"Rahapula uhkaa jälleen lasten ja nuorten psykiatrista hoitoa
Julkaistu 30.08.2007, klo 21.37 (päivitetty 30.08.2007, klo 22.14)
Lasten ja nuorten pitkäjänteistä psykiatrista hoitoa uhkaa jälleen rahapula. Ensi vuoden budjetista aiotaan pudottaa pois neljän miljoonan euron valtionavustus. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan sairaanhoitajien jatkokoulutukseen ja psykologien ja sosiaalityöntekijöiden palkkaamisen olisi saatava pikemminkin lisärahaa.
Lapset ja nuoret kärsivät entistä vaikeammista psyykkisistä häiriöistä. Väkivaltainen käytös, päihdeongelmat ja itsetuhoisuus ovat lisääntyneet. Entistä useampi on hoidossa vastoin tahtoaan.
Terveystieteen maisteri Heikki Ellilän väitöstutkimuksen mukaan hoitotyö on muuttunut eikä sairaanhoitajien koulutus vastaa tilannetta.
- Meillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista systemaattista jatkokoulutusjärjestelmää sairaanhoitajille. Työ vaatii kuitenkin paljon erikoisosaamista, Ellilä sanoo.
Psykologeja kaivattaisiin lisää
Tutkimuksen mukaan nyt tarvittaisiin enemmän psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.
Ministeriön ehdotus poistaa ensi vuoden budjetista neljä miljoonaa euroa saa Tyksin nuorisopsykiatrian poliklinikan ylilääkäriltä Anders Sandqvistilta tyrmäävän vastaanoton.
Sandqvistin budjettileikkaus tarkoittaä käytännössä sitä, että hyvin moni lapsi ja nuori jää ilman hoitoa.
Mikäli valtionavustus poistuu, rahaa olisi löydyttävä kunnilta.
- Kuntien taloustilanne on vaikea. On vaikea uskoa, että näin lyhyellä varoitusajalla, muutaman kuukauden sisällä, löytyisi niin paljon varoja, ylilääkäri Sandqvist sanoo.
Vertailussa Suomi pärjäsi hyvin
Suomessa on noin 600 lasten ja nuorten psykiatrian sairaalapaikkaa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää hyvin: hoito on korkeatasoista.
Jonoja on pystytty purkamaan lisäämällä päiväsairaalatoimintaa. Rahapula uhkaa taas hyvin alkanutta kehitystä.
Tutkija Ellilän mielestä nyt pitäisi entisestään kehittää kotihoitoa.
- Yllättävän poukkoilevaa. Näin ei voi toimia, kun kyseessä on pitkäaikaisen hoidon loppuun saattamienn, sanoo puolestaan Tyksin Anders Sandqvist.
YLE Uutiset"
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id68631.html
Julkaistu 30.08.2007, klo 21.37 (päivitetty 30.08.2007, klo 22.14)
Lasten ja nuorten pitkäjänteistä psykiatrista hoitoa uhkaa jälleen rahapula. Ensi vuoden budjetista aiotaan pudottaa pois neljän miljoonan euron valtionavustus. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan sairaanhoitajien jatkokoulutukseen ja psykologien ja sosiaalityöntekijöiden palkkaamisen olisi saatava pikemminkin lisärahaa.
Lapset ja nuoret kärsivät entistä vaikeammista psyykkisistä häiriöistä. Väkivaltainen käytös, päihdeongelmat ja itsetuhoisuus ovat lisääntyneet. Entistä useampi on hoidossa vastoin tahtoaan.
Terveystieteen maisteri Heikki Ellilän väitöstutkimuksen mukaan hoitotyö on muuttunut eikä sairaanhoitajien koulutus vastaa tilannetta.
- Meillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista systemaattista jatkokoulutusjärjestelmää sairaanhoitajille. Työ vaatii kuitenkin paljon erikoisosaamista, Ellilä sanoo.
Psykologeja kaivattaisiin lisää
Tutkimuksen mukaan nyt tarvittaisiin enemmän psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.
