sijaisvanhempia omilla nimillään
esimerkillistä
412300
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
kumpiko vanhemmista ensiksi löytää itsensä, molemmat etsivät vielä itseään. Hyvin ristiriitaista, itseään täynnään olevaa. Ja lasten kustannuksella, mistä moittivat bioja. Niinhän se on, että omat puutteet nähdään toisessa.
On tietysti mahdollista ettei kehitystä tapahdu, toinen tukahduttaa toisen kasvuhalut ja pitää hampaat irvessä kulissit pystyssä. Toivottavasti biot virkistyvät ja nappavat lapsensa pois, ennen kuin sijarit kerkiävät kuihduttamaan oman vaativan itsensä alle laps parkoja.
eikös juu ?
lapsista,etteivät ole pitäneet vuosiin lomaa.Sanaakaan ei ollut saako kukaan lapsista tavata vanhempiaan?Tuo oli liian läpinäkyvää,ja kaikki loistavasti.
Kirjoituksen vanhemmilla on ollut sijoitettuja lapsia viisi vuotta, eikä kumpikaan vanhemmista oli erityisen nuori enää, kun omatkin lapset ovat yli 10-vuotiaita. Eiköhän siinä ajassa ole karissut kaikki harhakuvat, jos sellaisia on ollutkaan. Tuskinpa tuonikäisten ihmisten ja tuolla kokemuksella enää itseään tarvitsee etsiä.
Missä kohtaa oli ristiriitoja tai missä olivat täynnä itseään? Jutun aihe oli sijaisvanhemmat, siksi he puhuivat itsestään ja omista kokemuksistaan. Artikkelikokonaisuudessa oli sijoitettujen lasten tarinoita ja bioäidin tarinat muualla. Tämä oli sijaisvanhemmista, siksi äänessä olivat sijaisvanhemmat, onko vaikea ymmärtää? Hmm.
"Niinhän se on, että omat puutteet nähdään toisessa." Tämä on hyvin kuvaava lause. Näinkö sinä olet suhtautunut omien lastesi sijaisvanhempiin?
Kun haluaa lukea väärin, niin sitä voi lukea näköjään ihan mitä vaan.
Onko mahdotonta kuvitella, että sijaisperheissä voi mennä hyvinkin? Ilmeisesti. Surullista omaan napaan tuijottelua. Kun ei itsellä mene hyvin, niin eihän sitä hyvin voi mennä muillakaan, eikä varsinkaan niillä jotka sun lapsia hoitaa, niinkö? Mikä oli läpinäkyvää?
Kuinka moni biovanhempi pitää lomaa lapsista?
Kas kun aiheena oli sijaisvanhemmat niin ehkäpä siksi biovanhemmista ei puhuttu. Sinällään minua vähän hämmästytti, että sijoitetut lapset ylipäänsä mainittiin nimeltä, kas kun joku ei ole jo puuttunut siihen ja vetänyt hernettä nenuun.
Tuostahan tunnistaa sijoituksessa olevat lapset. Ei heidän elämäntarinansa varmasti ole yleiseen jakeluun hyväksyttyä. Johan siitäkin tunnistaa, ettei asiat ole nyt ollenkaan oikein.
No minun lasteni sijaisvanhemmat olivat huomion kipeitä ihan samalla tavalla, sillähän tyhjä ihminen elää. Ja vielä pidetään hyvänä asiana sitä, että laittavat kuvansa jakeluun. Ihailkaa meitä, että näkisimme itsemme. Muuten peili on rikki.
Olen jonkin psykologian "kurssin" suorittanut, mutta kyllä pidän itseäni maalaisjärjellä ajattelevana ja elämän koulu on opettanut katsomaan tarkasti. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa pitää paikkansa.
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että minusta sijoitetuista lapsista olisi voinut mainita vaikka vain iät, mutta olisin luullut että Perhehoitoliitto olisi tiennyt paremmin, toivottavasti sijaislasten vanhemmilta edes kysyttiin lupa. Itselläni ei tulisi mieleenikään antaa haastattelua, en haluaisi puhua omista asioistani, puhumattakaan meillä asuvien lasten asioista. Arvostan yksityisyyttäni sen verran. Uteluita lapsista kuulee nytkin jo ihan liikaa.
