Onko muutos aina pahasta?

Tuli tässä mieleeni

Ilmeisesti geenimuunneltuja tuotteita pelätään sen vuoksi koska ne saattavat aiheuttaa ainakin teoriassa epätoivottuja vielä toistaiseksi tuntemattomia muutoksia ihmisen elimistössä. Voivatko ne kenties ainakin teoreettisesti aiheuttaa myös positiivisia muutoksia ihmisen fysiologiassa? Jos syön sikaa, joka on syönyt geenimuunneltua soijaa, niin voinko kenties saada terveyden kannalta positiivisia etuja esim. en lihoisi niin paljon kuin syödessäni luomu possua? Tai vanhentuisin normaalia hitaammin tai näköni alkaisi vähitellen parantua? Voivatko edellä mainitut asiat tapahtua vain tieteiskirjallisuudessa vai ovatko ne kenties realistisia asioita tulevaisuudessa?

4

427

    Vastaukset 4

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Evolutionisti

      Itämeren tilasta ja sinileväkukinnoista kannetaan huolta ja siitä ongelmasta toivotaan päästävän eroon. Sama ongelma on lisääntynyt kaikilla maailman merillä.

      Mutta onko sinilevästä päästävä eroon?
      Ei todellakaan, sinilevää on juuri oikea määrä jotta kasvien tarvitsema typpi saadaan takaisin ilmakehään, tällaista elollisen elämän kierrolle välttämätöntä työtä nuo pienet cyanobakteerit tekevät. Ihmiset tarvitsevat enemmän kasveja sekä itselleen että karjaeläimille ja koska ihmiset vielä lisääntyvät "täyttäen maan", sinileväbakteereja tarvitaan entistä enemmän. Ehkä geenihihhulit keksivät sellaisen sinilevän joka ei kuki ja rumenna meriä ja rannikoita :)

      Ihmisillä on kiire ja kilvan poltetaan vuosimiljardien saatossa fossiilisiin polttoaineisiin sidottuna ollut hiili joka palautuu ilmakehään hiilidioksidina, eikä ikinä palaudu takaisin sellaisiksi taskuiksi missä ne ovat olleet piilossa. Ilmasto ja kaasukehän koostumus muuttuvat peruuttamattomasti. Samoin tulee käymään niille eläinten kalkki-kuorista koostuneille kalsium-karbonaatti sedimenttikerroksille, jotka ovat paikoin jopa satametriä paksuina ulettuvat Englannista aina Mustalle merelle saakka. Ne liukenenevat happamoituneiden sateiden myötä. Näiden liuetessa ja kaasuuntuessa, ilmakehään tulee lisää kasvihuoneilmiötä kiihdyttäviä kaasuja ja on vain ajan kysymys kun Siperian ikiroudan alta vapautuu miljardit tonnit erilaisia hiilivetyjä maapallon kaasukehää muokkaamaan. Ilmasto muuttuu takaisin siihen suuntaan jollainen se oli ennen dinosaurusten aikaa, toisessa päässä on vastassa kaasukehä jossa ei ole happea ja jossa ilmestyivät ensimmäiset abiogeneesin tuottamat elolliset, eli bakteerit. Evoluutio on tehnyt ihmisen ja ihminen muuttaa kaiken jälleen alkutilaan. Geeni-hihhuleista voi olla kyllä maapallomn muulle elämälle hyötyä jos he onnistuvatkin tuhomaan ihmisen niillä viruksilla ja bakteereilla, joilla luonto pitää lajit tasatahtiin etenevinä. Ei ihminen ole mitenkään korvaamaton ja luonto täyttää hienosti sukupuuttojen aiheuttamat aukot ekosysteemissä.

      No joo ...aika näyttää ja mittaa meitä ;)

      • Anteeksi että ajattelen

        Eikös sinilevät tee juuri ilmakehän typestä veteen liukenevaa orgaanista typpeä eikä päinvastoin? Kasvien paradoksihan on se, että maapallolla ne kasvavat kaasussa josta 80% on typpeä ja suuri osa kasveista kärsii typen puutteesta. Kasvit kun eivät osaa hyödyntää ilmakehän typpeä.

        Minun arvaukseni on, että kasveilta puuttuu typensitomiskyky, koska vihreät kasvit kehittyivät alunperin merissä, jotka olivat täynnä hajoavia sinileviä (jotka ovat siis bakteereja). Tässä ympäristössä tehokkain tapa saada typpeä oli ottaa orgaanisia typpiyhdisteitä vedestä ja siksi kyky hyväksikäyttää kaasumaista typpeä katosi.


      • Evolutionisti
        Anteeksi että ajattelen kirjoitti:

        Eikös sinilevät tee juuri ilmakehän typestä veteen liukenevaa orgaanista typpeä eikä päinvastoin? Kasvien paradoksihan on se, että maapallolla ne kasvavat kaasussa josta 80% on typpeä ja suuri osa kasveista kärsii typen puutteesta. Kasvit kun eivät osaa hyödyntää ilmakehän typpeä.

        Minun arvaukseni on, että kasveilta puuttuu typensitomiskyky, koska vihreät kasvit kehittyivät alunperin merissä, jotka olivat täynnä hajoavia sinileviä (jotka ovat siis bakteereja). Tässä ympäristössä tehokkain tapa saada typpeä oli ottaa orgaanisia typpiyhdisteitä vedestä ja siksi kyky hyväksikäyttää kaasumaista typpeä katosi.

        Sinileväbakteerit tosiaan yhteyttävät ottaen typpeä ilmakehästä ja luovuttaen happea, eikä toisin kuten virheellisesti kirjoitin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi vanhusraiskaajaa ei ole palautettu?

      Ukkola kysyy Rantaselta, vaikka perussuomalaiset ovat olleet hallituksessa kolme ja puolivuotta. Rantasen vastaus on "
      Maailman menoa
      372
      1682
    2. Mitä kirjainta kaipaat?

      🤣🤣🤣🤣🤣
      Ikävä
      114
      1256
    3. Onko ikäerolla väliä?

      Mitä mieltä ootte? Meillä on 14 vuotta ikäeroa.
      Ikävä
      129
      1211
    4. Onko sulla rakas mitään sanottavaa?

      Lähetä tässä kaivatullesi haluamasi terveiset 💌
      Ikävä
      148
      1111
    5. Katri Helena rikkoi hiljaisuuden dramaattisella uutisella: "Elossa ja ilossa ollaan"

      Katri Helena on sinivalkoinen ääni. Hänen klassikkohittinsä ovat tärkeä osa suomalaista kansanperintöä. Katri veti jääh
      Suomalaiset julkkikset
      25
      954
    6. Uusioperhe vai salasuhde?

      Mitä ensisijaisesti haluat? Pelkään, että menetän järjen sun kanssa 😉
      Ikävä
      111
      852
    7. Otan vielä sut

      Niin on tähtiin kirjoitettu. Nainen, turha on kohtaloa juosta pakoon.
      Ikävä
      57
      611
    8. Nanna hakkasi Martinan aivot tuusan nuuskaksi!!!

      Ihme jos Martina pystyy muodostaa järkeviä lauseita tämän nyrkkisateen jälkeen. Ottelupalkkio tuli, tajunta meni.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      168
      607
    9. Vaikea löytää samantyylistä miestä

      Nyt on pakko avautua. Onko ketään muuta jonka on yksinkertaisesti todella vaikeaa löytää samanhenkistä kumppania kuin i
      Sinkut
      113
      544
    10. Mulla on ikävä sua!

      Enemmän kuin ikävä... sun kanssa oli niin helppo olla ja jutella!
      Ikävä
      18
      510
    Aihe