Ministeriön ehdotus poistaa ensi vuoden budjetista neljä miljoonaa euroa saa Tyksin nuorisopsykiatrian poliklinikan ylilääkäriltä Anders Sandqvistilta tyrmäävän vastaanoton.
Sandqvistin budjettileikkaus tarkoittaä käytännössä sitä, että hyvin moni lapsi ja nuori jää ilman hoitoa.
Mikäli valtionavustus poistuu, rahaa olisi löydyttävä kunnilta.
- Kuntien taloustilanne on vaikea. On vaikea uskoa, että näin lyhyellä varoitusajalla, muutaman kuukauden sisällä, löytyisi niin paljon varoja, ylilääkäri Sandqvist sanoo.
Vertailussa Suomi pärjäsi hyvin
Suomessa on noin 600 lasten ja nuorten psykiatrian sairaalapaikkaa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää hyvin: hoito on korkeatasoista.
Jonoja on pystytty purkamaan lisäämällä päiväsairaalatoimintaa. Rahapula uhkaa taas hyvin alkanutta kehitystä.
Tutkija Ellilän mielestä nyt pitäisi entisestään kehittää kotihoitoa.
- Yllättävän poukkoilevaa. Näin ei voi toimia, kun kyseessä on pitkäaikaisen hoidon loppuun saattamienn, sanoo puolestaan Tyksin Anders Sandqvist.
YLE Uutiset"
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id68631.html
Vastaukset 15
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000001302&posting=22000000028806466
...siitä, miten se kohtelee lapsiaan ja panostaa heihin - koko tulevaisuuden tekijöihin.
Suomi ei ole sivistysvaltio, ei tuolla, eikä monella muullakaan mittarilla mitattuna.
lapset ja nuoret saavat sitä "täsmä"hoitoa, joka on tehokkaampaa ja halvempaa kuin huostaanotto ja sijoitus johonkin laitokseen!
ja lastensuojelun historiaa ja tapaa toimia muutamia vuosikymmeniä taaksepäin.
Onko lasten ja nuorten diagnosoinnissa esimerkiksi mielenterveyden puolella tapahtunut jotain
joka tekee nuorista "sairaampia"
taikka huonompi käytöksisiä kuin ennen
esimerkiksi 60 - ja 70 -luvulla.
"YLE24:n arkistohaku
Otsikko Alaikäisten psykiatrisen hoidon tarve kaksinkertaistui
Julkaisuaika 21.11.2006 12:17
Palvelu Uutiset
Psykiatrista hoitoa tarvitsevien alaikäisten määrä kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa.
Kun vuonna 1995 tapauksia oli 1 131,
vuonna 2004 psykiatrisessa sairaalahoidossa nuoria oli 2 787.
Vuosituhannen vaihteesta asti palvelujen käyttö pysyi samalla tasolla.
Erityisesti nuorten tyttöjen psykiatrinen sairaanhoito lisääntyi.
Sekä vapaaehtoinen että tahdosta riippumaton sairaalaan lähettäminen, sairaalahoito ja pakkohoito lisääntyivät.
Tahdosta riippumattomassa hoidossa olleiden alaikäisten määrä nelinkertaistui.
Vuonna 1995 heitä oli 118 ja 457 vuonna 2004.
Samalla kun hoidettavien potilaiden määrä lisääntyi, hoitojaksot lyhenivät.
Vuosien 1995 - 2004 aikana alaikäisten saama psykiatrinen sairaalahoito on myös ollut hyvin erilaista eri puolella Suomea.
Esimerkiksi Helsingissä hoidettiin vuonna 1995 - 1997 psykiatrisessa sairaalahoidossa keskimäärin 215 alaikäistä 100 000 asukasta kohden.
Vastaava luku oli Länsi-Pohjassa 18.
Erot ovat tasoittuneet jonkin verran 2000-luvulla.
Alaikäisten psykososiaalisia palveluja oli leikattu kunnissa 1990-luvun laman aikana, sen sijaan koko 2000-luvun ajan lasten mielenterveyspalveluja on tuettu erityismäärärahoin ja -hankkein.