Sitä taas en ymmärrä miten "siitäkin tunnistaa, ettei asiat ole nyt ollenkaan oikein". Kunhan kuvittelet ja luulet.
Kaikki jutut, jotka ovat esim. Perhehoitolehdessä tarkistetaan. Sijoitettujen lasten huoltajilta kysytään aina lupa, että saako heidän lasten etunimet mainita artikkelissa. Vaikka siis olisi vaan etunimi. Olen itse kirjoittanut kerran jutun lehteen ja silloin tarkkaan hankittiin luvat. Jos äiti ei olisi suostunut, niin juttua ei olisi voinut julkaista. Tässä ko. perheen jutussa on luvat varmaan kunnossa, sitä ei tarvitse tässä ihmetellä. On aina mukavaa lukea, kun kaikki asiat toimii ja miksi ei toimisi. Tästä kirjoituksesta voi aistia, että asiat toimii bio- ja siaisvanhempien välillä!
Aina biologinen vanhempi päättää haluaako nimen juttuun vai ei. Ja kaikille biologisille vanhemmille sijoitus ei todellakaan ole hävettävä asia. Jotkut biologiset vanhemmat haluavatkin muiden ihmisten tietävän, että heidän omista vaikeuksistaan huolimatta lapsilla on asiat mallillaan.
Ns. tavallisissakin perheissä vanhemmat kertovat lapsistaan lehtien palstoilla sitä sun tätä ja toistakin. Mikseivät sijoitettujen lasten vanhemmat voisi antaa sijaisvanhemmille lupaa kertoa lapsistaan? Jutussa kerrotut asiat nyt ovat ihan normaaleja, mitään maata järisyttävää en huomannut. Elämät ovat erilaisia, jotkut ovat sijoitettuja hetken, jotkut pidempään, eivätkä he sen vuoksi saisi olla epätasa-arvoisessa asemassa. Pitäisikö lapsesta vaieta vain siksi, että hän on sijoitettu? Minä tulkitsin tuon pikemminkin niin, että heillä asiat ovat todella hyvin, kun niistä voi puhua avoimesti! Ei varmaan kovin luontevaa kasvaa ilmapiirissä, jossa henkilöllisyyttäänkin pitää peitellä. Toki valitettavasti tällaistakin sijoitusten yhteydessä varmasti paljon on.
Mutta ilmeisesti näiden sijoitettujen lasten biologiset vanhemmat ovat tajunneet, että ihmisillä ON ongelmia, eikä niiden ratkaisussa peittely auta kovinkaan pitkälle.
Olisi tietysti hyvä,jos jutun yhteydessä aina mainittaisiin, että vanhemmilta on kysytty lupa, koskapa väärinkäsityksiä näemmä syntyy.
joistaan s-vanhemmista ja lapsista, joiden nimet ilman sukunimiä, ja iät mainitaan netissä!
Eikohän heillä luvat ole monilta tahoilta!
Mekin olimme aikoinaan 15v sitten, vain toki paikallisessa lehdessämme tukiperhehaastattelussa, pelan hlön luvan mukaan.
Ei silloin kukaan kummemmin kommentoinut sitä, naapurit tiesi ja tulipahan ilmi koko kylälle, ei pahaa sanaa tullut keltään silloin, noo, eihän ollut nettiäkään silloin monella missä tapella noista ja näistä nykyisistä asioista kun on ilman syytä multa otettu lapsi!
Ja kun oltu Pelan tms. sijoittajan koulutuksissa, lähes kaikki ne tukilapset (30 lasta) on nykyisin sijoituttuina sinne ja tänne!
Ei siis syitä ole turhaan huostissa!
Eli "syyttömiä/turhia, sijoituksia" on ollut jo aikaa sitten!
Ota siitä sitten kehiin!
Siis tukiperheiden lapsista ei todella ollut nimiä missään muodossa, vain kerrottu miten ollaan, mitä tehdään heidän kanssaan, miten pärjätään jne.
Neutraalia juttua, vain meidän tukivanhempien kuva oli silloin lehdessä, koska Pela etsi lisää tukiperheitä silloinkin!
