Ajattelin tehdä pientä galluppia siitä, että kuvittelisitteko olevan este ja liian inhottavaa, jos huomaisitte ensimmäisen kerran vaatteita vähentäessä, että toisella onkin vartalolla vähemmän hyvä iho? Mulla on itselläni melkoinen kynnys riisuutua kenenkään edessä saati käydä edes saunassa toisten kanssa, koska yläkropan iho sekä selkä- että rintapuolelta ( olkavarsissa ja joskus myös kyynärvarsissa) on aina enemmän tai vähemmän aknennäköisten näppylöiden ja arpien läikittämä. Se ei ole aknea vaan sitkeä ekseema, jota on saatu vähän kuriin huolellisella hoidolla, mutta ei se näy kokonaan mihinkään häviävän. Osan aikaa ajasta se on parempi, mutta silloinkin vähemmän "hyvä" kuin lähes kaikilla muilla näkemäni iho...
Se ei näy vaatteet päällä, joten pelkään pahoin aiheuttavani spontaanin inhoreaktion, jos joskus sattuisin päätymään tilanteeseen, että pitäisi ottaa vaatteet pois jolloin toinen näkisi peitetyn kauheuden. Olin ennen töissä, joissa piti vaihtaa vaatteet mennen tullen ja tämä iho herätti ihmetystä ja kysymyksiä jopa melko tuntemattomissa ihmisissä, eli se ei ole mitenkään huomaamaton "kauneusvirhe", kuten joskus yritän itselleni uskotella. Masentaa vain, että jatkuvalla ja aika rankalla hoidollakaan siitä ei tule kovin hyvää. Olisi vielä masentavampaa saada toinen karkaamaan joko heti tai vähän myöhemmin sen takia, että suhteellisen nätin naaman alta paljastuikin kamala rupisammakko. Olen vähän päälle 30 eli näyttää myös nolosti siltä, että mulla on vielä tässä iässäkin akne, vaikka se ei sitä ole.
Sanokaa siskot karu totuus :/
Se ei näy vaatteet päällä, joten pelkään pahoin aiheuttavani spontaanin inhoreaktion, jos joskus sattuisin päätymään tilanteeseen, että pitäisi ottaa vaatteet pois jolloin toinen näkisi peitetyn kauheuden. Olin ennen töissä, joissa piti vaihtaa vaatteet mennen tullen ja tämä iho herätti ihmetystä ja kysymyksiä jopa melko tuntemattomissa ihmisissä, eli se ei ole mitenkään huomaamaton "kauneusvirhe", kuten joskus yritän itselleni uskotella. Masentaa vain, että jatkuvalla ja aika rankalla hoidollakaan siitä ei tule kovin hyvää. Olisi vielä masentavampaa saada toinen karkaamaan joko heti tai vähän myöhemmin sen takia, että suhteellisen nätin naaman alta paljastuikin kamala rupisammakko. Olen vähän päälle 30 eli näyttää myös nolosti siltä, että mulla on vielä tässä iässäkin akne, vaikka se ei sitä ole.
Sanokaa siskot karu totuus :/
Vastaukset 15
Vanhimmat
Eihän sitä muutaman näpyn takia hyvää naista käsistään päästä.
vähintään(!) olen ulkonäön suhteen, mutta ei se yhtään suhdetta ole hidastanut eikä haitannut.
yllärinä jos siitä mainitsisi etukäteen. Itse luultavasti hätkähtäisin jos ei olisi edes aavistustakaan asiasta.
yllättyneen reaktion, mikäli asiaa ei ole etukäteen kerrottu. Reaktio voi olla spontaani ja vaikea estää ja se voi tuntua toisesta todella loukkaavalta. Siksi on parempi kertoa etukäteen.
En tiedä oletko jo kokeillut, mutta jokin luontaishoitokin ja ruokavalio saattaisi auttaa ihottumaasi.
Juu kokeiltu on viimeisten 15 vuoden aikana kaikki mahdolliset. Ainoat auttavat asiat ovat olleet sekä aknen että seborroisen ekseeman hoitoon käytettävä Skinoren ja välillä vahva kortisonivoide. Kortisonivoidetta ei vain voi käyttää niin usein kuin tulehduksen poissa pitäminen vaatisi, koska jatkuva käyttö ohentaa ihoa pysyvästi. Minulla on selvästi myös ohentanut, vaikken käytä sitä edes koko aikaa.