Suomessa ei ole edelleenkään kattavaa tietoa alaikäisten mielenterveysongelmien määrän ja vaikeusasteen kehityksestä.
Myöskään ei tiedetä, miten alaikäiset ohjautuvat terveyden- ja sosiaalihuollon palveluihin.
Raportin aineisto on koottu Stakesissa pidettävästä HILMO-hoitoilmoitusrekisteristä, johon on kirjattu päättyneiden sairaalajaksojen tiedot.
Lastensuojelun erilaiset sijoituskodit ja laitokset eivät kuulu raportin piiriin.
YLE Uutiset"
JA
"YLE24:n arkistohaku
Otsikko Teinityttöjen masennuslääkitys huolettaa asiantuntijoita
Julkaisuaika 28.08.2006 11:23
Palvelu Uutiset
Asiantuntijat ovat huolissaan teini-ikäisten tyttöjen masennuslääkkeiden käytöstä.
Asiasta kirjoittaa Hufvudstadsbladet.
Professori Erkki Palva Lääketurvalaitoksesta kertoo, että masennuslääkkeiden käyttö lisääntyy, vaikka osa lääkkeistä lisää itsemurhariskiä ja -ajatuksia etenkin hoidon alussa.
Masennuslääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 15 - 19-vuotiaiden tyttöjen ryhmässä kahdeksassa vuodessa.
Viime vuonna ryhmästä lääkkeitä käytti kolme prosenttia ryhmästä.
Myös tutkimusprofessori Timo Klaukka Kansaneläkelaitoksesta on huolissaan kehityksestä, sillä mikään ei viittaa masennuksen lisääntymiseen samaa tahtia.
Masennuslääkkeiden käytön lisääntymistä eivät ole rajoittaneet edes lääkepurkkeihin pari vuotta sitten lisätyt varoitukset,
joissa alle 18-vuotiaita kehotetaan välttämään käyttöä.
YLE24"
Professori Keltinkangas-Järvinenhän kertoi oman tutkimusryhmänsä tuloksista ja siitä että nimenomaan yhteiskunnan taholta
(neuvola, päivähoito, koulu jne)
normaalius -käsite ja suvaitsevaisuus
ovat lasten ja nuorten ja erityisesti tyttöjen kohdalla
kaventuneet ja vähentyneet huomattavasti.
Kuinka lastensuojelussa ollaankaan päädytty tähän tahdonvastaiseen pakkohoitoon
(jota myös ilmeisesti myös huostaanotoksi kutsutaan)
ja jossa lapsia ja nuoria sijoitetaan saamaan "terveydenhuoltoa" keskelle metsiä vartijoiden taikka nuorisotyöntekijöiden kanssa "hoidettaviksi".
Taikka että näitä terveydenhuollon palveluita tarvitsevia huostaanotettuja lapsia ja nuoria koehoidetaan tavissijaisperheissä
vailla mitään asiaan kuuluvaa tietoutta, puhumattakaan alalle saadusta koulutuksesta.
psykiatriseen hoitoon siis nimenomaan lastensuojelullisessa mielessä ja mainitsi sen 700 euron vuorokausihinnan.
Onko nyt siis kaksi eri asiaa hoitaa lapsia ja nuoria psykiatrisessa hoidossa
tahdonvastaisesti
taikka esimerkiksi pakkohuostaanottamalla lastensuojelun puolelta tähän samaiseen psykiatriseen hoitoon?
vain positiivisena!
asioillahan on aina monta eri näkökulmaa...
eikä tarvi lukea kuin kaksi edellistä viestiä!
minulla tuli mieleen, että positiivinen se voisi olla silloin, jos rahapula VÄHENTÄISI psykiatrista sairaalahoitoa, koska siinä on niin paljon arveluttavia piirteitä.
Mutta kun tosiasia on ollut jo tähän asti se, että rahapula lisää laitoshoitoa, mikä on vielä pahempi juttu kuin arveluttava sairaalahoito.
Juuri tämä on se perustelu minullakin. Raskaita laitoshoitoja ja aiheettomia pakkohuostaanottoja on vähennettävä. Tästä päästä kun aloittavat säästötoimet, niin hyvä!
