Mieheni on kohta 50 ja itse olen vähän päälle 40. Miehelläni ei ole lapsia, minulla on.
Hänen hartain toiveensa on tulla vielä isäksi ja olen alkanut itsekin toivoa että me voisimme saada yhteisen lapsen. Itselläni on säännölliset kuukautiset ja olen edellisillä kerroilla tullut tosi helposti raskaaksi. Mieheni isäkin oli lähellä 50:tä saadessaan kuopuksensa.
Taitaa vain aika olla vähissä molemmilla. Suhteessamme on kaikki kunnossa se vaan on vielä aika nuori, eikä olisi silti hyvä hätiköidäkään. Jäitä hattuun? En nyt täältä ole hakemassakaan vastausta. Mutta kokemukset tai mielipiteet ovat tervetulleita.
Hänen hartain toiveensa on tulla vielä isäksi ja olen alkanut itsekin toivoa että me voisimme saada yhteisen lapsen. Itselläni on säännölliset kuukautiset ja olen edellisillä kerroilla tullut tosi helposti raskaaksi. Mieheni isäkin oli lähellä 50:tä saadessaan kuopuksensa.
Taitaa vain aika olla vähissä molemmilla. Suhteessamme on kaikki kunnossa se vaan on vielä aika nuori, eikä olisi silti hyvä hätiköidäkään. Jäitä hattuun? En nyt täältä ole hakemassakaan vastausta. Mutta kokemukset tai mielipiteet ovat tervetulleita.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Miksi haluatte yhteisiä lapsia? Mitä odotatte tulevaisuudelta toistenne kanssa?
Onko parisuhteessa oltava lapsia mielestänne? Millaisena näkisitte yhteisen tulevaisuutenne ilman lapsia?
Hyvä kysymys!
Suurin syy varmaan se että mieheni pitää lapsista ja haluaisi kokea isyyden.
Minä taas rakastan miestäni niin että voisin olla valmis totetuttamaan hänen kanssaan tuon haaveen. Ja pikkuhiljaa siitä on tullut yhteinen haave.
Omat lapseni ovat lähteneet opiskelemaan ja "lentämässä pois pesästä".
Tulevaisuudelta odotamme molemmat loppuelämän kestävää suhdetta, joko ilman yhteisiä lapsia tai jos lapsi saataisiin, niin perheenä. Molemmat olemme olleet pitkään ilman vakituista parisuhdetta ja olemme vakavissamme suhteemme kanssa.
Minun kokemukseni on se, että näin "vanhanakin" jaksaa oikein hyvin vauvan kanssa. Itse asiassa se tuo kummasti lisäpuhtia elämään. Sain nuorimmaiseni 42-vuotiaana eikä mitään ongelmia ollut raskaaksitulossa eikä itse raskaudessa. Ainoastaan synnyttämään en pystynyt alakautta, koska vauva oli perätilassa.
Oletteko yhtään ajatelleet asiaa lapsen kannalta?
Ehkä olettekin, mutta Äiti-60 ei juuri siltä kuulostanut.Häntä kiinnosti vain oma jaksaminen.
Minun vanhempani ovat aina olleet vanhoja ja ikävä kyllä en ole onnistunut löytämään siitä mitään positiivista.
Minua aina karmivat aikakauslehtien jutut näistä kuusikymppisistä,reippaista isukeista eikä artikkeleita kirjoiteta ikinä lapsen näkökulmasta.Ei edes sitä mainiten.
Minä kerron sinulle salaisuuden: teinit harvoin näkevät vanhemmissaan mitään positiivista, vaikka he olisivat minkä ikäisiä. Minäkin osaan tehdä päätelmiä ventovieraista ihmisistä muutaman rivin perusteella. Sinusta ajattelen niin, että et koskaan olisi halunnut syntyäkään, ettei tarvitsisi hävetä vanhoja vanhempia. Tämän jaksamisen otin esille siksi, että usein kuulee päiviteltävän sitä, miten nelikymppiset jaksavat pienen vauvan kanssa. Uskotko, että sillä äidin ja isän jaksamisella on jotain tekemistä lapsen - siis nimenomaan lapsen - hyvinvoinnin kanssa? Täytyyhän ihmisen jaksaa työelämässäkin 65-vuotiaaksi, niin miksei nyt sitten omien lasten kanssa. Kerronpa vielä yhden jutun, vaikkei se kyllä sinulle kuuluukaan eikä edes tänne lapsettomuuspalstalle. Yli nelikymppisellekin voi sattua ns. vahinko. Minusta ei ole abortin tekijäksi ja pidän itseäni niin hyvänä äitinä, että annoin lapsen tulla, kun hän kerran halusi tähän maailmaan tulla. Minulla on hänelle paljon annettavaa enkä nyt tarkoita rahaa.
