Olen maailman paras
mustien verhojen laittaja.
Värkkään niitä yöllä
ja päivällä.
Asettelen ja katselen,
jos ei kelpaa,
vaihdan paikkaa,
yhtenään, aina vaan.
Ensin ne olivat lyhyet,
myöhemmin puolipitkät.
Lopulta ne kasvoivat täyteen
pituutensa, ilman tahtoani.
Eikä sekään riittänyt,
laahasivat jo lattiaa,
alkoi jo hermostuttaa.
mutten voinut mitään.
Unessa, sekavassa, verhoja
taas laitoin. Mustia tietenkin.
Mikä helpotus, yhdestä ikkunasta
ne puuttuivat, ihanaa.
Nousin tuolille, huteralle.
Revin verhot loputkin,
heitin myttyyn ja sain rauhan,
mustien verhojen aika on ohi.
mustien verhojen laittaja.
Värkkään niitä yöllä
ja päivällä.
Asettelen ja katselen,
jos ei kelpaa,
vaihdan paikkaa,
yhtenään, aina vaan.
Ensin ne olivat lyhyet,
myöhemmin puolipitkät.
Lopulta ne kasvoivat täyteen
pituutensa, ilman tahtoani.
Eikä sekään riittänyt,
laahasivat jo lattiaa,
alkoi jo hermostuttaa.
mutten voinut mitään.
Unessa, sekavassa, verhoja
taas laitoin. Mustia tietenkin.
Mikä helpotus, yhdestä ikkunasta
ne puuttuivat, ihanaa.
Nousin tuolille, huteralle.
Revin verhot loputkin,
heitin myttyyn ja sain rauhan,
mustien verhojen aika on ohi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
aika pimeitä unia näit
tässä oli komediaa
ja älykäs teksti piti lukea monta kertaa ennenkuin ymmärsi
typistettynä
ilkeä alku mutta onnellinen loppu
Yritän opettaa itseäni uskomaan onnellisiin loppuihin.:)
Thanks, sanasta älykäs;)