Ilolla tervehdin ajatusta, että lasten psykiatrinen lastenhoito otetaan vihdoin tarkastelun kohteeksi. Toivottavasti tälläkin keskustelupalstalla olevat mielipiteet ovat olleet edesauttamassa sitä.
Kannatan hoidon rajoittamista niin kauan kunnes lääkärit ja hoitohenkilöstö koulutetaan uudelleen ja hoidon lähtökohta on aina lapsen TODELLINEN ongelma ja hoito lähtee nimenomaan syyn selvittelystä ja sen poistamisesta lapsen elämästä.
Lapsen ongelmien lähtökohta on yhä enemmän kodin ulkopuoliset tekijät, siksi paljon lapset viettävät aikaa elämästään vieraiden ihmisten huolehdittavana. Kun tällaisesta lapsesta tulee vanhempi, omat päivähoito ja kouluongelmat ovat riski vanhemmuudelle ja omien lasten vastaaville ongelmille, ellei niitä ole hoidettu.
Myös se, että neurologisista ongelmista kärsivia lapsia säilötään psykiatrisessa laitoksessa, ei ole lapsen etu. Tuntuu kummalliselta, että kun lapsi laitetaan psykiatriseen hoitoon, määrätään heti alkuun tutkimusjakson kestoksi viikkoja ja kuukausia kaikilta automaattisesti. Mistä tällainen käytäntö eristää lapsi on tullut? Sitten perään jopa vuosia kestävä "muka" hoitojakso. Kuinka monta lasta on parantunut tällä tavalla? Voi sitä vanhempien stressin määrää tällaisessa kun mitään parantumista ei tapahdu. Huostaanottohan se hoidon päässä usein häämöttää.
Mikä merkitys mahtaa olla neuvolalla, perheneuvoloilla, kouluterveydenhoidolla kun sen läpi pääsee yhä enemmän sairaita lapsia ja nuoria? Eikö heidän tehtävänä olisi pysäyttää lapsen joutuminen laitokseen?
Psykiatrisia hoitopaikkoja tuleekin vähentää radikaalisti, ja jättää ne vain todella tarvitseville (ketähän he ovat).
ei ennenvanhaan ollut kuin harvoin psyykkisiä ongelmia, tai hullujen huoneillehan ne meni tai lataamoon silloin oirehtivat lapset!
Ne on nuo nykyajan huumeet, oluet ja viinat syypäitä vanhempien ongelmiin!
Kas kun kalja vapautui v. 1969 ja siitä se vapaa juominen lähti!
Siinä sitte nämä lapset oirehtii vanhempien käyttäytymisien myötä ja psyk. osastot täyttyy!
Syy on vanhempien ongelmissa, he eivät jaksa, mutta miksi, mikä on se alullinen tai lopullinen syy???
Onko se vapaa kasvatus tuolloin 60-80 luvuilla?
Siinäpä sitä on hakemista psykologioilla ja kaikella ns, turhilla eduskunnan täyttävillä ihmisillä!
Kirjoitit:
"Psykiatrisia hoitopaikkoja tuleekin vähentää radikaalisti, ja jättää ne vain todella tarvitseville (ketähän he ovat). "
Sitä minäkin kysyn, että kekä lapset lopulta tarvitsevat psykiatrista hoitoa, kun sieltä ensin saataisiin karsituksi pois kaikki ne lapset, jotka eivät todellisuudessa edes kuulu psykiatriseen hoitoon?
Laitoksissa lapsia ja nuoria hoitavat sosiaalialan ammattilaiset, siis muka hoitavat. Kun uutisoitiin psykologien ja sossujen tarvetta, niin laitoksia se tarve nimenomaan koski. Olisi se tietysti hyvä kun siellä olisi edes psykologeja lähikasvattajien ja sosionomien lisäksi, vaikka todellisuudessa psykiatrinen hoito lastensuojelulaitoksissa pitäisi kieltää kokonaan!
