Mites muut ovat toteuttaneet seinän ja höyrysulkumuovin liitynnän. Meillä rakennekuvissa esitetty että höyrysulkumuovi asennetaan ylimmän harkon ja ohjauspuun (150*50mm) väliin. Käytännössä tämä vaan tarkoittaa että höyrysulkumuovi pitäisi laittaa sinne ennen kattotuoleja. Helppohan se niin on piirtää, mut hiukan vaikeampi toteuttaa. Mikähän olisi helpompi, mutta kuitenkin varma ja hyvä konsti?
Yläpohja höyrynsulkumuovi
kekkonen
527673
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
kun yläpohjan tekee ontelolaatastosta tai siporex-elementeistä ei muoveja tarvita kuin kuormapeitteinä.
Jossakin olen nähnyt sellaisen suikaleen lerpattavan sieltä ohjauspuun välistä ja kai on tarkoitus siihen liittää/teipata katon muovi sitten kun tuolit ovat katolla. Voit arvata kumpiko rakenne on tiivis ja hyvä myös vuosien päästä.
Muovi käännettiin reunassa alas ja jätettiin seinän ja kattoruoteen väliin. Lisäksi seinän ja muovin liitos tiivistettiin uretaanilla yläpuolelta.
puolen metrin kaistale sinne puun alle-ja sitten liitetään teipaten myöhemmin kun koko katto sulutetaan.
Tuo sipo tahi onteloherjaus oli aika korni.Kuka nyt helevetti omakotitalosta sellaista bunkkeria tekee ?
Vain sipohörhöt ja rakennusliikkeet kommuunikuutioissaan tekee katot noin.
TAI: rakennesuunnittelijan kuvaa noudattaen, jossa kyllä pitäisi olla kaistale piirretty.
Kun on mahdollisuus tehdä talon vaippa yhtenäisestä materiaalista, on silkkaa hölmöyttä pilata rakenne puumuovitiivistemassavirityksillä. Mitättömälle säästölle rakennusvaiheessa ei ole kerta kaikkiaan järkiperusteita! Palataan asiaan 20 vuoden päästä.
kovan yläpohjan.
On se niin moneen kertaan väännetty juttu, että talon tuuletus täytyy hoitaa muuten kuin holtittomasti hennon vuotavan muovisauma yläpohjan kautta.
mutta onpahan noita tehty puutalojakin joiden ilmanvuotoluku on alle 1:n. Mites tuo on mahdollista kun ei ole edes kivistä yläpohjaa?
Se on kyllä totta että aihe on tärkeä koska huonoin paikka ilmavuodoille on ehdottomasti yläpohja.
teippailemassa ohjauspuiden alusmuovituksia ja muita saumoja, arvaa kiinnostaako maksettua miestä pätkääkään, tuleeko se muovi just oikein tai ollenkaan. Varsinkin kun tuulee ja sataa ja pitäis päästä tyrskykalaan tms.
Kivisellä pinnalla on helppo kävellä ja tarkistaa, miten tuli tehtyä - ja jopa korjata sitten kun aikaa liikenee.. ja sää paranee.
tuollainen on ollut suunnitelma heti alusta lähtien, juurikin sen vuoksi että se on sitten varmasti kunnollinen. On noita höyrynsulkuja tullut laitettua ennenkin.
kyselemättä äkkiä ja panelit päälle ja myyntiin.
mutta IV läpivientejä ja niitä saumoja teippaillessani ajattelin kyllä tuota tiiviyttä vuosien kuluttua. Itse en kerta kaikkiaan usko noihin teippauksiin vaikka äärimmäisen huolella ja hyvin opetettuna ne itse teinkin. Mutta siitä pääseekin seuravaan asiaan; onko pienellä ilmavuodolla siirtyvine kosteuksineen loppujen lopuksi mitään käytännön merkitystä? Itse en ainkaan siihen oikein usko, kyllä se vähäinen villoihin siirtynyt kosteus ajastaan niistä villoista häviää..
