Kun aina painotetaan ammattikorkeakouluista puhuttaessa käytännönläheisyyttä verrattuna yliopistoon, jota haukutaan vain teorian opettamisesta, ym. niin kertokaahan mitä te sillä käytännössä tarkoitatte. Opiskelen yliopistossa kolmatta vuotta ja olen ollut joka kesä omaa alaani vastaavissa töissä, joissa olen saanut soveltaa oppimiani taitoja. Koulusta päästessäni minulla on noin vuoden työkokemus ja nimenomaan omalta alaltani. Eli joku voisi sanoa, että valmistuttuani vuoden päästä, en siis kuuden vuoden sisällä aloittamisesta, kuten meille on myös aina muistettu naljailla opintojen pituudesta puhuttaessa, vaan neljän vuoden sisällä, omaan sekä huipputietotaitoa että käytännön osaamista omalta alaltani. Enkä ole edes ainoa, jolla löytyy samanlaista työkokemusta vaan meitä useampia, ihmeellistä eikö totta?
Niinpä kysynkin onko tämä puolen vuoden orjapalkka -jakso, jota te ammattikorkeassa työharjoitteluksikin kutsutte, juuri se asia, jolla olette saaneet itsellenne käytännönläheisyyden leiman. Tiedän lisäksi useita henkilöitä, jotka suorittavat harjoittelujakson jossain kaupankassalla tai kioskilla, joten se ei edes vastaa omaa koulutustanne. Vai tuleeko tradenomeista käytännönläheisiä työntekijöitä näihin edellä mainittuihin käytännönläheisiin ammatteihin?
Opetuksessa itsessään on kyllä valtava ero yliopiston hyväksi, koska tiedän ammattikorkean tason opiskeltuani siellä puolitoista vuotta ennen siirtymistä yliopistoon. Harhakuva, että me vain pänttäisimme tentteihin ja opettelisimme tenttikirjoja ei todellakaan pidä paikkaansa. Harjoitukset ja harjoitustyöt kuuluvat melkein jokaiseen kurssiin, jolle minä olen osallistunut.
Kirjoitin tämän tekstin ainoastaan puolustukseksi kaikkia huhuja vastaan, joissa yliopisto-opiskelijat leimataan ammattikorkean puolelta pelkästään teorian hallitsijoiksi tai tutkijanuraa suunnitteleviksi. Ottakaa asioista selvää ennenkuin levittelette niitä totena. Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä, kun on hieman kiire TÖISSÄ!
Mitä tämä käytännönläheisyys tarkoittaa?
23
7290
Vastaukset
- eräs ratenoomi
...että kävin amk:n. jälkeenpäin tuntuu ettei siitä ollut työelämään sijoittumisen kannalta kovinkaan paljon hyötyä. ei siitä opetuksesta jäänyt paljon mitään käteen. olen siis markkinointi-tradenomi.
- Kyselijä
Mielestäni suora vertaaminen ammattikorkean ja yliopisto-opintojen väliltä ei ole järkevää kaikilla aloilla koska nykyiseen ammattikorkeaan on sulautettu niin paljon vanhoja "ei niin vaativia" opintolinjoja joiden nimikkeitä on vain rukattu.
Jos halutaan verrata niin vertailupareiksi pitäisi ottaa AMK insinöörin ja kandidaatin tutkinto. Silloin puhutaan periaatteessa vaativuudeltaan samantasoisista titteleistä. Toinen vertailupari olisi sitten DI ja maisteri.
Toisaalta nykyinen AMK-systeemi on hieman sotkenut kuvioita entiseen verrattuna koska periaatteessa AMK-insinööri on jotakin DI:n ja insinöörin väliltä mutta käytännössä tämäkin taitaa olla enimmäkseen nimikekikkailua.
Itse henkilökohtaisesti arvostan eniten vanhoja opistoinsinöörejä jotka eivät pystyneet kikkailemaan kurssien suoritusten kanssa nykyiseen "yliopisto" tyyliin.
