Olemme avomiehen kanssa harkinneet jo pitkään että ottaisimme toisen koiran niin omaksi kuin toisen koiramme iloksi.
Ennestään meillä on pian 2 vuotias uros, n.35cm,itsenäinen ja melko rauhallinen tapaus,leikkii ja juoksee taloa ympäri mutta muutoin tykkää vain seurailla tilannetta.Harrastamme koti tokoa ja aivojumppana kaikkea mitä mieleen juolahtaa.Kokemusta on labbiksesta ja tästä nykyisestä,melko haastavasta kaverista.
Olemmekin miettineet mikä rotu olisi meille se oikea,pieneen perheeseemme sopiva ystävä.Rotu ei voi olla kovin suuri,ettei poju jää jalkoihin eikä satu mitään vahinkoja.Melko helppo,miellyttämishaluinen(koulutuksen kannalta näen hyväksi piirteeksi), ihmisystävällinen rotu.Ei liian energinen eikä kuitenkaan mikään patalaiska.
Olen lueskellut hieman cotoneista,sillä olen kuullut että on melko terve rotu.Tuleva koiramme ei kuitenkaan ole välttämättä rotukoira sillä olemme katselleet myös seropi ilmoituksia.
Onko joitain muita ehdotuksia ja kokemuksia?
Ennestään meillä on pian 2 vuotias uros, n.35cm,itsenäinen ja melko rauhallinen tapaus,leikkii ja juoksee taloa ympäri mutta muutoin tykkää vain seurailla tilannetta.Harrastamme koti tokoa ja aivojumppana kaikkea mitä mieleen juolahtaa.Kokemusta on labbiksesta ja tästä nykyisestä,melko haastavasta kaverista.
Olemmekin miettineet mikä rotu olisi meille se oikea,pieneen perheeseemme sopiva ystävä.Rotu ei voi olla kovin suuri,ettei poju jää jalkoihin eikä satu mitään vahinkoja.Melko helppo,miellyttämishaluinen(koulutuksen kannalta näen hyväksi piirteeksi), ihmisystävällinen rotu.Ei liian energinen eikä kuitenkaan mikään patalaiska.
Olen lueskellut hieman cotoneista,sillä olen kuullut että on melko terve rotu.Tuleva koiramme ei kuitenkaan ole välttämättä rotukoira sillä olemme katselleet myös seropi ilmoituksia.
Onko joitain muita ehdotuksia ja kokemuksia?
Vastaukset 2
Vanhimmat
aikka nyt itse olenkin vasta 13 vuotias, on meillä ollut papillon (perhoskoira) ja sen näkisin teille aivan mainioksi koiraksi. Perhoskoirat tosin kaipavat paljon seuraa, mutta jos teillä jo ennestään karvakuono on, niin eipä siinä mitään. Harjaus keväällä voikin olla yllättävä käänne hankinnassa. Perhoskoira on harjattava päivittäin, enkä nyt tiedä, minkärotuinen tämä teidän nykyinen haukkunne on. Perhoskoira ei välttämättä ole terveimpiä rotuja, koska on niin pieni. Sille voi siis esiintyä muummoassa lonkkavaivoja, jotaa eivät kuitenkaan välttämättä haittaa arjen kulkua. Myös sydänkohtaukset ovat aika yleisiä, mutta niitä onkin kiakilla pikku-koirilla, joten sen takia ajatuska perhoskoirasta ei kannata torjua.
Perhoskoira on hyvin iloinen, mutta ei sitten välttämättä hyvin helppo koulutettvaa, sikäli se narttu on.. Haukkuherkkyys on myös yksi suurista esteistä, jonka takia monet eivät perhoskoiraa halua. Senkin voi kyllä estää, valitsemalla pennun/aikuisen koiran hyvästä pentueesta, kunnolliselta kasvattajalta, ja kouluttamalla sen.
Ja perhoskoirasta ei pitäisi aiheutua harmia myöskään pikku-pojullenne (nykyiselle koirallenne), koska papillon on kuitenkin yleensä matalampi, kuin 35cm. ^^
Siinä vähän (aika paljonkin) tietoa perhoskoirasta.
myös olla sopiva. Ne on pieniä, tulevat toimeen toisten koirien kanssa, paimenkoirina myös miellyttämisenhaluisia. Ja turkinhoito varmasti helpompaa kuin esim. cotonin. Tosin jos turkinhoidosta tykkää, niin cotonikin sopii varmasti hyvin =) Ja kyllähän shelttiäkin harjata täytyy, en sitä tarkoita.