Missään tunnu,
Pienille vuodoille on tuuletus järjestetty. Isot vuodot tiivistyvät kylmille pinnoille kuten kattotuolit. Ja sinne muodostuu sitten homekasvut.
vaan hallitsemattomasta ilmavuodosta, joka on turhaa energiahukkaa. Ainoa varma keino pitää kivipirtti tiiviinä on tehdä vaippa yhtenäiseksi. Siis yläpohja ontelolaatoista tai siposta. Pihtarit kusevat omille kintuilleen, sori vaan.
Käytetään 1000e jotta säästetään 2e? Säästö on utopiaa eikä kelpaa perusteluksi.
Kivitalon energiankulutus on noin 15% pienempi.
Tuosta tonnistakin laskettuna se on jotain muuta kuin 2eur.
Meillä muuten 600m3 siporex-talon lämmitys ja käyttövesi 5-henkisellä perheellä maksaa tuon tonnin vuodessa. Entäs teillä.
Laske itse paljonko kivirakenteinen yläpohja maksaa ja paljonko se säästää. Tulos ei ole ainakaan 15%; eikä edes 5%. Jos lasketaan 5% säästöllä niin se tekee takaisinmaksuajaksi? Kelpaako energiansäästö siis kivirakenteisen yläpohjan perusteluksi?
Ne perustelut on edelleenkin fiilispuolella eikä niitä ns. oikeita perusteita ole olemassakaan.
- Kantavuus
- Tiiveys
- Äänieristys
- Rakentamisen nopeus (Pinnoitus, eristys, jne.)
- Aito kivitalo vs. kiviseinätalo:)
Hyvästä joutuu aina maksamaan.
Kivistä yläpohjaa ei yleisemmin markkinoida, koska useimmilla toimittajilla ei ole kustannustehokasta ja toimivaa ratkaisua tarjolla...mieluummin myydään kattotuolit ja seinät asiakkaalle hyvällä katteella:)
Tässä kuulutellut noita järki perusteita yläpohjalle niin nyt saatiin yksi.
- Kantavuus
Ei mitään merkitystä. Eikö puuyläpohjakin kanna sen mitä tarvitsee.
- Tiiveys
Ei merkittävä tekijä. Kallis yläpohja ei ainakaan tiiveydellä säästä itseään. Puinenkin voi olla tiivis kun ei usko myyntimiesten höpinöitä.
- Äänieristys
Hyvä pointti. Toisaalta fiilisjuttu mutta joissakin paikoissa tärkeä asia.
- Rakentamisen nopeus (Pinnoitus, eristys, jne.)
hmmm, voip olla, jos tuosta mitään hyötyä on.
- Aito kivitalo vs. kiviseinätalo:)
Fiilisjuttu. Panssarilasit kuuluvat myös kunnon taloon :)
kustannustehokas ja nopea ratkaisu yläpohjaan.
kattoon, kun asentaa viistoon pois talolta, valuvat vedetkin kauemmas.
terassin kattoon ;) Menikö sekaisin? Toivottavasti et ole laittanut sitä muovilevyä yläpohjaan?
kun teet kevyestä kamasta kattotuoleineen muovinteippauksineen ja alapinnoitteineen, paljonko meni aikaa ja tarpeita.
Esim. standardi siporexpalkkia (tai variaxia)myydään 'neliö/kuutiokaupalla', nosturi nostelee palkit muutamassa tunnissa viistoon paikalleen, teet saumajuotokset ja tapitukset ja korokepalat (alle päivässä paikoilleen), koolaat k/k900 125-lankut kattotuoleiksi, villoitat 150mm ja levität aluskatteen.
Aikaa ei kulu kaikkiaan montaa työpäivää ja jo on reiät valmiina myös LVIs-läpivienneille.
Alapuolinen tasoitus sujuu myös muutamassa tunnissa samalla kun seinien tasoitus.