Insinööriopiskelijoista suuri osa on pohjakoulutukseltaan ammattikoulun tai teknillisen koulun käyneitä eli heillä on jo ennestään ammattiosaamista usein jopa samalta alalta jota opiskelevat ammattikorkeassa. Ymmärtääkseni yliopisto-opiskelut aloittavista valtaosa on taas ylioppilaita.
Huomattavasti opinahjoa tärkeämpää tämän käytännönläheisyyden kannalta on siis opiskelijan oma tausta ja työkokemus.
Ikävä tosiasia yliopisto-opiskelijoiden kannalta on kuitenkin se, että teollisuus arvostaa ammattikorkean käynyttä insinööriä hieman eri tavalla kuin yliopistosta kandidaatin tutkinnon hankkinutta vaikka taustat olisivat samanlaiset.
Toisaalta tälläinen spekulointi muuttuu tarpeettomaksi ainakin teollisuudessa siinä vaiheessa kun pääsee mukaan päätoimiseen työelämään näyttämään todellisia taitojaan ja kykyjään.
PS. Takana ammattikoulu-teknillinen koulu-AMK tekniikka ja useita vuosia työkokemusta sekä vieraan palveluksessa että yrittäjänä.- Ylempi korkeakoulututkinto
Minunkin isäni oli vanhan systeemin käynyt insinööri, jonka ammattitaitoa arvostin kovasti. Erittäin hyvä kirjoitus sinulta.
- ,.,
Muuten hyvä kirjoitus, mutta pieni asiavirhe: toistaiseksi teknillistieteellisillä aloilla ei voi suorittaa kandidaatin eli alempaa kk-tutkintoa, vaan ainoastaan DI, eli ylemmän kk-tutkinnon.
- Eräs
Moi!
Mene katsomaan linkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000024&posting=22000000000501448
Eli mielestäni tämä on näitä ikuisuus kysymyksiä joihin kaikilla on oma mielipiteensä. Aika epätoivoista rämpimistä se näyttää kaikille olevan.
"Toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä ja jotkut jopa isästä" - -Miukumauku-
>>Niinpä kysynkin onko tämä puolen vuoden >>orjapalkka -jakso, jota te ammattikorkeassa >>työharjoitteluksikin kutsutte..
Yhtä hyvin voisin itse yleistää, että yliopisto-opiskelijat (erityisesti tietojenkäsittelytieteen opiskelijat), ovat AMK-opiskelijoita vieläkin finninaamaisempia nörttejä, jotka kesäisin muuttavat mielummin vaikka takaisin kotiin päästäkseen pelaamaan 24/7, kuin edes yrittäisivät hakea alan töitä.
Mutta onneksi en siihen sorru esimerkkisi mukaan, vaan totean: aivan samalla tavalla AMK-opiskelijat ovat töissä kesäisin, eli keräävät työkokemusta myös sen pakollisen työharjoittelun lisäksi. Orjapalkkaa ei joudu ottamaan vastaan motivoitunut, opinnoissaan menestynyt yksilö, jolla on ollut kanttia ottaa lusikka kauniiseen käteen ja luoda jo valmiiksi hyviä suhteita tuleviin työnantajiinsa.
Kaupan kassalle joutuu yleensä sellainen (valitettavasti) kaupan- ja hallinnonalan opiskelija, joka on pääsääntöisesti keskittynyt muihin kuin edellämainittuihin asioihin, tai on laiskuuttaan liian myöhään liikkeellä. Kassalla työskentely ei kasvata kuin luonnetta, ja sitäkin joskus kieroon. ;)
AMK-opiskelu omalla kohdallani on tarkoittanut niiden harjoitustöiden lisäksi parempaa opetusta. Opettajakunta tekee sivubisnestä yritysten kanssa, on joko aktiivisesti tai lähivuosina ollut paikan päällä yrityselämässä tekemässä "ihan oikeita töitä", ja sitä, että oppilaitoksella on viriilit suhteet liike-elämän yrityksiin ja siten vuorovaikutus on jouhevaa. Kaikki hyötyvät tästä, oppilaat saavat ajankohtaisempaa opetusta, ja hyviä harjoittelupaikkoja löytyy helpommin yrityksistä, joilla on esim. koulutusyhteistyötä oppilaitoksen kanssa.
