Kurki kaihoisasti vaikeroi,
siivet hämärtyvää ilmaa halkoi.
Mustaan metsään,
sinnepäin mennessään hyvästejä lauloi.
Istun portailla,
kaihoa tunnen rinnssani.
Värit muuttuneet nään,
ei ole enää, kesäistä vihreää.
Kukkineet monet kesäkukat,
villiruusuki, punoittaa marjat.
Syksyn saapuneen, värittyy lehti
murrettuja lehtiä oksilla hehkuu.
Portailla mietin?
Sielua riisutaan
lehti irtoaa, alas putoaa.
Värit murretut - samaistun
sanaton puhe -syvin.
Havahdun.
Pimeä kaiken peittää,
katson ylös, tähtitaivas tuikkii.
Pienen valon etsin -
kynttilän - lämpöös tuun.
siivet hämärtyvää ilmaa halkoi.
Mustaan metsään,
sinnepäin mennessään hyvästejä lauloi.
Istun portailla,
kaihoa tunnen rinnssani.
Värit muuttuneet nään,
ei ole enää, kesäistä vihreää.
Kukkineet monet kesäkukat,
villiruusuki, punoittaa marjat.
Syksyn saapuneen, värittyy lehti
murrettuja lehtiä oksilla hehkuu.
Portailla mietin?
Sielua riisutaan
lehti irtoaa, alas putoaa.
Värit murretut - samaistun
sanaton puhe -syvin.
Havahdun.
Pimeä kaiken peittää,
katson ylös, tähtitaivas tuikkii.
Pienen valon etsin -
kynttilän - lämpöös tuun.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Voi itku, miten hienosti kirjoitit syksyn tunnelman...!
Luen tämän vielä monta kertaa - arvaas kuinka monta kertaa olen jo lukenutkin =)
Ihanaa syyspäivää Sinulle - nautitaan väreistä
Minuu aina riipasee.
Syvältä muistuttaa ja
se koskee - niin.
Kurki miten sen laulu
voiki olla jopa - raastavaa?
Kaikki yhdessä sai minut -
niin melangooliseks.
Vaikka syksy omalla tavallaan
on kauniski raikkaudessaan ja
väreissään.
Sinulle hymyn kera lämmin kiitos.
Arvaukses jää, kuinka monta kertaa luit?
Aurinkoista syyspäivää täältä töllin suunnalta..
Liisa
Tässä syysaamussa
sydämessä siivet
lentää luokses haluan
siihen viereesi portaille
halaten
kuulen myös kurjen
vaikerruksen
kaihoa tunne
rinnassain
yhdessä jaksamme syksyn haikeuden
rakkauden siivet sydämissä,,
Kaunis kiitos herkän kauniista runostas
kyynel* poskella
lempeä tuuli hellästi
suutelee sen pois**
Sydämen siivet -
laskeudut vierelleni ja
yhdessä kuunnellaan kun
kurjet lentää yli päämme.
Ehkä heillä kaunis muisto - kesästä
Me täälä alla syksyisen puun
valmistaudumme kaamoksen syliin.
Jospa olla valona toisillemme,
rakkauden siivin tulen ja kiitän.
Ihmettä ..meissä on neljä puolta?
Tuoki syky, mut onneks paljon muuta.
Keitin omenariisipuuroa, voitas vaikka
siinä aurinkoisella portaalla syödä.
Lämmin haliii sinulle ja toivottelen
kaikke hyvää rakkauden saralle..Liisa
Sain taas lukea,,,kiitos
Syksyn ääniä, muuttolinnut
pois luotamme lentää kesämaille.
Jokin aina sielua pusertaa,
kaunis kesä on menny.
Mitään ei voi pitää paikoillaan,
aika sanelee kurjenki on aika mennä.
Sinullaki sielä ollu näytelmää,
hyvästejä jättäneet, järvessä sinut nähneet.
Mut tunteet tulee ja menee,
kyynel läsnä todistamassa.
Täälä ollu kaunis aurinkoinen päivä.
Yks heti kaikki oli jo toisin, taivas itki.
Oisko jotaki herkkyydestä,
sitä meissäki on...eikös?
Sinulle lämmin kiitos ja hyvää perjantai- iltapäivää.Liisa
Syksy saa kietomaan
villatakkia tiukempaan
Katseen nostaa taivaalle
talveako jo kaavailee
Tuulet sateet pimeys
kaiken kauniin peittää nyt
Kierto ikiaikainen
- lohduttaa -
ei aikaa kun jo kevät uusi saa :)
Syksyn värikkäitä tuulia, L , sinne ! :D
Sateen aloitti täällä.. :]
Nuo syksyiset tuulet viestittää,
on kesä menny..
Villasta esiin jo kaivettu,
ne villasukat,ne.
Aina me oomme jaksaneet jäädä,
uutta kevättä odottaan, niin nytki.
Syksyn salaperäiset pimeät illat ja yöt,
kynttilät taas iltaisin palaa.
Tuli nurkkatakassa tarinoi,
lämpö posket saa hehkumaan.
Ruskan hehkua sitä janoon,
vastapainoks kauniille kesälle.
Sade herkässä ailahteleva luonne sään.
Jo iltaa kohti tässä mennään ja sinulle lämmin kiitos.
Hyvää viikonloppua töllin suunnalta ..Liisa
Täynnä sisältöä on runosi.
Kuin muuttolinnuille hyvästit jättäisi
kun näkee syksyn saapuneen ja kaikki
kaunis luonnossa kuihtuu
Värit ruskan meitä ilahduttavat
kuitenkin vielä
ennen maata lumista jäistä
Yön kainalosta herään ja
lämmintä nuttua kiedon.
Kaunis mut kylmä aamu, huiiii.
Hiljaisuus luonnon täyttää,
ei laula enää linnut.
Tyhjät pesät muistuttaa,
oli kesä oli elämää.
Syksy ottaaki ja maalaa
esiin ne murretut värit.
Kaunista aamua sinulle ja lämmin kiitos ..Liisa
Niin kaihoisa syksyn sävel soi runossasi, sielua
riipoo, rinnassasi kaiho - ikävä Häntä joka jo
on poisnukkunut.
Mieli palaa muistoissa aikaan rakkauden, aikaan
jolloin olitte vielä yhtä.
Ja tuo, kuinka kuvaat niin uskomattoman kauniisti
syksyä, luonnon muuttumista.
Kiitos jälleen ja aurinkoista päivää toivoen,
t. lindal.
Miten iloista aikaa,
kun uutta syntyy.
Mut syksy saa ja
tulee ja riipii.
Ihmismieli elää
kesänlehdellä ja iloitsee.
Syksy se vaan saapuu ja
yks hallayö taittaa.
Muistot.
Sydämen albumissa
Syksy minulle saarnaa
elämän katovaisuudesta.
Luonto ja me ihmiset
olemme saman lain alla.
Usko ikuiseen kesään
sen sydämessäni kannan.
Suuren taiteilijan värien skaalaa
syksy hehkuu ja sydäntäki maalaa.
lindal syksy on väkevää aikaa.
sanat ei riitä sitä kuvaamaan.
Haikeus tunne levittäytyy ylle
muuttolintujen lentoa kun katselee.
Hyvästit .
Ei enää palaa
On tullu - syksy.
Humps..eihän näin pitäny kirjoittaa?
lindal sinulle lämmin ajatus ja kiitos
kaunis aurinkoinen aamu täälä heränny..Liisa