Luentopäiväkirja?

Luentopäiväkirjan tarkoituksena on yleensä kirjoittaa kommentoiva ja ns. reflektiivinen ja esseemäinen työ kurssin luennoista. Eli, mm. kommentoida luennoilla käytyjä asioita ja (etenkin) pohtia sitä mitä itse on oppinut luennoilla sekä sitä millainen oppija on.

Tässä ainakin historian opiskelijoille ohjeet:

Luentopäiväkirja

Luentosarjan voi tenttiä myös pitämällä luentopäiväkirjaa, mikäli näin luennoitsijan kanssa sovitaan.

Luentopäiväkirjassa opiskelija kertoo tiivistettynä, mitä luentosarja hänelle antoi. Tarkoitus ei siis ole toistaa luennolla esitettyjä asioita (varsinkaan yksityiskohtia), vaan työstää kuulemaansa ja esittää keskeiset osat luonnon sisällöstä kommentoituna, tarvittaessa kriittisestikin. Samalla voi nostaa esiin omia mielipiteitä. Luentopäiväkirjan idea onkin harjoituttaa tiedon omaksumista ja kriittistä lähestymistapaa. Siitä pitää kuitenkin käydä ilmi luentosarjan sisältö – toisin sanoen pelkät mielipiteet eivät riitä.

Luentopäiväkirjan pituus on noin liuska luentokertaa kohti (riviväli 1,5 ja fonttikoko 12). Normaalissa 12 luennon sarjassa sallitaan yksi poissaolo – mikäli niitä tulee enemmän, on korvaavasta suorituksesta sovittava luennoitsijan kanssa. Luentosarjan pitäjä voi myös antaa luentopäiväkirjan sisällöstä ja muodoista omat ohjeensa, joita tulee aina noudattaa ensisijaisesti.

Luentopäiväkirja palautetaan kuulustelijalle ehdottomasti viimeistään tämän määräämänä palautuspäivänä.