Vastapuolella saattaa olla elämäänsä kyllästynyt, omaa tohtorinhattuaan havitteleva (ja siihen ainoastaan keskittyvä) asosiaalinen tieteilijä, jonka ainoa työkokemus on oikeasti vuodelta -62.. jäätelön myyjänä. ;) Kumman luennoille osallistuisit itse, kun kerran työelämä ja sen haasteet sinua kuitenkin tuntuvat houkuttelevan?
Työharjoittelun pituus on nimenomaan ratkaisevaa, aika on tarpeeksi pitkä, että ehtii nähdä erilaisten töiden vaihtelun, eikä vain ainoastaan kesäsesongin kiireen/kiireettömyyden. Kesällä useimmat toimintasuunnitelmiin kuuluvat suuremmat ja mielenkiintoisimmat projektit ovat jäissä, tai jos ei ole, yhteistyö ainakin saman alan yritysten/asiakasyritysten kesken on vähäisempää kuin normaalisti. Realistinen kuva työstä saattaa jäädä saamatta. Ajan pituuden vuoksi AMK-harjottelijaan myös suhtaudutaan yleensä melko vakavasti, eikä vain käväisemään tulleeseen kesäharjottelijaan, jolle ei oikein uskalleta antaa vastuuta. Harjottelukausi poikii kevääseen ajoittuessaan yleensä myös kesätyötä, tällöin puhutaan jo 9 kk:n täyspäiväisestä työkokemuksesta. Nostaa itsetuntoa, ammattitaitoa, ja näyttääpä vielä hyvältä CV:ssäkin. :)
Teoria ja käytäntö käsikädessä. Sanon mie. - Ihmettelen
Et kertonut mitä olet opiskellut? Aloin vaan ihmetellä mitä siellä yliopistolla opiskelet kun olet päätynyt oman alan töihin keskustelupalstalle kirjoittelemaan...Missä tiedekunnassa siis sellaista opiskellaan?
- Ylempikorkeakoulututkinto
No voisin heittää yhden kysymyksen, johon toivoisin sinulta rehellistä vastausta, eli oletko sinä töissä, ja jos olet niin oletko niin ns. "näennäisesti ahkeraa" -tyyppiä? Tällä tarkoitan sitä, että töissä sluibataan minkä ehditään, mutta pomon/esimiehen tullessa paikalle esitetään niin ahkeraa työntekijää että...Minä teen työni ajallaan ja omilla tauoillani saan seistä vaikka päälläni.
- Kyselijä
Ylempikorkeakoulututkinto kirjoitti:
No voisin heittää yhden kysymyksen, johon toivoisin sinulta rehellistä vastausta, eli oletko sinä töissä, ja jos olet niin oletko niin ns. "näennäisesti ahkeraa" -tyyppiä? Tällä tarkoitan sitä, että töissä sluibataan minkä ehditään, mutta pomon/esimiehen tullessa paikalle esitetään niin ahkeraa työntekijää että...Minä teen työni ajallaan ja omilla tauoillani saan seistä vaikka päälläni.
Etenkin ns. aivotoimintaa ja suunnittelua vaativissa töissä on hieman hankalaa mitata tuottavuutta sen perusteella kuinka ahkerasti touhuaa projektiensa kanssa. Voihan sitä touhuta koko ajan ja saada itselleen hyvän omantunnon ja mahahaavan, eri asia on sitten tiedostaako oma esimies tms. tämän asian ja auttaako se olennaisesti projektien edistymistä. Itse olen parhaimmat oivallukseni tehnyt näennäisesti laiskotellessani...
Syyllistyin työurani alkuaikoina tällaiseen kynttilän molemmista päistä polttamiseen mutta onneksi olen tajunnut jo hyvissä ajoin, että ylenmääräinen ahkeruus ja velvollisuuden tunne on sairasta ja pidemmän päälle hyvin kuluttavaa, välillä pitää olla yksikertaisesti tekemättä yhtään mitää työhön liittyvää.