Laitoshoito loppu ja lisää ammattitaitoa just neuvoloihin ja kouluterveyshuoltoon. Siten löydettäisiin ajoissa neurologisten oireyhtymien lapset oikean hoidon piiriin ja pois psykiatrisia hoitojonoja kasvattamasta.
aiheuttama ristiriita aikaisempien tietojen suhteen, mitä lastenpsykiatrista on annettu?
Nyt todetaan näin:
"Suomessa on noin 600 lasten ja nuorten psykiatrian sairaalapaikkaa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää hyvin: hoito on korkeatasoista.
Jonoja on pystytty purkamaan lisäämällä päiväsairaalatoimintaa. Rahapula uhkaa taas hyvin alkanutta kehitystä. "
Monen eri tahon suulla on huudettu, miten lastenpsykiatriassa on HUUTAVA pula sairaalapaikoista ja nyt annetaan ymmärtää, että 600 sairaalapaikkaa on riittävästi muihin maihin verrattuna... Eikö kukaan huomaa, että jossain mättää nyt ja pahasti!!
Täällä on kirjoitettu paljon, että meillä hoidetaan pelkästään psykiatrisena potilaana paljon sellaisia lapsia, jotka eivät välttämättä edes psykiatrian alueelle kuuluisi! Eiköhän tässä ole juuri se ristiriita, että jos nämä turhaan psykiatrisia hoitojonoja kasvattavat lapset siirrettäisiin sinne, minne he kuuluvat, niin SILLOIN tuo 600 sairaalapaikkaa varmaan olisi riittävä määrä, mutta ei nyt.
HERÄTYS! HALOO PÄÄTTÄJÄT!
http://www.parliament.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt_17_2006_12_p.shtml
17. TORSTAINA 2. MAALISKUUTA 2006 kello 16.30
N:o 12) Psykiatrisen hoidon hoitotakuu
.............
.............
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä: Arvoisa puhemies! Meillä on lasten psykiatristen hoitojen osalta jonotusta niiden kohdalla, jotka ovat yli sen ajan, kun on määritelty jo aiemmin ennen hoitotakuuta tämä lasten psykiatrisen hoidon saatavuus, mutta meillä ei ole aikuisten kohdalla niin suuria jonoja.
Se huoli on siellä lasten ja nuorten kohdalla.
Siihenhän eduskunta on nyt kiitettävästi lisännyt määrärahaa, mikä on hyvä asia.
Mutta ihan kuten kysyjä sanoi, niin siellä sisällössä on ongelmia.
Olen eilen ollut puhumassa juuri siinä tilaisuudessa, jota tämän päivän lehtien uutisointi käsitteli,
mutta siellä on myöskin ammattiryhmien omia ambitioita, jotka ehkä täällä tulevat enemmän esille kuin joissakin muissa sairausryhmissä.
Työtä on ja haastetta on psykiatriassa.
................
...............
Virpa Puisto/sd: Arvoisa puhemies!
Kuten kuulimme täällä, lasten psykiatrisen palvelun tarve on noussut ja on nousemassa.
Jotta voimme sitä hidastaa, on panostettava ennalta ehkäisevään työhön, avohuoltoon, perheiden tukimuotoihin ja varhaisiin lastensuojelun kalliisiinkin toimenpiteisiin.
Me purimme joulun alla lastensuojelun tasausrahaston.
Nyt näyttää, että rahat eivät ole kuitenkaan kunnissa siirtyneet lastensuojeluun.
Lasten oikeudet ovat nyt kyseenalaisia.
Kysyn, arvoisa ministeri Hyssälä:
Milloin hallitusohjelmaan kirjattu lastensuojelun kehittämisohjelma tulee eduskunnan käsittelyyn?
Sen pohjaltahan meidän pitäisi rauhassa käsitellä kaikki epäkohdat ja antaa eväitä lastensuojelulakiin, jonka myös hallitusohjelman mukaan pitäisi tulla tällä kaudella.
Nyt kun tasausrahasto purettiin, lapset ovat todella oikeudettomassa tilassa.
Nyt on kiire.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä: Arvoisa puhemies!
