Ajatukset kiertää vaan,uni ei tule.Illalla ja yöllä huolet suurenee,itku hiertää silmäkulmaa,tiedän että pitäis pystyä vaan nollaamaan kaikki ja ajattelemaan muuta,mutta kun ei pysty.Nukahtamislääkettä olen joskus ottanut,mutta seuraavana päivänä olen ihan tokkurassa,se ei sovi minulle.Olen osittain työelämässä vielä,työssä pitäis jaksaa olla pirteä ja reipas,mutta unettoman yön jälkeen se on vaikeaa.Elämässäni on tapahtunut useita kipeitä asioita,iltaisin muistot tulee pintaan.En vain jotenkin pysty nollaamaan mennyttä ja ajattelemaan elämää eteenpäin tässä ja nyt.Tiedän että ns.surutyö täytyy tehdä jokaisen kipeän menetyksen myötä,mutta olen jäänyt jotenkin jumiin,en osaa enkä kykene näkemään elämää uudella tavalla.Minä vain ajelehdin päivästä toiseen,ilman suuntaa.
Ajatukset kiertää
ei tule uni
18884
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Unilääkkeisiin ei ole kiinnostusta
,kun ne oli niin äidillä kuin anopillakin.
Eikä passais juoda illalla teetä kuin kahviakaan. Monet asiat kiertää mielessä ja
jos torkahat niin johan on taas joku pahempi asia tai henkilö mielessä. Tuulee tai sataa niin vielä pahempi.
Lainaan romskuja kirjastosta ne
on hyviä mielialan piristäjiä ja unen tuojia.
on panna telkkari päälle.Nää ohjelmat on niin nukuttavia.Ja sitt voi olla timer joka poistaa virran jonkun tunnibn perästä(ei oo sitå
huolta)Kokeile
Kyllä meillä on monella kokemuksia vaivastasi ja useita syitäkin siihen. Minä heräsin ja särkevä lonkka ja jalka nostattivat ylös. Otin särkylääkkeen ja nyt odottelen vaikutusta. Se auttaa joskus huoltenkin pohtimiseen, mutta tässä muutamia omia reseptejäni.
Vaihda nukahtamislääke. Niitä on sellaisiakin, jotka antavat hyvän ja levollisen unen ja joista herää täysin työkuntoisena. Nimimerkkini autaa minua.
Lämmin suihku ja lämpimät luonnonkuituvaatteet. Hyvä patja, tyyny ja peitto. Heitä keinokuitutavarat roskiin ja osta villaa, puuvillaa tai silkkiä, myös petauspatjaksi.
Puhu, puhu ja puhu sinua vaivaavista asioista ystäville, naapureille ja tarvittaessa ammattilaisille. Kuuntele mitä he sanovat ja muista, että ne samat asiat ovat vaivanneet jo tuhansia, miljoonia ennen sinua. Minulla on onnekseni terveellä maalaisjärjellä ajatteleva ystävätär. Häneltä saa usein hyvät kommentit.
Ota koira ja lähde sen kanssa ulos illalla. Matkalla on paljon mukavia koiria ja omistajia ja juttua näistä rakkaista elukoista. Ilman koiraakin voi ja pitää lähteä illalla ulos. Muutenkin liikunta auttaa.
Ota uusi harrastus ja sen mukana uusia ihmisiä. Tee itse remontti tai siirrä kalustus uuteen paikkaan tai hanki uusia huonekaluja tai maalaa, lakkaa entiset. Eli toimettomuus tappaa kuten myös neuroottinen säntäily.
Ota uusi mies-naisystävä tai tavoita se entinen, jos olisi vapaa vielä nuoruuden rakastettu ja ala harrastaa seksiä.
Syötkö iltapuolella kevyesti, ettei vatsa pidä hereillä? Ota ennen petiin menoa pieni annos hyvää konjakkia. Tärkeää on pitää kahvin juonti aisoissa tai lopettaa se kokonaan. Ettet vain joisi illalla liian myöhään.
Keksit itse vaikka mitä lisälääkkeitä, mutta muista, että ongelmasi menee ruumiisesi ja tulee ulos sairautena, jos annat tilanten olla näin. Mene metsään ja huuda, itke tuskasi ulos.
Hyvää yötä.
oiret ei tuu uni ja jos ottaa pillerin
huojuu klo10;een seuravana päivänä.Mutta mitä teet unettomuus voi aiheuttaa sydänkohtauksen...
