Kamala koira

retuutettava lähti karkuun päästyään irti? Juoksiko se häntä koipien välissä karkuun?
Näyttikö se todella ahdistuneelta ja pelkäävältä?

Ei, sehän meni heti takaisin toisen luokse. Välillä lepäävät ja taas homma alkaa alusta.

Video oli vain ehkä minuutin mittainen. Tuollainen leikki kestää koiraperheessä helposti tunnin tai pari. Jos toinen siitä ahdistuu niin se ei enää suostu mihinkään leikkiin vaan menisi piiloon ja väistelisi toista koiraa.

Taitaa olla hukassa se tieto, että koira on eläin eikä ihminen.
Roduissa on myös SUURIA eroja eli toisille riittää pelkkä takaa-ajoleikki ja toiset tykkäävät purra ja jäytää. Sitten on niitä koiria, jotka eivät halua mitään kontaktia toiseen koiraan. Jollekin riittää pehmolelun riepottelu.

Meissä ihmisissäkin on eroja. Toiset eivät kestä nähdä koirien viatontakaan leikkiä kun pelkäävät, että koiria sattuu. Toiset taas luottavat, että kyllä se koira sitten ilmoittaa tai näyttää, että nyt ei ole kivaa.
Joidenkin mielestä jo pelkkä koiran ärähdys on kauhian pelottavaa.

Itselläni on ollut pieni seurakoira ja sen kaverina suuri palveluskoira. Hyvin sujui leikit. Iso osasi olla hellä pienelle. Se oli lähinnä puruluuna pienelle.

Sitten tuli vähän suurempi seurakoira pienen kuoltua syöpään.
Iso seurakoira antoi kovaa kyytiä palveluskoiralle. Palveluskoira antoi edelleen heikompansa luulla, että se on pomo. Palveluskoira kesti puremia ja kuritusta toiselta isolta koiralta hyvin.
Seurakoira taas oli ja on edelleenkin kipuherkempi ja hermostuu pienistäkin näykkäisyistä.

Koska minulla on nyt ollut erirotuisia koiria niin olen elävässä elämässä nähnyt ja kokenut tuon, että toista sattuu siinä kohtaa missä toinen ei ole moksiskaan.

Jokatapauksessa oli leikkitilanne koirilla mikä hyvänsä niin toisen ulahdus tai kova vingunta lopetti heti leikit kesken. Näin siis toimiva koiraperhe kun koirat ovat tuttuja keskenään.

Olet ilmeisesti koko aamun nyt etsinyt näitä videoita, joilla saat hien pintaan ainakin itsellesi. Älä viitsi ahdistaa itseäsi enempää tuonkaltaisilla videoilla.
Suomessa on ihan liikaa ahdistuneita ihmisiä. On asioita, joille ei kauheasti voi tehdä mitään. Toki valistus on tärkeää. Mutta mässäily ahdistaa. Missä se mässäilyn raja menee itselläsi?
Herkimmät ihmiset surevat näitä asioita päivästä toiseen eivätkä näe hyviä asioita elämässään. Ainoastaan pahuutta toisten elämässä.

Katsele välillä videoita, joista tulee hyvä mieli. Tai käy vaikka sen oman koirasi kanssa ulkona.
Esim. youtubesta löytyy kuvia, joissa dobermann leikkii chihuahuan kanssa. Jos taas pelkäät dobberia niin ei kannata moista katsoa.

Hiukka positiivisuutta elämään kun taidat olla aika nuorikin. Mieti mitä voit omassa elämässäsi parantaa ja mitä joudut vain hyväksymään.
Hyvää syksyä!