Ao. linkissä on tietoa suomalaisesta ympäristötuen ehdoista.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=20616&lan=fi
Luettuasi läpi koko ohjelman voit tehdä rakentavan ehdotuksen uusista lisätoimenpiteistä. Saittilaiset ovat moittineet ympäristöohjelmaa tehottomaksi. Mitä parannuksia ehdotat siihen ?
Seuraavassa linkissä luontojärjestö esittelee näkemyksiään ympäristötuen vaikuttavuudesta ja korostaa monimuotoisuuden säilyttämistä. Yhteenveto on jo vuodelta 2002 ja paljon kehitystä on sen jälkeen tapahtunut. Kuluttajat vaativat tehokasta, halpaa maataloustuotantoa ja samalla parantunutta ympäristöystävällisyyttä. Tällainen yhtälö ei voi toimia. Sen vuoksi kasvava ympäristötuki on tarpeellinen.
http://fibre.utu.fi/activities/20021126/abst-fi/11.html
Seuraavassa esitellään maatalouden monimuotoisuutta koskevia tutkimusohjelmia ja hankkeita.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=2519&lan=fi
Ympäristötuen rakenne koostuu seuraavista osista: vähimmäisvaatimukset lannoitukselle ja kasvinsuojeluaineiden käytölle, perustoimenpiteet,lisätoimenpiteet, ja erityistukisopimukset. Vuoden 2007 hakuoppaasta löytyy äkkiä laskien yli kolmekymmentä erilaista ympäristötuen toimenpidettä.
Nyt vai ideoita kehiin, mitä vielä voidaan lisätä ? Älkää kuitenkaan esitelkö ministeri Lehtomäen oivallusta ,viljelyn kieltämistä . Hänellä on siihen copyraitit.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=20616&lan=fi
Luettuasi läpi koko ohjelman voit tehdä rakentavan ehdotuksen uusista lisätoimenpiteistä. Saittilaiset ovat moittineet ympäristöohjelmaa tehottomaksi. Mitä parannuksia ehdotat siihen ?
Seuraavassa linkissä luontojärjestö esittelee näkemyksiään ympäristötuen vaikuttavuudesta ja korostaa monimuotoisuuden säilyttämistä. Yhteenveto on jo vuodelta 2002 ja paljon kehitystä on sen jälkeen tapahtunut. Kuluttajat vaativat tehokasta, halpaa maataloustuotantoa ja samalla parantunutta ympäristöystävällisyyttä. Tällainen yhtälö ei voi toimia. Sen vuoksi kasvava ympäristötuki on tarpeellinen.
http://fibre.utu.fi/activities/20021126/abst-fi/11.html
Seuraavassa esitellään maatalouden monimuotoisuutta koskevia tutkimusohjelmia ja hankkeita.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=2519&lan=fi
Ympäristötuen rakenne koostuu seuraavista osista: vähimmäisvaatimukset lannoitukselle ja kasvinsuojeluaineiden käytölle, perustoimenpiteet,lisätoimenpiteet, ja erityistukisopimukset. Vuoden 2007 hakuoppaasta löytyy äkkiä laskien yli kolmekymmentä erilaista ympäristötuen toimenpidettä.
Nyt vai ideoita kehiin, mitä vielä voidaan lisätä ? Älkää kuitenkaan esitelkö ministeri Lehtomäen oivallusta ,viljelyn kieltämistä . Hänellä on siihen copyraitit.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei ole kovin taajaan tullut ympäristötuen lisätoimenpide-ehdotuksia. Onko tämä tulkittava niin, että uusia toimenpiteitä ei enää löydy ? Yrittihän niitä jo Suomen MMM esittää komissiolle viime vuonna, mutta osa niistä tuli bumerangina takaisin. Komissiolle kyllä varmasti kelpaisi viljelyn lopettaminen Suomessa tietyiltä osin tai vaikkapa kokonaan. Saataisiin sitten Suomesta hyvä markkina-alue muun Euroopan maataloustuotteille. Suomi tietenkin maksaisi edelleen EU- jäsenmaksut mm. maatalouden tukemiseen.
Vai onko kyse motivaation puutteesta Itämeren suojeluun, josta maajusseja on syyllistetty. En usko , että siitä olisi kyse. Siksi otinkin esille seuraavan lainauksen, jossa esitellään monivaikutteisten kosteikkojen hakemisproseduurit.
"Monivaikutteisten kosteikkojen hoito
Monivaikutteisten kosteikkojen hoito -erityistukisopimuksella voidaan pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta, lisätä luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riista-, kala- ja raputaloutta. Sopimus voidaan tehdä alueelle, jossa peltoa on yli 20 % valuma-alueesta. Muutkin kuin viljelijät voivat tehdä sopimuksen Leader-toimintatavan kautta. Kosteikon perustaminen siirtyy ei-tuotannolliseksi investoinniksi, jonka jälkeen kohteelle tulee tehdä sen hoitoa koskeva 5- tai 10-vuotinen erityistukisopimus. Tuen suuruus määräytyy hoitotoimenpiteistä aiheutuvien kustannusten ja tulonmenetysten perusteella ja on enintään 450 € hehtaarilta.
Erityistukien hakeminen
Kaikki erityistukihakemukset liitteineen toimitetaan TE-keskuksen maaseutuosastolle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. TE-keskus pyytää ympäristökeskukselta lausunnon kohteen luonnonarvoista, maisemallisesta merkityksestä ja suunnitellun hoidon tarkoituksenmukaisuudesta. Myönteinen tukipäätös edellyttää ympäristökeskuksen puoltavaa lausuntoa.