Ja sitä kuuluisaa urtsia voi turauttaa läpiviennit tiiviiksi.
vino 70-luvun elementtikerrostalon katto. Kotoisaa ja nättiä ihan kuin lapsena jakomäessä? Tuon kun koolaat alapuolelta tasaiseksi (samalla saat muuten myös IV-kanavat siististi ilman törppöjä koteloita) ja vaikkapa rimoitat niin paljonkos vähemmän sulta menee siihen aikaa ja tarpeita?
ei tiiliverhottu puurunkoinen talo ole tiilitalo
kivitalo on kivestä tehty: ala, väli ja yläpohjat ja seinät tietysti.
Voi tehdä sekamateriaaleista: kivestä, muovista, puusta ja muusta
yksi aineinen betoni on paras runko, se maksaa runkona vähän enemmän, ei todella paljoa väliä koko pirtin hinnassa.
Esim. tasoituksen vähemmän, tekniikka kulkee sisäällä
Ei painu tuuli /lumikuormalla / ilmavuodot
Sipo lankut vain 6 m jänneväli, ontelot toimii,
vaatii vähän kantavuutta toka kerroksessa
ps. vielä se Colosseum on pystyssä ( betonia )
Eikö kukaan ole tullut huomanneeksi että tässähän keskustellaan samasta asiasta kuin väiteltäisiin kumpi on parempi kivitalo vai puutalo. Perustelut ovat samat, tiiveys, rakentamisen nopeus, massiivisuus jne.
Niin, miksi edes lattia tai seinät pitäisi tehdä betonista/harkosta, jos rahkeet eivät riitä katolle asti.
Rakentamisen nopeudella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.
pari kuukautta sitten.. seinän rakennustekninen funktio kun ei ole sama kuin katon. Seiniin asennetaan sähköt, ikkunat, ovet, ja ne toimivat esim. rappausalustana, niihin kiinnitetään kalusteita ym ym.
Yläpohja on katettu vesikatteella, ja ainakin minun talossani sisäkatot on pääosin puuta. Eli kivinen yläpohja toimisi ainoastaan höyrynsulkuna. Ja höyrynsulun voi toteutta helpomminkin.
yläjuoksun ja harkon väliin. Itse laitoin solumuovikaistan muovin ja bitumin väliin, niin että se tiivistää muurauksen pientä epätasaisuutta.
Sitten kun yhdistää katon muovitusta ja yläjuoksun alta tulevaa kaistaa, puristaa sen sauman koolingilla yläjuoksun sivuun. Näin ainakin meillä.
sähköputkitukset seinältä alaohjauspuun läpi koolaustilaan, niin puhkaistaan muuten niin tiivis (toistaiseksi) ilmasulku? Häh...
vähän suunnitella niitä putkitusreittejä? Pistorasiathan kannattaakin putkittaa alakautta ja ryhmitellä omiksi ryhmikseen, kuvaamasi tilanne taitaa tulla kyseeseen silloin kun valokatkaisijoita on ulkoseinissä. Niitä ei ole mahdotonta vetää alakautta tai kääntää väliseinille yleensä. Meillä ei ainakaan tullut yhtään kuvaamaasi tilannetta..
Ihan oikein sulla menee. Täällä on aina näitä viisastelijoita (yleensä Sipo rakentajat, koska silloin hommassa on edes hivenen järjen siementä), jotka yrittelevät uskotella etupäässä itselleen että kovan yläpohjan rakentaminen olisi taloudellisesti kannattavaa. Muovinen yläpohja on ilman muuta ihan hyvä ratkaisu ja huolellisesti tehtynä ainakin yhtä tiivis kuin ontelolaatta. pistä vaan n. metrin kaista bitumikaistalla solumuovilla tiivistettynä alajuoksun alle. sitten vaan vaan teippailet muovien saumat huolellisesti. IV-läpiviennit ei ole ongelma. Teet vaan naftit reiät ja teipillä tiukasti, tai käytät läpivientitiivisteitä. Ja jos oikein haluat hifistellä, niin vielä ennen alusrimoitusta tiivistä muovin ja seinän väli elastisella kitillä.
tuhisee muutaman ... vuosikymmenen kuluttua.
