murkkunsa selittelyihin
esim. kotihippojen sujumisesta?
Toisaalta,
muistuuko mieleen,
että tuliko omille vanhemmille kerrottua kaikki?
esim. kotihippojen sujumisesta?
Toisaalta,
muistuuko mieleen,
että tuliko omille vanhemmille kerrottua kaikki?
Kuka uskoo
tietousko
4873
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
eihän lähtökohta voi ola se että toinen valehtelee vaan luottamus pitää olla kunnes se menetetään. Tietysti terve epäily ja tiettyjä rajoja ja sääntöjä pitää olla sovittuna asioista.
Eli jos nuori sanoo ettei siellä kukana ollut humalassa niin taatusti valehtelee, mutta jos sanoo että jotkut oli niin on luultavasti totta jne. Eli aika samoinhan nyyisin käyttäydytään kuin silloin joskus. tai ei ainakaan juuri kiltimminkään..
Toisaalta miksi kamalasti kysellä ja udella asioita jotka on kuitenkin juuri niin tosia kuin se lapsen ja vanhemman välinen luottamus antaa ymmärtää? "Hyvät hipat" on ihan riittävä vastaus ja loppu menee sitten jo urkkimiseksi äkkiä. Tosin on syytä jollain tapaa aiheesta kysyä jotta ei tule kuvaa ettei kukaan ole kiinnostunut ja voi toimia ihan miten vain jne..
Siis omat vanhemmat ei todellakaan tiedä vieläkään edes murto-osaa mistään! Ja hyvä niin. Olisi itseasiassa aika noloa nyt selitellä kaikkia tempauksia tai nolata omat vanhemmat kertomalla niitä ja kuinka heitä on vedätetty.. Tai tavallaan olimme sen luottamuksen arvoisia joka meille osoitettiin sillä koskaan ei pahasti kämmätty eikä töpätty vaikka meno oli taatusti luvatonta vaikka millä mitalla. Ekat kännitkin oli niin nuorena että hirvittää, mutta turvallisesti hoidettu joten tavallaan riskiä tai vaaraa ei ollut eikä todellakaan kaikki örvelletty taju kankaalla tms..
Meillä on lapsilel sanottukin monasti että koska iskän kanssa ollaan tehty vaikak mitä jo niin on ihan turha kuvitella ettei oleteta samaa heidän tekevän tilaisuuden tullen. Eli turha yrittää mitään tyhmää...
terve usko ja luottamus lapsiisi ja itseesi ainakin minun mielestäni. Joku voi tosin kauhistua vaikkapa nuorena kännäämisestä, mutta niissä perheissä taitaa olla jopa tuo urkkiminen vallalla.
Jännä homma tuo luottamus ja usko toisten ihmisten rehellisyyteen,
vaikka tiedämme jokaisen ainakin jättävän kertomatta jotakin...
Jotkut vanhemmat vain tuntuvat uskovan omia murkkujaan enemmän kuin naapureita tai muita perheen ulkopuolisia.
Sellaiset jotka ei usko tai edes mieti mitä ulkopuoliset lapsesta viestii on aika tyhmiä. Oikeastaan siinä suojellaan omaa mielenrauhaa enemmän kuin lasta eli tavallaan kieleltään että oma lapsi voisi tehdä mitään mitä vanhemmat eivät tiedä. On siis helpompi uskoa sitä omaa lasta ja vielä kerto aettä luotta aja niin edelleen vaikka kys eon siitä lähinnä ettei tahdo kuulla pahaa, ei nähdä pahaa, eikä puhua pahaa.. Jos ei nimittäin tiedä ei voi puuttua ja saa olla kuin aina ennenkin.
Ja ihan vain tiedoksi että on meillä seluottamus menetetty aika karullakin tapaa joskus. Ja sen takaisin saaminen onkin sitten aika iso juttu eikä käy noin vain eli anteeksi on helppo antaa, mutta se että luottaa kuten ennenkin on ihan toisesta maasta. Meillä kyllä sinisilmäisyyttä ei ollut eli ekalla kerralla rytisi ja kovaa tuo luottamus jorpakkoon ja kukaan ei sitä olisi osannut ennustaa edes kristallipallosta..
Nuoret tekee nuorten juttuja nyt ja ennen ja tulevaisuudessa. Meidän vanhempien hommana on minimoida vahingot ja maksimoida se tieto jolal tyhmyydet vältetään ja kaikkein typerimmät hommat. Toivoton urakka jossain määrin..
Rehellisyys ja rehellisyys ja tyhmyyskin on kaksi eri asiaa. En todellakaan olisi rauhallisin mielin jos lapseni kertoisi aina ja kaiken. Jotenkin luulen että tieto lisää tuskaa ja pieni sensurointi on paikallaan meidän molempien puolesta. Ja siihen asti kun menee hyvin on turha panikoida kamalasti. Voisihan sen lapsen laittaa tynnyriinkin, mutta joskus se pääsee sieltä pois joten mielestäni vähitellen vastuuttaminen omissa teoissa ja asioiss atoimii paljon paremmin kuin vanhempien kontrolli.
Mulla on oikeastaan sellainen lause joka sisältää aika paljon asioita sisälleen kun nuoret menee jonnekin. Se on: ja perästä ei sitten kuulu! Eli siellä toimitaan niin ettei ole ketään joka perästä ilmoittelee ei selviämisasemilta tai poliisista tai sairaalasta tai tai... Itsestä ja kaverista pidetään huolta ja ollaan järkeviä.
Kerrankin fiksua puhetta! Joku sentään vielä muistaa, millaista se oli aikoinaan olla nuori. Oikee asenne!