En ole asiantuntija, mutta minusta tuo sinun tilasi tuntuu vahvasti masennukselta. Olisiko syytä käydä tohtorin pakeilla, jos vaikka masennuslääkkeet auttaisi kun kotikonstit eivät tepsi. Suruun voi jäädä ”jumiin”, elämässä ei pääse eteenpäin vaan jää ikään kuin ajelehtimaan. Tiedän sen kokemuksesta. Aina eivät oma voimat ja keinot riitä pääsemään siitä irti. Tsemppiä sinulle!
"Nukahtamislääkettä olen joskus ottanut,mutta seuraavana päivänä olen ihan tokkurassa,se ei sovi minulle"
>> ei nukahtamislääkkeiden noin pitäisi tehdä, vain unilääkkeiden, ovat kaksi eri asiaa.
Oletko kokeillut "Immovane:a".
nukahtamisesta, rauhoitu pidempään,
mieti mihin aikaan nukuttaa, älä siirrä sitä myöhäisemmäksi, vaikka aamulla heräisitkin liian aikaisin.
Sillä aamulla klo 6 jälkeen on aina enemmän rapinoita ja nukut jo kevyesti, eli voit herätä 30 min ennen kuin unentarpeesi on tulluttyydytetyksi.
toistoakin.
Mene sänkyyn, jo 2 tuntia ennen nukkumista, lue, katsele tv:ta, kuuntele radiota.
Eli rauhoitut.
Ja ne ikävät murheet.
Kun murehdit, pysähdy ja mieti asioita,
mutta kun huomaat ne eivät siitä muutu,
lopeta miettiminen ja mieti jotain muuta.
MUTTA
anna surujen miettimiselle vaikkapa aikaa 2-3 kertaa päivässä 15 min kerallaan.
JA sitten ehkä vähennät tuota aikaa.
En kannata suurta surutyötä,
lisäävät vain asiaa jota pitäisi vähentää.
Sillä kaikki on jossittelua, jos-jos, eikä siitä miksikään tule.
Imovanea minulla on ollut,mutta olen tosiaan siitä tokkurainen,otan puolitaplettia joskus yhden,että mistään yliannostuksesta ei ole kyse.Minulla ne huolet vain pyörii ja menneet tapahtumat,ikävä,yksinäisyys.Se ei ole helppoa että vain lopettaa murehtimisen,en vain pysty siihen.Ymmärrän ja tiedostan kyllä että asiat ei muutu,tapahtuneet on tapahtuneita asioita,mutta saada ne taka alalle,se onkin eri asia.
Sinulle on tullut jo hyviä vastauksia,mutta kerran vielä.Olen itse joutunut käyttämään nukahtamislääkettä aina tarvittaessa ja nimimerkki kertoo mitä lajia.Olen sitä mieltä,että niistä tehdään ihan liian suuri peikko,ne ovat ihan ok,kunhan oikean löytää,en ole jäänyt niihin edes kiinni.Lopetan niiden ottamisen kun siltä tuntuu ja koen että pärjään ilman.Minä en yksinkertaisesti jaksa enään yöllä vatvoa elämääni ja kaikkia epäonnistumisiani,sillä olen niitä jotka eivät tahdo päästä irti koetusta pahasta menneessä elämässä.Olen kyllä myös nyt saanut masennuslääkityksen ja aloitan terapian.Jos oikein mieli maassa kulkee,niin ei pysty kirjat paljon auttamaan,koska keskittyminen on ihan nollassa,pari sivua pääset eteenpäin,niin palaat sen saman takaisin,kun et muista mitä luit.Lukisin kyllä mielelläni,pääsis ajatuksistaan eroon.Odottaa vaan iltaa ja nukkumista.Ehkä tästäkin noustaan vielä.Lähiverkko vois olla sinullekin avuksi,jos sinulla sellaisia löytyy,jotka tukisivat sinua,puhu,puhu ja itke jos itkettää,toivottavasti et ole yksin,hae lääkäriltä apua.Toivon kaikkea hyvää sinulle ja jos lohduttaa niin et ole varmasti ainoa joka kokee tälläistä,yritetään yhdessä nousta.