Vaikka nykyisistä lapsista olisi luvat vanhemmilta saatukin, mutta onko sitten seuraavilta ja sitä seuraavilta? Olen täällä nimimerkin takana kertoillut vähän kaikkea, mutta en voisi missään olosuhteissa kuvitellakaan, että kertoisin noita omalla nimelläni saati viittaisin edes kaupunkiin jossa asumme!
Jotenkin tuntuu hurjalta, että sijaisvanhemmat menevät omalla nimellään ns. julkisuuteen. Nykyisille lapsille se saattaa olla ok, mutta onko seuraaville ok? Kun tuntemattomat tietävät, että ahaa nuo on sijaisperhe niin aletaan sitten heidän lapsiaan vähän "karsastamaan".
Huostaanotetut lapset saa ihan tarpeeksi muutenkin ns. karsastusta ilman, että sijaisvanhemmat naamaansa netissä esittelevät.
enkä ota, kenenkään julkisuuteen hakautuneen sijarin henkilökohtaisiin ratkaisuihin, mutta yleisellä tasolla olen sitä mieltä, ettäi alaikäinen, huostaanotettu lapsi omaa sellaista elämänkokemusta, että hän voisi antamaan lupaa julkistaa nimellään sijoitustilanteensa millään muotoa. Jos ajatellaan lapsen tulevaisuutta, niin julkinen tieto hänen lapsuutensa ongelmista saattaa pompata vastaan esim. työpaikoista kilpailtaessa negatiivisena pointtina. Siksi sijoitettuja pitäisi mielestäni suojella julkisuudelta.
Ettekö tietä lehtimihistä mitään?
Lehtimies/nainen kirjoittaa lehtijutun aina sennäköisenä, mitä se itse haluaa. Se jättä pois sen, mikä ei ole hänen mielestä olellista ja puhuu siitä mikä on hänen mielestä hyvä.
Jos lehtijutussa joku asia jäi pois ja se häiritsee tiettyä ihmistä, niin pitäisi ajatella kuitenkin sitä, että se on vaan lehtimiehen juttu. Kyllä varmaan lapset saavat tavata perheitä ja siellä on paljon samalaista kun muillakin, se on vaan jäänyt pois kirjoituksista.
Itse lehtijutuista tietään senverran, että poikani kun voittii aikoina kaikki hiihtokisat ja oli lehtimiesten suosikki, niin sitä aina jututettiin ja puhet oli kuvien kanssa lehtissä. mutta itse kun kuuntelin haastattelua vieressä ja luin siitä myöhemmin lehdestä...hohhoijaa...ei 12 vuotias edes tietä sellaisia sanoja mitä lehtimies hänen suuhunsa laitoi. Että sellaiset lehtimiehet!
On kateellinen? Meni yli hilseen. Emmehän me muut voi mennä sanomaan, että tuon perheen lapset on sijoitettu turhaan. Moni sijoitus on vapaaehtoinen ja nimenomaan siksi, että vanhempi voisi selvitellä omia ongelmiaan rauhassa ja poistaa sijoituksen aiheuttaneen syyn. Ei tuo perhe ollut otsikossa siksi, että sijoitusten oikeellisuutta olisi kyseenalaistettu. Varmaan asiat ovat aivan toisin, kun kerran nimillään julkisuudessa ovat. Jos salaillaan, niin on jotain mätää ja jos luvan kanssa kerrotaan, niin on jotain mätää... totta: jotain mätää on meissä ihan kaikissa!
Tuohon perheeseen sijoitettaessa tiedetään heidän elämäntapansa ja myös se, että he ovat olleet julkisuudessa. Perin omituinen ajatus, ettei koko kylä muutenkin tietäisi, että lapset ovat perheessä sijoitettuina. Koululaisten keskuudessa tiedetään aivan satavarmasti muutenkin ja lapset uteliaisuuttaan kyselevät kotona vanhemmiltaan jne. jne. Valtaosa puheesta on ihan hyväntahtoista ja enemmistö vanhemmista osaa selittää tilanteen lapsilleen ihan fiksusti.
