Juha Vuorinen

On tullut selattua.
Viimeksi jaksoin lukea Kristianin nuoruusvuosia sivulle 57 saakka.
Kun alkulehdiltä alkaen kiroilua ja saman asian ympärillä kerrontaa, siihen turtuu ja kyllästyy.
Ehkä jollekin amisikäiselle jännä kirja, ei näin aikuiselle.

Netistä löytyvien tekstien perusteella huonosti kirjoitettua kulunutta kännisekoiluhuumoria.

Toope on lukenut ainoastaa Juoppohullun päiväkirjan. Toope piti kovasti kirjasta. Teos on myös ruotsinnettu ("Dilledagboken") ja vironnettu. Toope lukee mielellään marginaalin ihmisistä, mutta ei halua tosielämässä olla missään tekemisissä sellaisten kanssa. Toope ei päässyt amikseen, kun ei osaa mitään; joutui tyytymään kahteen korkeakoulututkintoon ja sisähommiin.
Hän on tavannutkin herra Vuorisen kerran. Toope huomasi, että herra V. on sivistynyt mies.

Just luin Hesarin jutun ja jäi mietityttää....mistähän niitä "rättikaupan" paitoja pääsee tilaamaan??

Muhun ainakin kolahti. Juoppikset luettu ja muutama muukin. Viimeisin luku oli se Nokimusta seikkailu.
Amista en ole koskaan käynyt ja ikääkin jo 35v.

Joo, ei kerta kaikkiaan pysty lukemaan eikä kuuntelemaan Juha Vuorisen sepustuksia. Miten ihmeessä suomalainen mies on muuttunut 50 vuoden aikana määkiväksi lampaaksi? Arto Paasilinna, Veikko Huovinen ja Kalle Päätalo olivat sentään vielä kirjailijoita joiden tekstissä oli ideaa. Vuorisen tasoista ihan tyhjän päiväista tekstiä pystyy suoltamaan kuka tahansa. Eli ei tämä Vuorisen tyyli paljoa järkeä tarvitse: Nain punatukkaista autossa niin, että ikkunat huurustuivat ja lisäsin chilin siemeniä lihapulliin. Naiseni kanssa suutelin synnytyslaitoksella ja hän muljutteli kieltään suussani. Meinasin ostaa kolme pulloa juomaa varpajaisiin, eli pullo jokaiselle. Ostinkin yhden.