Ruokavalio ja luontaishoidot eivät tepsi, koska perimmäisenä syynä on erittäin rasvainen ihotyyppi, eikä sitä voi muuttaa. Jos voisi, olisin tilannut jostain jo aikoja sitten toisenlaisen ihon.
Mutta asiasta etukäteen toiselle mainitseminen voi olla tosiaan hyvä juttu. Jos nyt joskus päädytään siihen tilanteeseen, että asia on edes ajankohtainen. Nykyisellään itsetunto on sen verran olematon, että tuskin uskon kenenkään kestävän näköpiirissäni. Tuskin jaksan itsekään omaa selkää peilin kautta katsottuna.
että menisit jonkun luontaislääkärin vastaanotolle, voisi löytyä jokin menetelmä tai luontaistuote joka auttaa. Niitä tulee koko ajan lisää. Myös voisit mennä kysymään jostakin hyvästä luontaiskaupasta itse tuotteita. Joitakin ihmisiä on auttanut esimerkiksi homeopatia, pitää löytää vaan se itselle oikea keino. Tietysti siinä voi mennä paljon aikaa ja kärsivällisyyttä.
Muuten olen kyllä sitä mieltä, että kun joku rakastuu sinuun, hänelle ei ihottuma merkitse mitään, vaikka se näyttäisi miltä. Älä anna sairauden määritellä itsetuntoasi.
No, ainakin huomaat, että jotka ovat todella sinusta kiinnostuneita, eivät sinua tuommoisen takia hylkää:) Asia erikseen ne pinnalliset tyypit, jotka eivät ole ansainneetkaan sen enempää:)
Tsemppiä:)
???
Sun näkyy ketjussakin ja neljännen yrittämän jälkeen pääsi jopa lukemaankin.Noissa muissa aloituksessa aiemmin laitetut ei näy ketjuissa,ehkä joskus keskiyöllä sitten,
Testing meneekö tämä läpi ja koskahan näkyy?
Vaikuttaneeko BB-keskustelu palstojen suosio,että kaksnelonen tökkii..?
Viimevuonna sama juttu. Kaikki jumi ja muuttu ohjelman ja typerien nettikyselyjen vuoksi hitaaksi. Kui tollanen sallitaan!!!!!????
omaani en päässyt lainkaan lukemaan,sun jälleen neljännen yrittämisen jälkeen.Sitten kun kävin lukasemassa esim.tuota catsyn laittamaa keskustelua,niin siellä näkyi viestejä kun avasi(jos sai avattua)jonkun viestin.Siis näkyi vaikka kellonaikaa ei tuossa otsikon perässä näkynytkään.Taidan palata palstalle yöllä,niin ei mene hermot tän takia.
Kaksnelonen vois tarkistaa resurssinsa että nää keskustelupalstat toimii vaikka vilkasta onkin.
BB-ohjelman jälkeen fanit ryntää palstoille kommentoimaan niin mulla kaksnelonen on niin helvetin hidas,jos edes näyttää sivuja ollenkaan.
Kasknelonen on vaan niin peeveestä,mut on se peepeekin.
BB:tä syyttäkäämme :D
Samaa olen minäkin ihmetellyt. Yhtenä iltana näkyi, että uusin viesti ketjussa on lähetetty klo 22, mutta kun ketjun avasi, ei siellä ollut mitään niin myöhään lähtettyä. Se löytyi vasta aamulla.
Ärsyttää kyllä, että jokaisen klikkauksen jälkeen pitää odotella vähintään puoli minuuttia, ennen kuin sivu avautuu. Joskus ei aukea koko kaksnelonen....
Jokaisella meistä on jotain luurankoja kaapissa - ei kukaan oo täydellinen.. Vai ootko sellaisen tavannut? Mä en..
Älä suotta murehdi - noi pikkujuttuja, jos on kyse jostain isosta kuten rakkaudesta..
Rohkeasti vaan riisuutumaan jne.
Ei haitannut minua aikoinaan, kun seurustelin naisen kanssa, jolla oli ihosairaus. Välillä iho oli ihan ok, välillä aika huonossakin kunnossa, mutta koska olin rakastunut, koin hänet aina yhtä ihanana, kauniina ja haluttavana.