Pitäisikö lasten valehdella, miksi heillä on eri sukunimi jne ettei kukaan vaan saisi tietää. Huh sentään! He ovat biologisten vanhempiensa lapsia ja parasta on jos saavat olla ihan suoraselkäisesti ylpeitä siitä. Jos biologisia juuria täytyy peitellä ja salata, se antaa pahimmillaan lapsille viestin siitä, että näissä on jotain hävettävää ja huonoa. Itse en ole IKINÄ ajatellut lasten omista vanhemmista niin. Ihmiset ovat ihmisiä ja ongelmat ongelmia.
Mutta niinhän se on: niin kauan kuin asioista ei osata keskustella muuta kuin pimennossa, on aina niitä jotka biologisia vanhempia syyllistävät. On aina paljon helpompi vierittää syy ongelmaiselle kuin auttaa ongelmien ratkaisussa.
On perheitä, jotka eivät koskaan suunnittelekaan enempää kuin yhden tai kahden lapsen sijaisperheenä olemista ja niitä, joihin sijoitetaan kymmeniä.
Kuka meistä on tarpeeksi viisas tuomitakseen tuon perheen niillä tiedoilla mitä meillä on? Emme me voi oikeasti tietää mitä me heidän asemassaan tekisimme, voimme vain tietää mitä me tekisimme nykyisellä tietämyksellämme.
samoin kuin luokkakaverit ovat aivan eri asia kuin valtakunnan tason julkisuus alaikäisesta sijoitetusta henkilöstä. Ei niiden muidenkaan biokodeissaan elävien luokkakavereiden nimiä ilmoiteta valtakunnallisesti.
Sijaisperheen vanhempien ja biologisten vanhempien asia jos haluavat. Valtakunnalliset lehdet ja tv ovat pullollaan kertomuksia ihan kaikenlaisten perheiden elämästä harrastuksineen päivineen. Jos tässä tapauksessa biologiset vanhemmat ovat olleet niin tyytyväisiä, että ovat jutun luvan antaneet, miksi meidän pitäisi heitä osoittaa sormella? Tuomitsemalla tuon sijaisperheen, tuomitsemme noiden lasten biologiset vanhemmat, ja mitä me heistä tiedämme; EMME MITÄÄN!
Meille sijoitettiin 13 v. tyttö 2 vuotta sitten. Heti seuraavana päivänä hän aloitti 7-luokan. Olin ylpeä hänestä, kun häneltä oli kysytty, että onko hänen sisaruksiaan ollut samassa koulussa. Hän oli vastannut, että minä olen sijoitettu ...... kotiin ja sieltä on täällä koulussa ollut ne ja ne. Lisäksi minulle on .... sairaus. Tämän jälkeen ei kukaan ole kysellyt mitään enempää. Kavereita on paljon ja kaikki ovat hyväksyneet hänet juuri itsenään. Eli avoimuus oli tässäkin asiassa hyvin tärkeä juttu.Siis mitä enemmän tiedetään, sitä vähemmän arvaillaan! Eikö näin ole?
Jos huostaanoton syy on ollut "vanhemmuus kateissa tai kykenemätön vanhemmuuteen", niin sellainen ei kai pysty päättelemään lapsen edun mukaisesti julkistamiskysymystäkään. Eihän. Sama kuin kysyisi pikkusiskolta. Olen vahvasti sitä mieltä, että yhteiskunnan ja viranomaisten on suojeltava huostaanotettujen lasten henkilöllisyyttä julkisuudelta. Aloituksen linkissäkin varmaan nimet oli muutettu.
voi myös kätkeä luvatonta. Ollaan julkisuuteen tultu rehellisinä ja auttavina ja sen varjolla mitä seinien sisällä voidaankaan puuhata.
Myös pedofiilit tietävät nyt, missä sijoitettuja on ja heitä saattaa puskasta lymyten kutsua nimeltä luokseen. Mielestäni lapset eivät ole turvallisissa oloissa nyt ollenkaan. Mikään ei puolla sitä, että sijaisvanhemmat toimivat lasten edun mukaan. Miten tuo juttukaan olisi lapsen edun mukainen, minä en saa päähäni mitään pointtia. Tyhmään kansaan uppoaa, eihän hitlerinkään toimia kukaan pitkään aikaan kyseenalaistanut, hyvin kun esiintyi kansakunnan pelastajana.
lapset ovat samassa vaarassa. Kaikille lapsille on opetettava turvallinen käyttäytyminen silloin kun ei olla valvovan silmän alla. Kukaan ei täällä valitettavasti elä pumpulissa. Lapsen nimi on hyvin helppo saada selville jos joku hullu niin tahtoo.