Taidat vähin hifiäänin muuttaa sitä ennen pois.
Tietysti, jos kattotuolit saa ilmaiseksi, voi niitä viritellä.
Useimmille ne kuitenkin maksavat ja silloin kova yläpohja on aivan kilpailukykyinen vaihtoehto, ajan mittaan parempi. Sen palkit voi latoa lavan suuntaan, niin säästyy kattotuolirahat vaikka lomamatkaan tai niihin hifeihin.
"Sen palkit voi latoa lavan suuntaan, niin säästyy kattotuolirahat vaikka lomamatkaan tai niihin hifeihin."
Laskeppa mitä maksaa se, että korotat seinä- tai pilari- ja palkkirakenteilla rakennustasi, jotta voit latoa laatat lappeen suuntaisiksi. Entä mitä vuosien mittaan kasvaneiden rakennuskuutioiden lämmittäminen?!! Ja veikkaisin äkkiseltään, että kattoristikot saa halvemmalla kuin laatat ja niiden päälle tarvittavat koolauspuut kaikkineen ja jos vielä niin työkustannuksineen.
Ei ne kattoristikot sieltä minnekään lahoo. Tuo on aivan puhdasta saivartelua. On tullut elämäni aikana aika monta yläpohjaa tullut katsottua, hyvin ja huonosti tehtyä, ihan kuntokartoitus mielessäkin. Lahovaurion syyksi en yhdessäkään ole aiheuttajaksi todennut höyrynsulun puutteellisuutta. Kuten edellä mainitsin, taloudellisesti kivinen yläpohja ei ole taloudellisesti perusteltavissa, kuten ei kivitalorunko yleensäkään. Kaikki asiat ei vaan ole aina järjellä perusteltavissa, joten itsekin asustelen nykyisin kivitalossa. Poikkean ryhmästä kuitenkin sen verran että tunnustan "heikouteni".
...tarinaa. Miksi kivirunkoiseen taloon pitäisi tehdä yläpohja puusta? Anna yksikin perusteltu selitys niin voidaan edes jatkaa keskustelua!
Elikkä harkon päälle pitäisi saada mahtumaan tässä järjestyksessä solumuovi, höyrynsulkumuovi, kermi ja villakaista?
Mainittu rakenne on erittäin nopea ja helppo toteuttaa parikerroksisen talon räystäällä höyrynpitävästi. Viisaampi oppii toisten virheistä, tyhmempi ei edes omistakaan.
-> Tee kova yläpohja.
on se yläpohja toki makuasia
mutta on selvää että onteloyläpohja kivirungossa saumavalttuna ja ulkopuolelta eristettynä on tiivis.
Teki Turussa eräs rakennusmestari viimeisen päälle
lammitalon puuyläpohjalla, tilasi tutun lämpökuvaajan, lievä pettymys seurasi...
Toki tällä esimerkillä ei ole mitään käytännön merkitystä.
Itselle maksaa sen 6500 € enemmän, eipä tarvitse
tuulella kuunnella katon joustoa, palokatkot toimii.
ja mikä tärkeintä: tämä on yhtä järkevää kuin lätkässä taklaamisen takia jäähyn tuleminen: miksi teit sen: TUNNE OLI LIIAN SUURI, MUTTA SE TEKEE HYVÄÄ ;)
Miksi taloon pitäisi tehdä seinä betonista? Anna yksikin perusteltu selitys niin voidaan sitten miettiä käykö sama perustelu yläpohjalle.
Tiiveys, eli pieni ilmavuotoluku. Laita vaikka kuukkeliin ilmavuotoluku kivi.
Puustakin saa tiiviin yläpohjan kun vaan tekee.