Ennen kuin olet tilanteessa, jossa vaatteet vähnevät, niin voithan kertoa sairaudestasi, niin se ei tule yllätyksenä sitten. Ehkä, en tiedä. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että todellinen rakkaus on enemmän henkistä, kuin pinnallista laatua.
Hei ja heipparallaa ketjun aloittajalle!
Itse kärsin erittäin kuivasta ja muutoinkin oireilevasta ihosta, joka poikii useimmiten kasvot rauhaan jättäen siitä sitten alaspäin nilkkoihin asti varsinkin talvikuukausina ajoittain jopa rajujakin ihottumia/kämmenten (sormet, kämmenselät yms.) sadoille pienille haavoille menoa. Vaikka hoidankin ongelmaihoani huolella, ruokavalioin, rasvoin, kortisonikuurein, erikoispesuainein, vitamiinein..Saan sen pysymään tätä nykyä melkoisen hyvin kurissa näillä monin keinoin, mutta välillä aina ns. leimahtaa. Varsinkin stressi ja kovat pakkasilmat toimivat aktivoijana. Kun vielä paljot vaatteet hankaavat ihoparkaa.
Välillä myös ihohuokoset tulehtuvat alueittain ja niitä sitten hoidetaan.
Olen puhunut sekä ystävilleni ja tutuille, että tähän astisille seurustelukumppaneilleni avoimesti heti alussa ihostani. Se ei ole salaisuus enkä häpeä sitä, vaan olen ystäville,kavereille ja tutuillekin puhuessani saanut kohdata vain empatiaa, kohtalontovereita ja uusia hoitovinkkejä.
Itse olen heilastellut ongelmaihoisten ihmisten kanssa, joiden iho nyt ei ongelmoinut niin pahoin kuin minun tai saatika sinun, mutta silti, en nähnyt heitä KOSKAAN mitenkään ihonsa puolesta vastenmielisenä! Oli sitten kyseessä hilseilevä iho, akne tms.
Se mistä heidän ja muutenkin ihmisten vastenmielisyys on lopulta kummunnut on ollut täysin sisäistä, se mikä sieltä sisältä on lopulta paljastunut.. ja siksi suhteet ovat loppuneet. Ei missään tapauksessa iho-ongelmien takia. Ihastun, rakastun ihmiseen, iho ongelmineen, se on osa kokonaisuutta, mutta sekin vain ulkoista. Sisäinen ihminen, tunteet, huumori, arvot, äly, sielu...näistä löytyy se IHASTUKSEN YDIN todellinen KAUNEUS jonka olen lähtökohtaisesti nähnyt ja näen, ulkoisesta olemuksesta ehkäpä ratkaisevana se hymy ;)
Oma ihoni tuntui olevan kaiken muunkin syynin kohteena eräälle onneksi todella lyhytaikaiselle seurustelukumppanilleni. Hän nöyryytti minua tekemällä "ihotarkastuksia" arvostellen ihoni tilaa ja hoitoni "holtittomuutta". Noh huhhuh. Itsensä iho hilseili kilvan minun kanssa!! On joillakin pokkaa....se kävi selväksi!
Hävetköön missä ikinä onkin. Tuollaiset ihmiset eivät todellakaan tiedä mitä tosi-rakkaus on.
Itse en ole mitenkään itseluottamuksella ja -tunnolla lastattu ihminen, mutta tämän ihojuttuni kanssa olen sinut.
Sitä tiedän hoitavani parhaan kykyni mukaan eikä se ole huonojen elintapojen tai laiskuuden tuotos tms. Ja jos se koituu jollekin "ongelmaksi" suhteessa minuun vielä kertaakaan, se ihminen saa lähteä kilometritehtaalle siltä seisomalta ilman kummempia setvintöjä. Siinä käy selväksi kyllä heti, mikä on sen ihmisen "taso".
Toivotan sulle rohkeutta ja voimia ihoasi hellästi hoivatessa Ketjun Aloittaja (unohda se kirjoittamasti alentava nimimerkki..) Itsetuntoa ja -arvostusta myös! Mä olen mukana!! ;)