Oikeustieteen kandidaatti Marko Viitanen väittelee keskiviikkona 29.08.07 Helsingin yliopistossa tutkimuksella "Poliisin rikokset: Tutkimus suomalaisen poliisrikoksen kuvasta".
Poliisirikoksia Suomessa tutkinut Marko Viitanen lähestyy asiaa myös hieman toisesta näkökulmasta.
- Totta kai poliisitkin tekevät rikoksia. On tietysti kaunis ajatus, että poliisit olisivat jonkinlaisia yli-ihmisiä, mutta miten poliisit voisivat erota muusta yhteiskunnasta, Viitanen huomauttaa.
Ulkomaisissa tutkimuksissa on hyviä esimerkkejä siitä, että poliisia kohdellaan ikään kuin irrallaan muusta yhteiskunnasta. - Jos poliisi vaikkapa ottaa lahjuksia vastaan, on myös olemassa niitä, jotka lahjuksia tarjoavat. Kyse ei ole siis pelkästään poliisin toiminnasta.
Viitanen nostaa esiin sen tosiasian, että poliisi joutuu työnsä puolesta sellaisiin tilanteisiin, joissa on pakko tehdä nopeasti vaikeita ratkaisuja – ratkaisuja, joihin oikeusoppineiltakaan ei aina löydy vastauksia. Viitasen mukaan voisi ajatella, että poliisin työ osaltaan altistaa poliisirikoksille.
Tukea ajatuksilleen Viitanen saa omasta tutkimuksestaan, jossa tavallisimpien poliisirikosten kenttä pitää sisällään juuri niitä asioita, jotka liittyvät poliisin normaaleihin työtehtäviin. Näitä ovat liikennerikokset, väkivaltarikokset sekä informaation kulkuun liittyvät rikokset. Esimerkki informaation käsittelyyn liittyvästä rikoksesta voisi olla perättömien lausuntojen antaminen tuomioistuimessa.
Poliisitoiminnan valvonta
vääryyttä kärsineiden varassa?
Marko Viitasen tutkimuksen kohteena olevana vuonna 1998 Viitanen löysi 497 sellaista tapausta, jotka ovat mahdollisia poliisirikoksia.
Suurin osa jutuista on sellaisia, joissa asianomainen on itse tehnyt asiasta ilmoituksen. Poliisin itsensä tekemiä ilmoituksia on viidesosa. Pienen ryhmän muodostavat kokonaan sivullisten tekemät tai muiden viranomaisten tekemät ilmoitukset.
Tämän aineiston perusteella poliisirikokset ovat siis suurimmaksi osaksi tapauksia, joissa omasta mielestään vääryyttä kärsivät ihmiset nostavat asian esiin. Tästä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että poliisitoiminnan valvonta on varsin pitkälle vahinkoa kärsineiden ihmisten varassa.
- Hyvä kysymys on, että pitäisikö poliisin osata kyseenalaistaa omaa ja työkavereidensa toimintaa enemmän. Toisaalta jos ajatellaan, että kaikenlaisesta omasta ja työkaverin toiminnasta ryhdyttäisiin tekemään ilmoituksia ja tutkintapyyntöjä, saattaisimme pian olla ”helvetillisessä työpaikassa” töissä, Marko Viitanen toteaa.
Poliisirikoksia Suomessa tutkinut Marko Viitanen lähestyy asiaa myös hieman toisesta näkökulmasta.
- Totta kai poliisitkin tekevät rikoksia. On tietysti kaunis ajatus, että poliisit olisivat jonkinlaisia yli-ihmisiä, mutta miten poliisit voisivat erota muusta yhteiskunnasta, Viitanen huomauttaa.
Ulkomaisissa tutkimuksissa on hyviä esimerkkejä siitä, että poliisia kohdellaan ikään kuin irrallaan muusta yhteiskunnasta. - Jos poliisi vaikkapa ottaa lahjuksia vastaan, on myös olemassa niitä, jotka lahjuksia tarjoavat. Kyse ei ole siis pelkästään poliisin toiminnasta.
Viitanen nostaa esiin sen tosiasian, että poliisi joutuu työnsä puolesta sellaisiin tilanteisiin, joissa on pakko tehdä nopeasti vaikeita ratkaisuja – ratkaisuja, joihin oikeusoppineiltakaan ei aina löydy vastauksia. Viitasen mukaan voisi ajatella, että poliisin työ osaltaan altistaa poliisirikoksille.
