Katson ulos työhuoneeni ikkunasta
aurinko paistaa ja männyn rungoista nousee höyry
Haikea olo on kuitenkin kun yöllä heräsin
ja muistin aikaa jolloin kaikki oli toisin
Kotini ei ollut tyhjä vaikka olin yksin
yön hiljaiset hetket täytti sanat rakkauden
tunsin olevani kuningatar öin ja päivin
Minä tässä iässä sain vielä kokea rakkauden
jota elämästäni puuttunut oli
Se kuitenkaan ei ollut pysyvää
ja niinpä yksin vaellan eteenpäin
Sitäkö elämä on ikävää toisen ihmisen
siihen ei auta suklaa eikä muukaan
vaan käsi joka koskettaa, katse joka lämmittää
ja sanat rakkauden ne minussa kuningattaren taas herättää
aurinko paistaa ja männyn rungoista nousee höyry
Haikea olo on kuitenkin kun yöllä heräsin
ja muistin aikaa jolloin kaikki oli toisin
Kotini ei ollut tyhjä vaikka olin yksin
yön hiljaiset hetket täytti sanat rakkauden
tunsin olevani kuningatar öin ja päivin
Minä tässä iässä sain vielä kokea rakkauden
jota elämästäni puuttunut oli
Se kuitenkaan ei ollut pysyvää
ja niinpä yksin vaellan eteenpäin
Sitäkö elämä on ikävää toisen ihmisen
siihen ei auta suklaa eikä muukaan
vaan käsi joka koskettaa, katse joka lämmittää
ja sanat rakkauden ne minussa kuningattaren taas herättää
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.