Ainahan naiset ovat synnyttäneet niin kauan kuin kuukautisia on riittänyt! Pirtti täynnä kersoja, mikäs siinä. Tämä nyt on tätä nykyajan huuhaata, että lapset pitää synnyttää 24-29-vuotiaana, mieluiten sitten, kun on akateeminen tutkinto ja rivitalossa asunto, kultainen noutaja ja iso auto. Jos tästä poikkeat, kuulut marginaaliin ja ihmiset katsovat kieroon. Vaan elähän välitä. Tulihan Riitta Väisänenkin paksuksi yli nelikymppisenä, ja sillähän on valtavan ihana tytär siellä hevosranchillaan, ponillansa ratsastaa.
siinä,että en koskaan olisi halunnut syntyäkään.
Ja se mitä teineistä kirjoitit on fakta,ei salaisuus.
Luulitko minua teiniksi?
Sorry,olen kolmekymmentä täyttänyt jo pari vuotta sitten.
Eipä uskoisi tekstistäsi, että olet jo tuonkin verran maailmaa nähnyt, ei milään pahalla. Kyse ei siis loppujen lopuksi olekaan siitä, minkä ikäiset vanhempasi ovat vaan jostain ihan muusta. Hae apua.
mahdotonta uskoa,että olen kokenut vanhat vanhempani kuten olen?Kysymyksessähän on vain yksi henkilökohtainen mielipide?
Olet oikeassa kyllä siinä ettei lapsen kannalta paljon asioita ajatella.
Minun vanhempani ovat nyt 60-vuotiaita, ja minä 20-vuotias. Eli eivät minun vanhempani mitään todella vanhoja kuitekaan olleet saadessaan minut. Mutta meillä oli jatkuvia ongelmia. Iäkkäämmät vanhemmat eivät ymmärrä teini-ikäistä lastaan. Esim. minun monilla ystävillä oli paljon helpompaa kun vanhempien kanssa pysty puhumaan "nuorekkaalla" tavalla, eikä tarvinnut pelätä kertoa jotain.
Isäni kanssa en tule alkuunkaan toimeen. Hän on niin konservatiivinen. Minkään näköistä poikkeavuutta normeista hän ei hyväksy. Äitini kanssa taas tulen juttuun joissain asioissa, mutta ei hänkään nykyaikaista "menoa ja meinkinkiä" ymmärrä. Sen sijaan erään ystäväni vanhemmat käyvät tämän ystäväni kanssa yhdessä risteilyillä ja tekevät moottoripyöräretkiä.
Mutta on turhaa yleistää kaikkia iäkkäitä vanhempia. Mutta jos minulta kysytään niin vanhempien pitäisi olla edes hieman "rentoja" ja ymmärtäväisiä. Vanhemmille en koskaan uskaltanut kertoa mitään kun asuin vielä kotona, enkä tosin vieläkään. Muutin pois kotoa 16-vuotiaana. En enää jaksanut.
Me ollaan erittäin kaukaisia ihmisiä toisiamme kohtaan. Olen yrittänyt lähentää välejämme mutta turhaan. Ja olen yrittänyt ymmärtää. He eivät edes halua ymmärtää minua, näin ainakin koen. Turhauttavaa.
ovat nämä nimimerkki "Äiti -60 " ym. jättäneet vastauksesi huomiotta.Ykskaks jättäneet tämän palstan.
Katsohan palstaa "Vauvakuume".
Tuo mitä kirjoitit "olemme kaukaisia ihmisisä toisiamme kohtaan" pitää täysin paikkansa.
Ilmeisesti nämä vauvakuumeen saaneet eivät onnistu edes kuvittelemaan miten asiat saattavat olla seitsemän tai viidentoista vuoden päästä.
Tai oikeammin miten ja minkälaisia he itse ovat.
"kaukaisia toisille" osui nappiin.
Vanhempien kritisointi on "tabu".Teini-ikäisille sanotaan,että se on vaan sun ikää,murkkuparka.Ja jos aikuisena avaa suunsa niin käsketään mennä hoitoon...
Olethan sinä voinut heidät kokea vaikka minkälaisiksi, mutta sitä minä en usko, että se johtuu pelkästään vanhempien iästä. Tästä on kyse. "Huonoja" vanhempia on nuorissa ja vanhoissa, ei pidä yleistää. Sitä minä en hyväksy, että sinä olisit suurin piirtein kieltämässä vanhempia ihmisiä saamasta lapsia omien huonojen kokemustesi perusteella.
Minä uskoisin kyllä, ettei meillä tule tätä ongelmaa olemaan sen takia, että meillä on tosiaan muitakin lapsia kuin tämä iltatähti. Yksi on murrosikäinen ja kaksi lähestymässä murrosikää. Työssä olemme päivittäin tekemisissä murrosikäisten kanssa ja ainakin toistaiseksi tulemme hyvin juttuun heidän kanssaan. Mutta monesti lapset kokevat tietyissä asioissa juuri omat vanhemmat etäisiksi, eikä se aina johdu iästä. Ei kai teille tarvi biologiaa opettaa? Nimittäin ilman näitä vanhoja vanhempia teitä ei olisi olemassa. Sekö olisi parempi?
ja lue viestini jotka olen kirjoittanut.