Stakesin johdolla on toiminut hyvin monipuolinen työryhmä, joka saa työnsä valmiiksi maaliskuun lopussa.
Samaan aikaan, kun tämä työryhmä on pohtinut lastensuojelun kokonaistarvetta ja kaikkia siihen liittyviä tekijöitä, me olemme valmistelleet uutta lastensuojelulakia, joka tulee syksyllä.
Yritämme saada sen syksyksi eduskuntaan ja vielä tällä vaalikaudella pyrimme uudistamaan lastensuojelulain kokonaisuudessaan.
Tämä on erittäin iso työ, ja todellakaan ei monta viikkoa enää kestä, kun saamme tämän raportin tältä työryhmältä ulos....."
________________________________________________
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt_101_2005_123_p.shtml
101. TORSTAINA 6. LOKAKUUTA 2005 kello 16.30
N:o 123) Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito
......................
......................
Kirsi Ojansuu/vihr: Arvoisa puhemies!
Perheet ovat kuitenkin hyvin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missäpäin Suomea asuvat.
Tänään luimme Helsingin Sanomista, että nimenomaan Pääkaupunkiseudulla on hyvin suuri ahdistus ja pula näillä lapsiperheillä, joissa vanhemmilla on huume- ja päihdeongelmia, mielenterveysongelmia, on moniongelmaisia.
Heidän tilannettaan ei millään tavalla auta se, vaikka ministeriö on laittanut hankkeita, kun rahat tipotellaan ympäri maata ja tarve on erittäin suuri isoissa kaupungeissa.
Tätä psykiatrista, lääkärin määräämää hoitoa ei pystytä antamaan siinä laajuudessa kuin on esitetty ja tarvittu.
Mitä ministeriö aikoo nyt akuutille tilanteelle tehdä näissä isoissa kaupungeissa?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä: Arvoisa puhemies!
Me olemme ohjeistaneet neuvoloita. Kaikki neuvolat on koko Suomessa nyt koulutettu varhaisen puuttumisen menetelmillä.
Tämä meillä ei riittävästi toimi, ja siinä on monia syitä.
Oireita katsotaan liian kauan kasvatusneuvoloissa esimerkiksi, liian kauan, ja sitten on seurauksena sairaalahoito.
Varhaisen puuttumisen menetelmien kehittämistä edelleen pitää tehostaa.
Meillä on nerokas järjestelmä, neuvolat, eli siellä on ammatti-ihmiset.
Tämä on meidän yksi resurssimme, kouluterveydenhuolto toinen.
Sairaanhoitopiirit käyttävät ostopalveluihin nyt enemmän rahaa kuin aiemmin, ja yhteistyö, mitä siellä on viritelty, on tuottanut kyllä tässä koko terveydenhuollon kentässä nyt todellakin näitä uusia toimintakäytäntöjä, työnjakoa ja menetelmiä.
Minä en olisi ihan näin toivoton kuin nyt annetaan ymmärtää.
.....................
.......................
Anne Huotari/vas: Arvoisa puhemies!
Niin kuin ministeri totesi, Suomessa on kyllä terapeutteja, mutta he eivät toimi tällä hetkellä kuntien palveluksessa tai sairaanhoitopiireissä.
Siksi samalla rahalla saadaan entistä vähemmän hoitoa.
Tässä on se ongelma.
Se joudutaan ostamaan kalliisti yksityiseltä. Lastenpsykiatrian hoitotakuuhan tuli voimaan jo 2002, ja siinä hoitoraja on kolme kuukautta, eli kolmen kuukauden sisällä pitää päästä hoitoon.
Juuri olemme saaneet tänään tietää, että Kuopiossa joudutaan jonottamaan jo yli vuosi.
Kysynkin ministeri Heinäluomalta:
Kun te olette nyt valmistelemassa lisäbudjettia, niin aiotteko lisätä korvamerkittyä rahaa kunnille tässä lisäbudjetissa, että kunnat voisivat hoitaa tämän lastenpsykiatrian asian kuntoon, koska tämä on niin epäinhimillinen tilanne tällä hetkellä, että sitä ette tekään varmasti voi hyväksyä?
