemisissani.)
Jos Hesari haluaa että ihmiset tekevät vielä enemmän virheitä, niin se voisi kirjoitella vaikka kymmenkunta sivua sääntöjä ja kirjoittaa sinne lähes näkymättömällä tekstillä viiden linkin jälkeen että kuvien oikeudet omitaan.
Nettikauppa on ihan toinen juttu. Ihminen tietää tekevänsä kauppaa, minä en. En minä miettinyt sitä miksi HS haluaa kuvia.
Oletko itse miettinyt miksi Suomi24 haluaa kirjoituksiasi? Jos olet, niin ajattelet että keskustelupalstan kautta se saa itselleen maninostilaa. (Kuten HS saa kuvafooruminsa kutta.)
Hei mutta oliko lukenut kaikki Suomi24:n säännöt ja ehdot ennen kuin kirjoitit tänne ensimmäisen kerran? Enpä usko. Teoriassahan siellä voisi olla jossain jemmassa vaikka pykälä että "Kirjoittamalla tänne mitä tahansa sitoudun siihen että että tulen siivoamaan Suomi24:n toimiston joka keskiviikko."
Sittenpähän siivoaisit. Jos kuvien omaaminen on mahdollista, niin silloin myös edellä olevan pitäisi olla mahdollista. Jos ei, niin miksi ei? Toinen noista on älytöntä, toinen ei, mutta siitä huolimatta molempiin tapauksiin pätisi samat lait.
"Eri asia on, että netistä tilatessa asiakkaalle on toimitettava tilausvahvistus, ja asiakkaalla on lakisääteinen 14 päivän peruutusoikeus."
Tuon pitäisi päteä myös Hesariin: Mulla pitää olla oikeus ottaa kuvat pois 14 päivän sisällä. (Kuvat lähti vasta äskettäin.)
Jos kaikki se mitä klikkailee netissä on sitovaa ja pätevää, niin silloin myös tämä on sitovaa ja pätevää :)
http://fps.fateback.com/test/
MTV3 tarjosi ennen ilmaista nettisivutilaa. Käyttöehdoissa oli kohta jossa asiakas luovutti kaikki oikeudet siihen materiaaliin joka talletettiin MTV3:n palvelimelle omille kotisivuille. Tuo julistettiin pätemättömäksi. Eikö tuo kuvajuttu ole vähän sama asia?
Nettikaupassa ostajalla on se palautusoikeus, tässä tapauksessa sinä olet myyjä. Myyjän pitää itse olla selvillä oikeuksistaan.
Tuo Suomi24-esimerkkisikään ei ole vastaava, siinähän ei ole kysymys rahasta. Kun raha on mukana, esim kuvien tekijänoikeuksista maksettaessa, niin ei pidä toimia hätiköidysti. jos ei ehdi lukea ehtoja, niin ei pidä lähettää kuvia, tai ainakaan urputtaa jälkeenpäin.
Nuo Hesarin ehdot ovat kylläkin aika yksiselitteiset ja helposti tajuttavat.
En kuitenkaan myisi omia kuviani muuten kuin kertajulkaisuoikeudella.
Täytyyhän sääntöihin ja ehtoihin tutustua ennen palveluiden käyttämistä! Tässä tapauksessa käyttäjä saa syyttää vain itseään, mutta mikään ei estä ottamasta Hesariin yhteyttä ja pyytää esim kuvien poistamista.
Kaikki ruksit sun muut kyllä sitovat jos ruksaukseen ei liity väärinkäyttöä toisen henkilön toimesta. Jos liittyy niin väärinkäyttäjä on teoistaan vastuussa.
Minä käytän kaikkia koneita miten sattuu. En koskaan lue käyttöohjeita. Miksi tietokoneet tai nettisivut olisivat poikkeus?
Oletko sinä lukenut pesukoneesi tai mikroaaltouunin käyttöohjeen?
Syön hattuni jos olet tutustunut Mircosoftin lisensseihin vaikka oletkin painanut "I agree" -nappia asennuksen yhteydessä ja käytät hyvällä omalla tunnolla sen tuotteita. Tai joku muu on painanut puolestasi mutta se sitoo silti sinua kun olet käyttäjä. Jos ei, niin ketä sitten? Naapurin poikaako joka asensi ohjelman?
Jos ei lue ohjeita, sääntöjä, ehtoja ymv niin ottaa sitten reilusti edes vastuun laiminlyönnistään!!
Palvelun ehdot voivat muuttua sen jälkeen kun olet hyväksynyt säännöt. Näin kävi Einron numerotiedustelun kanssa.
Eniron netissä oleva numerotiedustelu edellyttää rekisteröitymistä ja käyttäjätunnus saadaan tekstiviestinä.
Nykyään ehdoissa on se että Eniro saa lähettää max neljä mainostekstaria annettuun numeroon, mutta ehtoa ei ollut silloin kun otin palvelun käyttöön. Nostin siitä aika ison haloon. Syyllistyivät laittomaan mainontaan kohdallani.
Portin pielessä olevassa postilaatikossani on nyt tarra:
POSTILAATIKON KÄYTTÖSÄÄNNÖT
Pudottamalla mainoksen tähän laatikkoon sitoudut samalla siihen että annat ilmaisen näytekappaleen siitä tuotteesta jota mainoksessa mainostetaan. :D