Olet ylireagoinut aika pahasti kun väität minun olleen kieltämässä.
Ehkä asia on todella arka sinulle tai ehkä tapanasi on liioitella,vaikea tietää.
Voi olla, että liioittelen, mutta kyllä sinäkin takerrut nyt pikkuseikkoihin, etkä huomaa asian ydintä. En viitsi enää tätä keskustelua kanssasi, kun et tunnu hoksaavan, mistä on kysymys. Hyvää jatkoa sinulle.
Katselen asiaa ja tunnen eri perspektiivistä.
Sinulla ei ole mahdollisuutta kokea tätä lapsen kannalta.Haluat pitää onnelliset ajatuksesi koska ne sopivat sinulle.
meistä on pyytänyt tänne tulla?
Tekee niin tai näin niin aina on "häviäjän" asemassa.
"Ei kai teille tarvi biologiaa opettaa? Nimittäin ilman näitä vanhoja vanhempia teitä ei olisi olemassa. Sekö olisi parempi?"
Ihme asenne sinulla. Olisin vain toivonut että minut olisi "tehty" kun vanhempani olivat 20-30-vuotiaita. Olisi helpompaa ehkä.
Olet aivan oikeassa.
Vaikka olisi 30-vuotias niin omien vanhempien kritisointi on jotain aivan kamalaa. Minä olen "vasta" 20-vuotias tosin.
Minulta on joskus kysytty että millaisia minun vanhempani ovat ja olen kertonut millaisia he ovat mitään liiottelematta tai piilottelematta. Heti tulee kommentteja takaisin että "sinä vain luulet niin", "tuossa iässä...". Jos esim. miesystävän vanhemmat kysyvät vanhemmistani niin en sano enää mitään. En viiti valehdellakaan.
Ja olen aika varma että tämänkin viesti saa kommentteja etten minä näe vanhemmissani mitään positiivista yms. On vanhemmissani hyviäkin puolia mutta niitä totisesti on vähemmän kuin huonoja. Valitettavasti.
Ilmeisesti sinä olet biologian läksysi huonosti lukenut, jos et ymmärrä sitä asiaa, että juuri SINUN oli määrä syntyä silloin kun synnyit. Jos vanhempasi olisivat "tehneet sinut" nuorempina, syntynyt lapsi et olisi ollut sinä, vaan siskosi tai veljesi. Tarvitseeko selittää tarkemmin? Jos ymmärsit tästä, niin hyvää jatkoa sinullekin.
jos olisinkin siskoni tai veljeni?
Biologialle kaikki kunnia ja kaikki on biologiaa.
Sekin,että biologian mukaan vanhemmat naiset eivät helpolla tule raskaaksi.
Luonnolla saattoi olla siihen jokin syy.
Kuten on myös siihen,että alle kymmenvuotiaat eivät ole äitejä.
Minusta äiti-60. on erittäin "valikoiva" biologian tuntemus.Hän ei todella ajattele nenäänsä pitemmälle.
No joo. Ei minua tässä ainakaan mikään muu ihmetytä kuin hänen kamala asenteensa.
Hänellä tuntuu olevan kamala tarve pönkittää itseään haukkumalla muita ja kyseenalaistamalla muiden tietoja esim. biologiasta. Eihän tässä ole mistään biologiasta edes ensisijainen puhe vaan siitä kannattaako lapsia vanhemmalla iällä enää tehdä. Äiti-60 vain jaksaa hokea omia juttujaan joilla ei ole mitään merkitystä tämän keskustelun kulussa.
Höh, kaipa niitä sekopäitä löytyy joka kolkasta.
Annelin kanssa sinun biologian tiedoista.
Ei vissiin kiinnostanut muut sivut kuin ne,joissa kuvattiin sukupuoliyhdyntää.
Jo nuorena ihminen voi olla persoonaltaan 'vanha'- eli suvaitsematon, asenteellinen, ymmärtämätön, marttyyri, tuomitseva, uutta-muutosta-pelkäävä j.n.e...
Vastaavasti vanhana voi olla 'nuori'- eli vastakkaiset piirteet omaava..ja jos 40-kymmpisenä on viriili ja eläväinen, sitä on myös 60-kymppisenä.
Minun murkkuni hengailevat suurimmaksi osaksi kavereidensa kanssa, on ihan sama minkä ikäinen olen, sillä olen mutsi, enkä ymmärrä nykyajan menoa heidän mielestään. Tilanne olisi ihan sama vaikka olisin 20-vuotta vanhempi.
Tyttäret, teillä on ollut onneton lapsuus /suuria kärsimyksiä vanhemmistanne, mutta miettikää vielä onko sittenkään kysymys heidän iästään, vai jostain muusta????
.... niin varokaa itse, ettette tule nuorena 'vanhoiksi'.....tai 'vanhoina' vanhemmiksi!