Suosittelen oman yritystoiminnan aloittamista kaikille ahkerille ja päteville henkilöille joilla siihen sauma aukeaa. Oman työn ja etenkin osaamisen myyminen tuntipohjaisesti on hyvin palkitsevaa ja taloudellisesti kannattavaa jos todella osaa hommansa. Kukaan ei tule kysymään tunneista jos homma vaan hoituu...ainakin jos asiakkaina on suuret teollisuusyritykset joissa omat miehet "lusmuavat" minkä kerkeävät...
- Insinööriopiskelija
Pakollista työharjoittelua ja vähintään 12kk:n alakohtaista työkokemusta ennen valmistumista. Mitään sen kummenpaa en keksi.
No ehkä jotain labroja yms. sälää enemmän kuin korkeakoulussa. Vähemmän teoriaa. Sopii ehkäpä paremmin ei niin luku miehille/naisille.
Onneksi itse valmistun kohta (jouluna), yliopistosta en luultavasti tulisi valmistumaan ikuna.- Grenoblen Paroni
Itsellani 12-kk pakollinen harjoittelu ulkomailla, tosin se ilo loppuu noin 5 viikon paasta. Meilla on myos enemman opetushenkilokuntaa yritysmaailmasta (oletus), joilla parempi kosketus todelliseen tyoelamaan(oletus).
Yliopisto ei olisi valttamatta oikea paikka minulle, koska olen aika antikirjaihminen. olen tosin ajatellut jatkokouluttautua MBA-linjalla, koska pelkan BBA-tutkinnon omaavalla edellytykset edeta urallaan ovat kuitenkin heikommat.
Ehkapa sekoitus kumpaakin onkin se supervaltatie onneen?
- Inssi
"omaan sekä huipputietotaitoa että käytännön osaamista omalta alaltani. "
On tulevilla maistereilla ainakin itsetunto kohdallaan, kun voivat näin itseään kuvailla. Luulen (tiedän), että tämä mainostamasi huipputietotaito syntyy vastaa vuosien (> 5 v) saatossa työelämässä. Karu totuus on vain se, että käytännössä on sama minkä koulun käyt, pääasia on mitä osaat.
Mitä itse kouluihin tulee, niin olen erittäin tyytyväinen saamaani pohjakoulutukseen ammattikorkeakoulussa. Joka kesä olin töissä ja työt jatkuvat edelleen. Se, miksi yliopisto-opiskelijoita pidetään hieman teoreettisina johtuu varmasti koulutustaustoista.- Kyselijä
tietää todellakin sen, että ne todelliset ammattilaiset harvoin ääneen omista taidoistaan ja tiedoistaan numeroa tekevät vaan näyttävät omilla tekemisillään missä mennään, puhumattakaan että tekisivät numeroa omista koulutaustoistaan muuta kuin panettelumielessä...
- Ylempikorkeakoulututkinto
Kyselijä kirjoitti:
tietää todellakin sen, että ne todelliset ammattilaiset harvoin ääneen omista taidoistaan ja tiedoistaan numeroa tekevät vaan näyttävät omilla tekemisillään missä mennään, puhumattakaan että tekisivät numeroa omista koulutaustoistaan muuta kuin panettelumielessä...
Mutta, kyllä mun mielestä on myös tarpeellista korjata vääriä harhaluuloja, joita ihmisille ja työnantajille levitetään, jos siihen on aihetta.
Ei tässä ole viime aikoina paneteltu,kun omaa vaimoa ;) - julijussi
Ylempikorkeakoulututkinto kirjoitti:
Mutta, kyllä mun mielestä on myös tarpeellista korjata vääriä harhaluuloja, joita ihmisille ja työnantajille levitetään, jos siihen on aihetta.
Ei tässä ole viime aikoina paneteltu,kun omaa vaimoa ;)Ylempikorkeakoulututkinto todisti minulle jälleen tämän empiirisesti todetun faktan. Yliopisto-opiskelijat tuntevat olona uhatuiksi ammattikorkeakoulujen kanssa.