Tuntui hyvältä lukea ajatuksianne ja huomata kuten monesti ennenkin että ei ole yksin näiden asioiden kanssa.Varmaan jotain "masennukseenkin"(väsymiseen) viittaavaa minulla on,mutta olen aina yrittänyt selvitä elämässä omin avuin,mutta nyt tuntuu että en kykene yksin selviämään.Minulla on lapseni kuolema,avioero,muutto uudelle paikkakunnalle,työnvaihtuminen,osittainen eläke,kaikki pienen ajan kuluessa tapahtuneita asioita.En ehtinyt selvitä edellisestä kun uusi asia tuli eteen.Ystäviä on vähän,ja ei oikein löydy voimaa etsiäkkään niitä.Uskon että aika taitaa olla se paras apu ja ammattiapukin ehkä hyvä.
ollut paljon muutosta, olet ollut oravanpyörässä. Muistan, kun mieheni kuoli, niin en pitkään aikaan saanut kunnon unta. Itkin vain ja sitten nukahdin. Minullakin on ollut muutto ja eläkkeelle jääminen, kyllä nämä kaikki rasittavat. Entisistä ystävistäni ei juuri ole ollut apua, paitsi yhdestä, joka on tukenut koko ajan. Vaikuttaa siltä, että ammattiapu olisi tarpeen, tilapäisesti voisit käyttää nukahtamispilleriä, jotta univelkoja saisi pois. Työelämän aikana olin kaksi kertaa lähellä palaa loppuun ja univaikeudet olivat oire. Tsemppiä Sinulle.
iso kupillinen maitoa ja juo hissukseen. Vatsa lämpiää ja sieltä häviää huono olo. Ja sano tuonne yläkertaan, että annat nyt huolesi sinne, kun et jaksa niitä kantaa. Yksi kohtalotoveri, rakkaan lapsensa menettänyt.
Hyvä Ystävä
Olet saanut jo paljon hyviä ajatuksia ja neuvojakin. Voisin puolestani kertoa vielä yhdestä, joka on minua auttanut monesti vaikeassa tilanteessa. Varsinkin silloin kun ajatukset kiertävät ympyrää ja tuntuu etteivät ne millään päästä irti vaikka kuinka haluaisi.
Kirjoittaminen. päiväkirjan kirjoittaminen tai kirjoittaminen esimerkiksi omalle ”sivupersoonalle”, on aika mukavaa. Ajatustensa ja pahan mielen voi siirtää paperille ja nyt vaikka tänne tietsikalle. Raskaskin asia useasti kevenee, ikään kuin näkee etäämmältä sitä vaikeaa asiaa kun on sen kirjoittanut, saanut ulos päästään. Ja varsinkin jos ei ole läheistä, jolle sydämensä asiat ja murheet saattaisi kertoa, niin aina voi kirjoittaa.
Itse olen käyttänyt sitä surusta selviämiseen. Kun mieheni pari vuotta sitten sairastui vakavasti, niin allakkaan kirjoitin tapani mukaan, mitä tehtiin, missä käytiin ja muuta päivittäistä, mutta siihen tuli jostain syystä myös hoidot ja kaikki sairauteenkin liittyvät jutut. En silloin jaksanut tai pystynyt sen enempää kirjoittamaan enkä lainkaan ajatellut palaavani niihin asioihin myöhemmin.
Sitten jäin yksin, niin ajattelin, että kirjoitanpa kaiken uudestaan ja laitan mukaan tunteeni ja tuntemukseni ja kaiken mitä niistä päivistä muistin silloin. Joskus se oli tosi vaikeaa ja edistyi vain muutaman rivin. Sitä ikään kuin eli vaikean ajan uudestaan. Monesti itkin ja kirjoitin. Mutta se tavallaan myös lohdutti, helpotti silloin, moni asia sai ihan uuden merkityksen. Sitten eräänä päivänä saatoin kirjoittaa, ”tänään on tämä päivä”. Kirjoittaminen ei loppunutkaan siihen päivään, se vaan jatkui päivästä toiseen, varsin pitkään. Tunteita ja tuntemuksia riitti ja niistä tuntui hyvältä kirjoittaa. Silloin kirjoittaminen toimi hyvänä lohduttajana ja kantoi elämässä eteenpäin.
Suosittelen, aluksi se voi olla vaikeaakin, jos ei ole päiväkirjaa kirjoittanut, mutta se helpottuu kun vain kirjoittaa. Yhtäkkiä voi vaikka löytää esimerkiksi runon, vaikkei ikinä voinut kuvitellakaan itsestään että runoja kirjoittaisi.
Niin, kirjoittamisella voi löytää monenlaista uutta elämäänsä, uusia ajatuksia että näin…
tämän halusin sinulle kertoa
kaikkea hyvää
Päivä kerrallaan, kahta ei koskaan.
Minulle tuli syöpä, eturauhaseen,
ja silleen minä aina ajattelen.