Tukihakemukseen on liitettävä kohteen sijaintikartta, tarkka hoitosuunnitelma, kustannusarvio ja mahdolliset vuokrasopimukset. Hoitosuunnitelma sisältää kohteen yleiskuvauksen, lohkojen pinta-alat, selostuksen hoidon tavoitteista ja vaikutuksista. Lisäksi esitetään kohdealueen peruskunnostus- ja vuosittaiset hoitotoimenpiteet ja hoitotöiden aikataulut.
Hoitosuunnitelmaa ja kustannusarviota laadittaessa tulisi näiden olla mahdollisimman tarkkoja ja yksityiskohtaisia, mutta kuitenkin realistisia. Suunnitelmaan ei tule kirjata hoitotoimia, joita ei todellisuudessa pystytä toteuttamaan. Myös kustannusarvion olisi hyvä pysyä sopimuksessa määrättyjen enimmäiskustannusten sisällä, koska suunnitelmassa esitetyt hoitotoimet tulee suorittaa, vaikka tuki ei näitä enää kattaisikaan. Viljelijä voi laatia hoitosuunnitelman kustannusarvioineen itse tai teettää sen esimerkiksi ProAgrian maisemanhoidon neuvojalla tai muulla konsultilla.
Erityistukien hakuun suunnatut oppaat sekä erityistukien hakulomakkeet löytyvät Maa- ja metsätalousministeriön internetsivuilta.
* Maatalouden ympäristötukioppaat
* Ympäristötuen erityistuet
* Ohjeita yhdistyksille.pdf (206 Kb)
Suunnitelmalomakkeet
Valmiita hoitosuunnitelmapohjia ja malliesimerkkisuunnitemaa voi käyttää apuna laadittaessa tukihakemukseen hoitosuunnitelmaa. Kustannusarvion laadinnan apuna toimii myös Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaiset ohjearvot hyväksytyistä kustannuksista.
Hoitosuunnitelma_pb.pdf (65 Kb)
Hoitosuunnitelma_lumo.pdf (65 Kb)
Hyväksyttyjä_kustannuksia.pdf (78 Kb)
Esitteitä ja esityksiä
* Suojavyöhykkeiden hoitokortti (Lounais-Suomen ympäristökeskus).pdf (611 Kb)
* Erityistukikoulutus Perinnebiotoopit.pdf (1026 Kb)
* Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen.pdf (4380 Kb)
* Vesiensuojeluun liittyvät erityistuet.pdf (2418 Kb)
* Johdatus erityisympäristötukiin.pdf (258 Kb)
Lisätietoja
Ylitarkastaja Liisa Horppila-Jämsä, Keski-Suomen ympäristökeskus, puh. 020 490 5855, [email protected] [liisa horppila-jamsa] (perinnebiotooppien hoito, luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen)
Suunnittelubiologi Maija Mussaari, Keski-Suomen ympäristökeskus, puh. 020 490 5839, [email protected] [maija mussaari] (perinnebiotooppien hoito, luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen)
Ympäristöinsinööri Ansa Selänne, Keski-Suomen ympäristökeskus, puh. 020 490 5834, [email protected] [ansa selanne] (suojavyöhykkeet ja monivaikutteiset kosteikot)
Tarkastaja Raija Rekonen, Keski-Suomen ympäristökeskus, puh. 020 490 5835, [email protected] [raija rekonen] (suojavyöhykkeet ja monivaikutteiset kosteikot)
Keski-Suomen TE-keskus, maaseutuosasto, Cygnaeuksenkatu 1, PL 44, 40101 Jyväskylä, puh. 010 60 24500 (vaihde)"
Nyt vain järvien , jokien ja Itämeren rannoilla olevat asukasyhdistykset, kylätoimikunnat, luonnonsuojelujärjestöt , työväenyhdistykset jne. hakemaan kosteikon perustamislupaa. Avustusta saa menojen katteeksi enintään 450 euroa vuotta kohden, ja tuki anotaan uudestaan vuosittain. Kun tuo maajussien motivaatio on niin huono, niin nyt näiden yhdistysten on näytettävä esimerkkiä. Onhan julkisuudessa , jopa Lehtomäkikin , puhunut siitä, että ensin on siivottava omat nurkat. Vasta sitten voimme vaatia Venäjältä, Puolalta jne. toimia omien jätteiden vähentämiseksi.
Olen tätä toimintaa tarjonnut aikaisemminkin, mutta se ei ole saanut mitään vastakaikua. Mikä mättää, missä on vika ? Ainakin saitin avausten perusteella Itämeren ja sisävesien tila huolestuttaa kaikkia suomalaisia ,joten suojelumotivaatio on korkealla tasolla.
korkealla on kun puhutaan mitä jonkun muun tulee tehdä tai maksaa. Kummasti pyrkii laskemaan jos homma tulee liian lähelle
Juuri näin on asia. Maajusseille kyllä huudetaan velvoitteita kustannuksista välittämättä. Silti itse pitää saada halpaa , puhdasta ruokaa ja ilman ympäristövaikutuksia.
Nyt olisi esim. demarien Pia Viitasella , joka on ympäristövaliokunnan jäsen, näytön paikka. Hervannan työväenyhdistyksen kriisikokous koolle ja kosteikkotukien anomus liikkeelle Näsijärven pelastamiseksi. Viitanenhan on etunenässä ollut vaatimassa maataloudelle keppiä saastuttamisesta. Hän oli lisäksi huolissaan maatalouden saamista verohelpotuksista, sillä se ei ole hänen mielestään tasa-arvoista politiikkaa. Maatalouden jälkeen jäänyttä tulokehitystä ei saa paikata. Se on hänen mielestään tasa-arvoista. Kustannuksia on päin vastoin lisättävä kasvavilla ympäristövelvoitteilla. Se on oikeaa tasa-arvopolitiikkaa.
Kovin hiljaiseksi menee. Tyhjänpuhujia kyllä riittää.