Mitä vähemmän kokemusta väitteille on, sitä enemmän niitä esitetään. Herääkin kysymys, kuuluuko yliopistojen orientoiviin opintoihin pikakurssi yliopisto vs. AMK -taisteluista?
Lopuksi haluaisin tietää miksi se on sinun hommaa korjata "vääriä" harhaluuloja? Onko se harhaluulo jos työnantajan mielestä Tradenomi on hyvä työssään? Vai onko taustalla vain se, että haluat turvata omaa selustaasi?
Täältä tähän. Katsokaa välillä myös kaverin napaan, se laajentaa tajuntaa. - Ylempikorkeakoulu
julijussi kirjoitti:
Ylempikorkeakoulututkinto todisti minulle jälleen tämän empiirisesti todetun faktan. Yliopisto-opiskelijat tuntevat olona uhatuiksi ammattikorkeakoulujen kanssa.
Mitä vähemmän kokemusta väitteille on, sitä enemmän niitä esitetään. Herääkin kysymys, kuuluuko yliopistojen orientoiviin opintoihin pikakurssi yliopisto vs. AMK -taisteluista?
Lopuksi haluaisin tietää miksi se on sinun hommaa korjata "vääriä" harhaluuloja? Onko se harhaluulo jos työnantajan mielestä Tradenomi on hyvä työssään? Vai onko taustalla vain se, että haluat turvata omaa selustaasi?
Täältä tähän. Katsokaa välillä myös kaverin napaan, se laajentaa tajuntaa.Uhattuna, vitun posket. Haluan vain kommentoida asiaa ja oikaista virheellisiä olettamuksia, joita työnantajilla on tänäpäivänä jostain kumman syystä...Olisko tällä "akateemisesti koulutetulla" entisellä opetusministerillä jotain tekemistä asian kanssa? Eli puhun juuri tästä tradenomiuudistuksesta, jossa opetuksen tasoa koitetaan parantaa, muuttamalla titteleiden nimeä hienolta kalskahtavaan suuntaan. Nyt tilanne on se, että työnantajapuoli on ihan sekaisin eri termeistä ja koulutustasoista. Tällähän on kauaskantoiset vaikutukset mm. oikean korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkkaustasoon tulevaisuudessa. En hakenut maamme ylimmälle koulutusasteelle ja rehkinyt neljää vuotta sen takia huomatakseni, että joku nimensä sattumalta oikein osannut kirjoittaa ja paikan koulussa saanut tradenomi on valmistuttuaan työnantajan silmissä samalla viivalla. Nyt teitä valmistuu joka tuutista ja oikea korkeakoulututkinto tulee kokemaan inflaation ihan varmasti. Tämäkö sitä oikeaa opetushallituksen koulutuspoliittista linjanvetoa? Kyllä se AMK:n lahjaksi saadulla korkeakoulutittelillä elvistely kuuluu teidän perusopintoihin siellä kauppakoulussa.
- ...
Ylempikorkeakoulu kirjoitti:
Uhattuna, vitun posket. Haluan vain kommentoida asiaa ja oikaista virheellisiä olettamuksia, joita työnantajilla on tänäpäivänä jostain kumman syystä...Olisko tällä "akateemisesti koulutetulla" entisellä opetusministerillä jotain tekemistä asian kanssa? Eli puhun juuri tästä tradenomiuudistuksesta, jossa opetuksen tasoa koitetaan parantaa, muuttamalla titteleiden nimeä hienolta kalskahtavaan suuntaan. Nyt tilanne on se, että työnantajapuoli on ihan sekaisin eri termeistä ja koulutustasoista. Tällähän on kauaskantoiset vaikutukset mm. oikean korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkkaustasoon tulevaisuudessa. En hakenut maamme ylimmälle koulutusasteelle ja rehkinyt neljää vuotta sen takia huomatakseni, että joku nimensä sattumalta oikein osannut kirjoittaa ja paikan koulussa saanut tradenomi on valmistuttuaan työnantajan silmissä samalla viivalla. Nyt teitä valmistuu joka tuutista ja oikea korkeakoulututkinto tulee kokemaan inflaation ihan varmasti. Tämäkö sitä oikeaa opetushallituksen koulutuspoliittista linjanvetoa? Kyllä se AMK:n lahjaksi saadulla korkeakoulutittelillä elvistely kuuluu teidän perusopintoihin siellä kauppakoulussa.