Olen ihan levollinen ja nukun hyvin.
ja elämme just tänään, eilinen on mennyt, sitä et ikinä takaisin saa, huomenna on uusi päivä, siitä emme tiedä mitään!
Mutta sama minulla, vaikka kuin tuota ajattelen!
Olen nyt ottanut yölääkkeeksi Stellaa, ennen oli Imovane ja sitä otin puoli tai 1 kpl, nyt ns. vastinetta, pistän suuhun ja imen sen lähes sulaksi, noo, nukahdan n. 20 min. sisään, mutta voin herätä jo 2-3 tunnin jälkeen ja kun pitäisi töihin vielä mennä, n. 4 vuotta on 63 ikään vielä!
No, nuo murheethan ne tekee, vanhin poikani katosi helmikuussa, löytyi, onneksi, toukokuussa ja siunattiin kesäkuun lopussa, lopullinen kuolinsyy tietämättömissä, kuka teki ja mitä!
Siinä mieti ja mieti ja miten muut lapset vielä reagoi ja pojanpoikakin, vaikka hän olikin n. 2kk mummolassa lomallaan, asuu 600 km:n päässä!
Sit miehen sairaudet ja omat selkäkivut ja astmat ym. miehenkin sexiongelmat, ei tahtois jaksaa niihinkään paneutua, aina!
On hienoa, että jaksat olla levollinen ja nukkua, voi kun itse osaisin niin!
Yritän keksiä ennen unentuloa kaikkia juttuja, esim. mietin aa:lla alkavia ihmisten nimiä, kaupunkeja Suomessa, jatkuen kirjaimesta toiseen,
jne eteenpäin, siihen kyllä sit nukahtaa lopuksi...
Oliko pahatkin arvot syövästä, ja oliko PSA kohonnut paljonkin. Kävin tänään TT-kuvauksessa, joista tuloksia en tiedä, mutta sädehoitoa aletaan antamaan 20 pv.
Olisi mielenkiintoa tähän sairauteen, sillä syöpäosaston kirjoitukset ovat aika vähäiset.
Minulla löydettiin syöpä eturauhasesta kolme
vuotta sitten. Hoidettiin säteillä. Nyt on jo
aloitettu hormoonihoito, kun arvot lähtivät
taas nousuun. Kun minulla alettiin sädettää, oli
psa 14. Välillä kävi 1.8 ja nyt on taas 9.1.
Mitenkäs sinun arvot? Jutellaan, jos sinua kiinnostaa. Minulle voi mailata osoitteeseen:
[email protected]
Voin kyllä myöhemmin antaa mailin, joka on minun omalla nimellä.
Suosittelen Hannu Tavion kirjaa: Eturauhassyöpä,
kutsumaton kumppani
Yst. terv. Jouko
Onneksi olen jo eläkkeellä, joten voin joskus kokeilla, kuinka paljon lopultakin valvon. Aika äkkiä unirytmi menee sekaisin.
Kun yön valvoo ja päivällä sitten nukahtaakin, niin ilta on taas edessä ja sama valvominen. Olisikin tärkeää pitää kuitenkin nuo yöt ja päivät hieman erillään, sillä paha tapani on päivällä lueskella ja torkahdella, illalla katsella TV:tä ja torkahdella.
Nämä ohjeet ovat nyt vain minulle, mutta käytän konstia, kuten joku jo neuvoikin. TV:n jätän päälle, tai oikeastaan laitan radion usen kanavalle, jossa kerrotaan uutisia ja maailman tapahtumia. Uskomatonta, että niihin kuitenkin nukahtaa, kun yrittää kuunnella selostusta.
No, ei se aina toimi ja silloin kun olin todella sterssaantunut, suorastaan brun out, en voinut sietää mitään ääntä koko talossa. Sanomalehtienkin jutut ahdisti, joten lääkitys oli silloin itselleni paikallaan.
Nyt riittää radio päälle ja ei mitään päiväunia.
tuntuu sata kertaa pahemmalta kun päivällä. Itse surutyössäni "otin järjen käteen" ja pakottauduin siihen ajatukseen, että se mikä nyt on ylitsepääsemätön, naurattaa huomenna. Hain hauskoja mietteitä ja onnistuinkin usein "puijaamaan" unimatin aamuun saakka. Tyttäreni toi minulle näitä nukahtamispillereitä siltä varalta josko väsyn liikaa enkä sen vuoksi saa unta. Ne viisi saamaani pilleriä ovat edellenn käyttämättä, enkä niitä enää tarvitse. Nilläkun on tiapumus jäädä "taloksi"....