Pankin kanssa naimisissa:
Ovatko ikuiseen velkavankeuteen itsensä saattaneet velalliset sittenkään "aikuisten oikeesti" onnellisia? Velallisten vuodatukset tuntuvat jo ajoittain erittäin hälyttäviltä! Muuttaako se "omassa" asuminen ihmiset todellakin näin tasapainottomiksi?
Velkaiset voivat hyvin:
"Vuokrat sen kun nousee ja rahaa ei ole millä maksaa. Taivasallakaan ei voi asua, joten ainoa mahdollisuus pitää asunto on antaa laskin isännän runnoa JULMAA SAUVAA mun pienen pieneen Rööberiin... Mistäköhän saisi vaseliinia halvalla. Buahahahah tyfnyt =)"
Velkaiset takaisin vuokralle:
Hesari uutisoi juuri erittäin näyttävästi, kuinka velkaiset joutuvat muuttamaan yhä lisääntyvässä määrin takaisin vuokralle. Se on itsessään karmea uutinen, jo ennestään vuokralla asuville, koska yleensä "omasta" vuokralle joutuneilla todetaan parantumattomia mielenterveysongelmia.
Ps. Tekeekö se "omassa" asuminen sittenkään onnelliseksi?
Ovatko ikuiseen velkavankeuteen itsensä saattaneet velalliset sittenkään "aikuisten oikeesti" onnellisia? Velallisten vuodatukset tuntuvat jo ajoittain erittäin hälyttäviltä! Muuttaako se "omassa" asuminen ihmiset todellakin näin tasapainottomiksi?
Velkaiset voivat hyvin:
"Vuokrat sen kun nousee ja rahaa ei ole millä maksaa. Taivasallakaan ei voi asua, joten ainoa mahdollisuus pitää asunto on antaa laskin isännän runnoa JULMAA SAUVAA mun pienen pieneen Rööberiin... Mistäköhän saisi vaseliinia halvalla. Buahahahah tyfnyt =)"
Velkaiset takaisin vuokralle:
Hesari uutisoi juuri erittäin näyttävästi, kuinka velkaiset joutuvat muuttamaan yhä lisääntyvässä määrin takaisin vuokralle. Se on itsessään karmea uutinen, jo ennestään vuokralla asuville, koska yleensä "omasta" vuokralle joutuneilla todetaan parantumattomia mielenterveysongelmia.
Ps. Tekeekö se "omassa" asuminen sittenkään onnelliseksi?
Vastaukset 8
Vanhimmat
asuminen tekee onnelliseksi.
Niin voit muuttaa omaan ja tulla onnelliseksi.
onnellinen! Kysyinkin, mikä saa "omassa" asuvan ja omasta mielestään onnellisen sellaisen kirjoittamaan seuraavanlaisia viestejä?
"Vuokrat sen kun nousee ja rahaa ei ole millä maksaa. Taivasallakaan ei voi asua, joten ainoa mahdollisuus pitää asunto on antaa laskin isännän runnoa JULMAA SAUVAA mun pienen pieneen Rööberiin... Mistäköhän saisi vaseliinia halvalla. Buahahahah tyfnyt =)"
> Ovatko ikuiseen velkavankeuteen itsensä saattaneet
> velalliset sittenkään "aikuisten oikeesti"
> onnellisia?
Eivät varmaan? Sen sijaan me fiksummat tosituularit, joilla velkaa on rajallinen aika jäljellä, olemme. 15-25v on lyhyt aika ikuisuuteen verrattuna! Kun velka on maksettu on vielä yli 15 v työikää jäljellä, mieti sitä.
> Hesari uutisoi juuri erittäin näyttävästi,
> kuinka velkaiset joutuvat muuttamaan yhä
> lisääntyvässä määrin takaisin vuokralle.
Luusereille käy niin. Ei pidä alkaa leikkiä tuularia jos on synnynnäinen tuhnu :)
Kyllä se omassa asuminen tekee onnellisemmaksi, varsinkin kun on pari kolme kertaa joutunut vaihtamaan vuokra-asuntoa isännän päätöksestä. Maksoin velkani pois kuudessa vuodessa ja nyt kelpaa asua, kun juoksevat kulut ovat alle 150 euroa kuukaudessa. Jopa pelätty putkiremonttikin on tehty ja maksettu. Minulta jää jatkuvasti sijoitettavaksikin rahaa, mikä vuokralaisena oli huomattavasti harvinaisempaa.
Ja kunhan rommaus tulee ja asunnot halpenevat luvatut 30 - 50 %, ostan pari kämppää jauhamaan eläkevuosille vuokratuottoa. Tuhnujahan riittää.
On tietysti hankalaa, jos on erehtynyt yrittämään liian kallista asuntoa kerralla ja laskelmat menevätkin pieleen. Paluusta vuokra-asumiseen saattaa todellakin aiheutua myös mielenterveydelle ongelmia. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Mutta sammalikossa rämpiminen se vasta tympeää on.
Kirjoitat verrattain virheettömästi, joten uskallan epäillä, että sulla olisi mahdollisuus myös olla valkokaulustyöläinen ja asua omassa. Eli joko hieno provo, olet arkajalka tai vasta valmistuit ja hinnat kauhistuttavat.
Mutta itse kysymykseen: tavoite on viedä vaimo ja jälkeläiset omakotitaloon Kehä 1:n ja 2:n välimaastoon. Se ei koskaan tulisi onnistumaan ilman omistusasumista. Kohta pääomaa on aluksi vaadittavat 300 000 euroa kaksi kertaa asunnon ostettuamme, joten ainakin tässä suhteessa "omassa" asuminen tekee onnelliseksi.
mielipiteiden mukaan asumismuoto, mitä minä harjoitan kutsutaan paremmissa piireissä "lääväksi", joten tämäkin "läävä" on verrattain kivalla paikalla Pohjois-Haagassa.
Iso (87m2) tämä ei ole, mutta perheelleni tällä hetkellä ihan riittävä. Ikääkin tälle talolle on jo kertynyt aika kiitettävästi. Remonttia on tehty ja lisää olisi tulossa, mutta niinhän sitä tulee aina tämänikäiseen taloon.
Velkaa meillä ei enää juuri ole. Muuttaa voisimme periaatteessa heti ja minne vaan. Täytyy nyt kuitenkin seurailla tilannetta asuntomarkkinoilla, että sitä lainaa ei sitten tarvitsisi ottaa jatkossakaan kovin paljoa.
Onnellisuudesta vielä sen verran, että mistä se oikein tulee ja miten sitä mitataan. Itse en enää oikein jaksa uskoa, että se omistamisen kautta tullut onnellisuus olisi sitä ainoaa oikeaa...vai...?
Hagis on kyllä ihan kiva paikka, ei todellakaan mikä lääväasuinalue.
Mutta taas kysymykseen: eihän se onnellisuus tietenkään tule omistamisen kautta. Sehän on vain katalysaattori johonkin, jota oikeasti arvostaa. Käytännössä: vuokralla asuminen on helvetin kallista, omassa asuvalla ei ole pelkoa poispotkimisesta ja oman voi ja kannattaa laittaa hyvään kondikseen. Näistä lähtökohdista uskoakseni aika moni muukin on päätynyt omistamiseen.
Mutta tonttia katsellessa! Kyllähän noita "korvessa" olisi, mutta ei vaimo suostu kovin kauaksi lähtemään. :)