Amk vs. yo on todellinen huippuaihe näillä foorumeilla.
Mutta, arvoisa nimim. ylempikorkeakoulututkinto, mielestäni et viesteilläsi mitenkään ainakaan edistä ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittaneiden arvostusta, sen verran kitkerän katkuisia kommenttisi ovat. Vaikuttaa hieman siltä että et ole varsin hyvän akateemisen koulutuksen ohella kuitenkaan saanut yliopistosta oikein mitään muuta irti. Minusta yliopisto myös kasvattaa (ns. piilo-opetussuunnitelma) ihmistä: itsenäiseksi, itsevarmaksi, tiedonhaluiseksi, antaa valmiuksia selviytyä uusista tilanteista eli kasvattaa sopeutumaan, kriittiseksi, suvaitsevaiseksi jne. Kriittisyys ei kuitenkaan ole sama asia kuin kaiken vähättely.
Siinä on toki varmasti perää, että Suomessa koulutetaan liikaa ihmisiä korkeakoulutasolla amk:ssa ja yo:ssa. Silti, koulutushan on vain yksi kutakin henkilöä määrittävistä seikoista. Varmasti sinullakin on erittäin hyvät mahdollisuudet säilyttää arvostuksesi muiden silmissä, jos ei yksin suorittamasi tutkinnon kautta niin jollakin muulla tavalla. - Grenoblen Paroni
... kirjoitti:
Amk vs. yo on todellinen huippuaihe näillä foorumeilla.
Mutta, arvoisa nimim. ylempikorkeakoulututkinto, mielestäni et viesteilläsi mitenkään ainakaan edistä ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittaneiden arvostusta, sen verran kitkerän katkuisia kommenttisi ovat. Vaikuttaa hieman siltä että et ole varsin hyvän akateemisen koulutuksen ohella kuitenkaan saanut yliopistosta oikein mitään muuta irti. Minusta yliopisto myös kasvattaa (ns. piilo-opetussuunnitelma) ihmistä: itsenäiseksi, itsevarmaksi, tiedonhaluiseksi, antaa valmiuksia selviytyä uusista tilanteista eli kasvattaa sopeutumaan, kriittiseksi, suvaitsevaiseksi jne. Kriittisyys ei kuitenkaan ole sama asia kuin kaiken vähättely.
Siinä on toki varmasti perää, että Suomessa koulutetaan liikaa ihmisiä korkeakoulutasolla amk:ssa ja yo:ssa. Silti, koulutushan on vain yksi kutakin henkilöä määrittävistä seikoista. Varmasti sinullakin on erittäin hyvät mahdollisuudet säilyttää arvostuksesi muiden silmissä, jos ei yksin suorittamasi tutkinnon kautta niin jollakin muulla tavalla.Pitaa myos muistaa se tosiasia, etta AMK:issa on erittain suuria koulukohtaisia eroja. Talloin on turha vaahdota siita, etta AMK:ihin paasee nimensa oikein kirjoittamalla. Osittainhan se onkin totta, muuta yleistaa aihetta ei silti pida.