Kyllä se on niin ettei kivitalolle muutenkaan löydy järkiperusteita kuten tuossa joku kertoikin. Nämä ns. järkiperusteet kuten tiiveys tai varaavuus ovat hyötyynsä nähden aivan liian kalliita. Perusteet on lähinnä tunnepohjaisia. Yläpohjassa tämä on vielä enemmän fiilisjuttu kun sitä ei kukaan pääse edes koskettelemaan tai näkemään kuten seiniä. Kukaan ei edes huomaa eroa.
pitäisi tehdä puusta välipohja? Kyllä nyt mättää teikäläisellä. Meille tulee teräsbetonitaloon liittolaatta, enkä ole vielä sen parempaa ratkaisua löytänyt.
Puuta ja betonia muutenkaan pitäisi yhdistää, mutta jokainen rakentakoon oman ällinsä varassa.
200 mm betonilaatta kunnolla, että ei pintamateriaalit mätäne. Paljonkos se olikaan? 1 cm/viikko? Ei nimittäin kuiva alaspäin.
lämpökaapeli ja lattiaan tulee keraamiset laatat. Eipä taida olla mätänemisen vaaraa? Laitan lämmön päälle, heti kun talossa on katto, niin eiköhän se laatta siinä kuivu, vaikka lämpö meneekin harakoille.
Välipohjan betonilaattaan tulee myös lämpökaapeli, joten ei liene huolta sielläkään.
Kiitos huomautuksesta:D
1cm/viikko pätee vain ohuemmille pintavaluille. Eikä oikeastaan niillekään kun kuivumusnopeus on ilmanlämpötilasta ja kosteudesta riippuvaa. Paksulla laatalla menee kauemmin kuin 1cm/viikko.
kuivakoon niin kauan kuin kuivaa. Kuten sanoin, lämpö laitetaan laattaan noin kuukauden kuluttua ja tähän mennessä se on jo kuivunut noin 10 viikkoa eli laskujesi mukaan 10 cm, joten puolivälissä ollaan:D
Kekkosen hännystelijöitä tämä ketju on solkenaan. Heti, kun Kekkosella on asiaa, niin johan löytyy höylejä pyrkyreitä hoviin.
alumiinipinnoitteisen, paksuudeltaan 30 mm.
Helppo tiivistää pullosta saumat ja läpiviennit.
Tulee takuulla parempi kuin teipatusta muovista.
...tätäkin viestiketjua. Ihan tosissaan porukka höpisee jostain solumuovista, muovista, teipistä ja lopulta jopa uretaanista!
Pystyttekö kuvittelemaan että esim. 50 vuoden kuluttua vanhan talon ostajat puhuisivat ihastuneena että kyllä siellä on hyvä talo, on oikein yläpohjakin tiivistetty uretaanilla! Tai joku ihastelisi että on ennen tehty talot kunnolla kun on oikein laitettu muovi yläjuoksun alle ja siitä sitten teipattu höyrysulkuun!
Eli tehkää vaan yläpohjatkin kivestä jos haluatte "lopullisen" ratkaisun. Teippailkaa ja pursottakaa uretaania jos haluatte teoriassa toimivan rakenteen jolle hymyillään vuosikymmenten kuluttua.
Teräsbetoni on loistava rakennusmateriaali. Siitä syntyy terve ja terveellinen talo, joka kestää pystyssä seuraavat 500 vuotta.
Puutalot ovat homehtuneet ja lahonneet jo moneen kertaan sitä ennen. Varsinkin jos on työnnetty sitä muovia sinne tänne.
Kyllä tässä maassa on jo saatu ihan tarpeeksi kärsiä näistä mätänevistä hometaloista.
Jeesus-teippi ja Sika Boom ovat nykyaikaisen rakentajan työkaluja, joilla valmista syntyy nopeasti ja lopputulos on kestävä:D
Sellaisissahan esi-isämme asustelivat. Se siitä historiasta!
missä olet ?... nyt olisi hyvä keskustelunaihe
meneillään...tarvittaisiin asiantuntija mukaan
keskusteluun ;)... itsellä myös tarvetta asian
pohdiskeluun/tekoon ensivuonna...
toivon että raksaaja on hankkinut elämän. Yliannos suomi24-palstaa on liikaa kenelle tahansa.