Tukea ajatuksilleen Viitanen saa omasta tutkimuksestaan, jossa tavallisimpien poliisirikosten kenttä pitää sisällään juuri niitä asioita, jotka liittyvät poliisin normaaleihin työtehtäviin. Näitä ovat liikennerikokset, väkivaltarikokset sekä informaation kulkuun liittyvät rikokset. Esimerkki informaation käsittelyyn liittyvästä rikoksesta voisi olla perättömien lausuntojen antaminen tuomioistuimessa.
Poliisitoiminnan valvonta
vääryyttä kärsineiden varassa?
Marko Viitasen tutkimuksen kohteena olevana vuonna 1998 Viitanen löysi 497 sellaista tapausta, jotka ovat mahdollisia poliisirikoksia.
Suurin osa jutuista on sellaisia, joissa asianomainen on itse tehnyt asiasta ilmoituksen. Poliisin itsensä tekemiä ilmoituksia on viidesosa. Pienen ryhmän muodostavat kokonaan sivullisten tekemät tai muiden viranomaisten tekemät ilmoitukset.
Tämän aineiston perusteella poliisirikokset ovat siis suurimmaksi osaksi tapauksia, joissa omasta mielestään vääryyttä kärsivät ihmiset nostavat asian esiin. Tästä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että poliisitoiminnan valvonta on varsin pitkälle vahinkoa kärsineiden ihmisten varassa.
- Hyvä kysymys on, että pitäisikö poliisin osata kyseenalaistaa omaa ja työkavereidensa toimintaa enemmän. Toisaalta jos ajatellaan, että kaikenlaisesta omasta ja työkaverin toiminnasta ryhdyttäisiin tekemään ilmoituksia ja tutkintapyyntöjä, saattaisimme pian olla ”helvetillisessä työpaikassa” töissä, Marko Viitanen toteaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Siviilejä koskevissa jutuissa, joissa epäilty on tiedossa, noin 10 % jätetään tutkimatta ja syyttäjille viedyistä n. 15 % johtaa päätökseen olla syyttämättä; yhteensä noin 25 %.
Poliisirikoksissa epäilty on aina tiedossa. Vuonna 2002 noin 10% prosenttia poliisien epäillyistä rikoksista vietiin esitutkintaan ja oikeusasteisiin, tai annettiin sakkorangaistus syyttäjän tuomitsemana.
Paljonhan ne sakotetut epäilee poliisia rikoksista, mutta totuus on siis toisenlainen. On se järkyttävää , miten katkeria ja kostonhaluisia ihmisiä ovat se marginaalinen inisiöiden vähemmistö, joka ei myönnä virheitään.
Sattuipa tässä taannoin että poliisi antoi valheellisen lausunnon lääninhallitukseen.
Poliisin mukaan uhri oli kaatunut, vaikka häntä oli pahoinpidelty.
Asiasta Pake-lomake sekä lääkärintodistus.
ja todistajakin kuultu puhelimessa poliisin toimesta ja vieläpä kirjattu se tutkintailmoitukseen.
Mikähän mahtoi olla poliisin motiivi valehdella?
Näyttä tulevan sen verran asia tekstiä.
Mää hoitelen kyykytystä toisella nikilla..
Ainut mikä askarruttaa että miksi pitää olla niin munaton että ei keksi omaa nikkiä ?
Täälläkö se varkauden seudun vanha perse edelleen uikuttaa !
Viimeksi kävin tällä palstalla vuosi sitten ja edelleen tämä saatanan asennnevammaperse ruikuttaa täällä näköjään joka päivä samoja paskajuttujaan. Hanki elämä loinen!
Eikö sulla jumalauta ole muuta tekemistä kuin notkua tällä palstalla kuukaudesta ja vuodesta toiseen asennevammasi kanssa ruikuttamassa jostakin perkeleen nikistä. Haloo homo!
Tunge apina se nikkisi vaikka isoon läsiperseesees ja aja sitten asennevammaisesti tosi kovaa tosi isolla autolla tosi rohkeesti ja tule taas tänne kertomaan miten tosi kova jätkä sinä olet.
Voi elämän kevät.
Käynpä taas vuoden päästä tsekkaamassa, onko joku taas vienyt lammasasennevammaselta uuninpankkopojalta nikin.
Niiiin ja voi, ihan oman nikin ovat toiselta vieneet:-(