Omalle linjalleni (European Business Administration / Mercuria Business School) sisaanpaasyprosentti liikkuu siina 6 ja 9 valilla, joten joko yli 90 prosenttia hakijoista ei osaa nimeaan oikein kirjoittaa tai sitten oppilaitoksen taso on keskivertoa kovempi. Mene ja tieda. - Kyselijä
Ylempikorkeakoulu kirjoitti:
Uhattuna, vitun posket. Haluan vain kommentoida asiaa ja oikaista virheellisiä olettamuksia, joita työnantajilla on tänäpäivänä jostain kumman syystä...Olisko tällä "akateemisesti koulutetulla" entisellä opetusministerillä jotain tekemistä asian kanssa? Eli puhun juuri tästä tradenomiuudistuksesta, jossa opetuksen tasoa koitetaan parantaa, muuttamalla titteleiden nimeä hienolta kalskahtavaan suuntaan. Nyt tilanne on se, että työnantajapuoli on ihan sekaisin eri termeistä ja koulutustasoista. Tällähän on kauaskantoiset vaikutukset mm. oikean korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkkaustasoon tulevaisuudessa. En hakenut maamme ylimmälle koulutusasteelle ja rehkinyt neljää vuotta sen takia huomatakseni, että joku nimensä sattumalta oikein osannut kirjoittaa ja paikan koulussa saanut tradenomi on valmistuttuaan työnantajan silmissä samalla viivalla. Nyt teitä valmistuu joka tuutista ja oikea korkeakoulututkinto tulee kokemaan inflaation ihan varmasti. Tämäkö sitä oikeaa opetushallituksen koulutuspoliittista linjanvetoa? Kyllä se AMK:n lahjaksi saadulla korkeakoulutittelillä elvistely kuuluu teidän perusopintoihin siellä kauppakoulussa.
jutuilla ei ole kovinkaan laajoja vaikutuksia Suomen koulutuspolitiikkaan.
Muutenkin suomalaiset käyvät liian pitkään kouluja jotka eivät valmenna heitä oikeaan työelämään, eikös tämä tuleva ja toisilla aloilla jo oleva työvoimapula liity tähänkin asiaan.
Minun on ainakin vähän vaikea kuvitella että amk:sta valmistuvien oppiarvojen nimien muutokset vaikuttaisivat korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymiseen.
Toisaalta voisi olla ihan tervettä, ettei pelkät maisterin paperit enää riittäisikään kovin isoihin saappaisiin vaan alemman tutkinnon suorittanut käytännössä pätevä henkilö voitaisiin otta tämän maisterin sijasta. Teollisuuden puolellahan jo pitkälti näin onkin.
Joka tapauksessa mielestäni tällainen vänkääminen ja "oman pesän" puolustaminen ei liene kovin rakentavaa koska muodollinen koulutus on vain yksi osa-alue ihmisen kokonaisammattitaidosta.
Ilmeisesti arvostelusi kohdistuu nyt nimenomaan tradenomi-opintoihin, toivon ainakin niin..;)
En muuten jaksa uskoa, että työnantajatkaan olisivat niin tyhmiä, että he eivät tajuaisi mikä ero on tradenomilla ja ekonomilla.
- tietoa löytyy etsivälle
Anteeksi vain. En ole amkin opiskelija, vaan jo vanhempi henkilö. Mutta, kun olen pitänyt itseni ajan tasalla Suomen koulutusjärjestelmän osalta ja olen lukenut tuosta historiallisestakin taustasta jotakin, niin vastaan Sinulle.
Lähtökohtana ammattikorkeakoulutuksen Suomeen tuloon on EU:n yhteinen koulutusmalli. Muissa unionin jäsenmaissa on jo pitkään ollut ns. duaalimalli, josta tosin on erilaisia variaatioitakin olemassa.
Ammattikorkeakoulutus perustuu Suomessa tietenkin ammattikorkeakoululakiin, joka uusittiin juuri tuossa äskettäin. Tuo opetuksen ja opiskelun käytännönläheisyys juontaa juurensa siitä, että lainvalmisteluvaiheessa ammattikorkeakoulujen tehtäväksi tuli käytännönläheisemmän opetuksen tarjoaminen kuin ylempään korkakoulututkintoon johtavassa opetuksessa. Aikanaan uuden vaihtoehdon eli ammattikorkeakoulutuksen luominen perustui työelämän tarpeisiin. Hallituksen esityksessä on nimenomaan pyritty siihen, ettei syntyisi eri (= alempaan ja ylempään korkeakoulutututkintoon johtavaa koulutusta antavien)korkeakoulujen kesken turhaa kilpailua. (Mutta opiskelijat näyttävät kyllä kilpailevan asiasta.) Ja siksi lainvalmistelussa on lähdetty siitä, että amkien opetuksen tulee olla käytännönläheisempää kuin muissa korkeakouluissa.