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma: Arvoisa puhemies!
Hallitus ensi viikolla tekee päätöksen toisesta ja kuluvan vuoden viimeisestä lisätalousarviosta.
Muistelen ulkoa sillä tavalla, että tällaista ehdotusta siellä ei ole olemassa myöskään ministeriöltä tulleena.
Mutta tässä suhteessa ilman muuta ministeri Hyssälä on varmasti parempi henkilö vastaamaan.
Hän on kai sitä tässä aika lailla tehnytkin, mutta ehkä yhden kerran vielä olisi syytä tätä asiaa selventää.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä: Arvoisa puhemies!
Kerroin jo näitä meidän toimintakäytäntöjen muutoksia.
Meillä on aika kauan nyt luotettu tähän yksilöterapiaan.
Nyt siellä on koulukuntaeroja, on lyhytterapia, on pitkäterapia, mutta nyt myöskin tehdään enemmän ryhmä- ja perheterapiaa, jossa on suuremmat volyymit.
Mitä tulee alueellisiin eroihin, niin on aivan selvää, että on alueellisia eroja.
Mutta ostopalveluja kunnat käyttävät myöskin siellä, missä terapeutteja puuttuu, ja kuten sanottu, kyllä siellä se muu hoito sitten kuitenkin kohtuullisesti toimii.
Hoitotakuu tuli tässä voimaan 2002.
Meillä on tiedot vuodelta 2003, jolloin vain puolet pystyi hoitotakuuajassa hoidon toteuttamaan, nyt pystyvät miltei kaikki.
Siellä on joitakin alueellisia eroja, mutta hoitotakuu on ollut tässä hyvä asia.
Kolmen kuukauden kuluessa pystyy suurin osa jo kuitenkin hoidon toteuttamaan.
............................
............................
Virpa Puisto/sd: Arvoisa puhemies!
Kysymykseni liittyy juuri äskeiseen.
Haluan siltä osin vielä tarkentaa, että valtionosuusuudistusta ollaan käsittelemässä eduskunnassa ja tämä äskeinen keskustelu liittyy siihen. Ministeri Hyssälä kertoi, että avohuollollisin toimin hoidetaan lastensuojelua, jotta ei tarvita psykiatrista hoitoa.
Olette kuitenkin antanut esityksen, että Lastensuojelun tasausrahasto puretaan.
Maan kaikki lastensuojeluviranomaiset, asiantuntijat, ovat eduskuntakuulemisen yhteydessä olleet syvästi huolestuneita siitä, että juuri varhainen puuttuminen ja lastensuojelun avohuollolliset toimet romuttuvat.
Olemmeko huolissamme koko maan lapsista, vai oletteko huolestuneita kuntien rajoista?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä: Arvoisa puhemies!
Tämähän on eduskunnassa keskeneräinen asia.
Se on valiokunnassa nyt.
Hallitus on esityksensä antanut.
Valiokunta voi kuulla asiantuntijoita ja tehdä sitten omat päätöksensä.
En haluaisi tässä vaiheessa, kun eduskunnassa asia on kesken, ottaa siihen kantaa.
Puhemies: Kysymys on loppuun käsitelty.
.......................
On psykiatrian koulukuntaeroja, eri ryhmien ambitioita jne. epäkohtia ja ristiriitaisuuksia jotka ovat yleisesti tiedossa.
Neuvolan ja kouluterveydenhuollon nimiin vannotaan ja samaan aikaan molemmat istanssit on alasajettu ja esimerkiksi kouluterveydenhuollon piirissä olevien lasten määrä per terveydenhoitaja aiheuttaa jatkuvasti lääninhallituksilta lähteviä huomautuksia kunnille.
Neuvolatoimintaa on ajettu niin minimiin kuin vain voi että voiko enää neuvolatoiminnasta edes puhua...
Hölmölässähän peittoa leikattiin ja laitettiin toiseen päähän
ja taas leikattiibn ja laitettiin toiseen päähän!
Ja niin naurettiin hölmölän väelle......