Ja miten amkien opetus on käytännönläheisempää, onkin jo toinen tarina. Asia vaihtelee alakohtaisesti eikä minulla ole siitä riittävän tarkkoja tietoja, jotta lähtisin niitä Sinulle kertomaan. (Myös koulukohtaisia eroja valitettavasti on yhä nykyisinkin. Käynnistysvaiheessa oli jonkin verran ongelmia vallankin pienissä yksiköissä.) Amkien on katsottu onnistuneen uskotun koulutustehtävän hoitamisessa hyvin, ja ne ovat vakiinnuttaneet asemansa Suomessakin eli ne säilyvät ja niistä valmistuu työelämän odotuksia vastaavia työntekijöitä.
Ja sitten vähän "palautetta". Yhteiskunnan työnjaon kannalta on hyvä, että kukin saa opiskella haluamaansa alaa ja työllistyy. Opiskelijan työllistyminen on mahdollista vain, jos hänen osaamiselleen on kysyntää. Työnantajat tarvitsevat eritasoista ja erilaista osaamista, joten oppilaitosten on oltava aina ajantasalla yleisellä tasolla työelämän nykyisistä ja tulevista tarpeista. Kuta lyhyemmällä koulutuksella saadaan tuotettua yritysten tarvitsemaa osaamista, sitä halvemmaksi se tulee yhteiskunnalle. (Jne.)
Vielä sitten henkilökohtaisella tasolla kommentti. Mielestäni Sinunkin olisi kannattanut selvittää asiallisesti eri korkeakoulujen olemassaolon oikeutus ja niiden opetuksen perusteet ensin. Ja jos olisi jäänyt jotakin epäselvää, niin sitten olisit voinut kysyä epäselvistä asioista vaikka keskustelupalstalla - mutta asiallisemmin kuin nyt olit tehnyt.
Tulevaisuus näyttää vielä tuovan koulutusrintamalla uudistuksia, joita voit seurata mielenkiinnolla. EU:n koulutuksen yhtenäishankkeet voivat muutaman vuoden sisällä aiheuttaa Suomessakin vielä aiempaa suurempia myllerryksiä. Ja työelämässä pitkään olleena olen seurannut nuorien työntekijöiden ns. urakehitystäkin jo jonkin aikaa. Nykyisin tärkeintä on työssä osoitettu osaaminen ja kehittymiskelpoisuus. Koulutuksen taso tuntuu olevan tärkeä vain ensimmäistä työpaikkaa haettaessa.- Ylempikorkeakoulututkinto
Hyvä kirjoitus on tämäkin, kiitoksia.
- Anonyymi
Täyttä skeidaa opiskella monia vuosia ja vielä ottaa opintolainaa. Koulussa edes opeteta rahankäyttöä tai ylipäätänsä sijoittamaan. Rikastumaan sillä et pääse jos työskentelet toiselle. Jos haluat tehdä miljoonia niin suosittelen tekemään jotain muuta kun opiskelemaan 5v taikka enemmän amk tai yliopistossa.
- Anonyymi
Pohjaan kokemukseni tekniikan alalle. Käytännönläheisyys. Oikeastaan yliopistolla kuuluu nykyään lähes poikkeuksetta joka kurssiin pakolliset labrat toisin kuin AMK:ssa. Ammattkorkeassa kenties teoriapuolella keskitytään enemmän suoraviivaiseen syy-seurasusuhteen opetteluun, prosesseihin ja muuhun. Ammattikoulussa ei ollenkaan opeteta tieteellistä ajattelua, pohdintaa, uuden luomista... mikä taas on yliopiston ydin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3197544Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1771843
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161382- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91251Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701221RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j551171Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019