Ja tottakai, kaikkia saa epäillä, varmaan tuo perhe senkin on ottanut huomioon. Mutta jokaista epäilee joku, näin se on, eikä siitä miksikään muutu.
Mitä enemmän salaillaan, sitä enemmän arvaillaan. Jos itse arvostaa itseään, on muidenkin helpompi arvostaa.
Sama näkyy myös biologisten vanhempien kohdalla; joka piiloutuu ja yrittää salailla esim. päihdeongelmaa joutuu yhä enemmän kylän kyräilemäksi, mutta heti kun hakeutuu hoitoon alkaa kuulua niitäkin kommentteja joissa "pidetään peukkuja" ja "ihanaa, kun otti ohjat omiin käsiinsä". Valitettavasti näin, sillä pahasti päihteen orjana on tuota omaa tahtoa kovin vaikea enää saada esille ilman pakkohoitoa. Itse vain säälin niitä, jotka eivät enää kykene ryhdistäytymään saatika apua vastaan ottamaan. Monesti tuo kyräilykin tulisi todella typerään valoon, jos ihmiset tietäisivät mitä kyseinen päihdeongelmainen on elämässään saanut kokea, mikä tilanteeseen on johtanut. Minä häpeän sitä yhteiskuntaa, joka syyttää lyötyä, odottaa aseettomalta ladattua taistelutahtoa. Helppo se on sanoa, jos on joskus ollut jokin pelastava ihmissuhde tai kokemus, johon selkärankansa on saanut tukea.
Minä uskon että kuvaamallasi asenteella lapsesta kasvaa oikeasti vahva ihminen, eikä mikään reppana. (tämä ei tarkoita etteikö silti voisi olla hiljainen tai ujo...) Olen vilpittömän iloinen tytön puolesta! Lastenkin on vaikeampi lyödä ja kiusata sellaisesta asiasta, mitä toinen pitää ihan normaalina eikä häpeile. Veikkaanpa, että jos joku tuon asian tiimoilta yrittäisi kiusata, osaisi tyttö lyödä lisää faktaa pöytään ja saada kiusaajan tuntemaan itsensä vähintään hölmöksi. Jokuhan tätä voi tietysti yrittää, niin kuin niin monesta muustakin asiasta yritetään, mutta eipä se ole tytön häpeä :)
No jos asuvat pienessä kylässä niin siellähän tiedetään aina kaikki. Tottakai ystävät, naapurit ja luokkakaverit tietävät asiasta. Sen sijaan ei kaikkien puolituntemattomien tarvitse tietää asiasta. Esim. okei meidän sijaislasten koulussa tiedetään, mutta taatusti ei jokainen kaupan kassa tai random-naapuri tiedä. Ja ihan hyvä niin. Ei kaikkien ihmisten tarvitse tietää kaikkea.
Ihmiset vaikuttavat suhtautuvan vähän vieroksuvasti sijoitettuihin lapsiin. Erään naapurin auto varastettiin niin hän oli aivan varma, että joku meidän lapsista on sen vienyt. Perheen biologisetkin lapset saattavat kärsiä siitä, että tuntemattomat ihmiset arvailevat kukahan se ns. oikea lapsi on ja kuka on sijoitettu.
Eli pointti on se, että kaupan kassojen ja puolituntemattomien ei tarvitse tietää kuka on sijoitettu ja kuka ei. Monet tuntuvat ajattelevan, että kaikki sijoitetut ovat automaattisesti häirikkölapsia. Mitä se yleensä vieraille ihmisille kuuluu, että joku lapsi on sijoitettu ja joku ei?
Lasten mielipide heidän itsensä kertomana ei tullut selville, joten emme voi tietää, lähtisikö joku heistä vieraan aikuisen matkaan, jos tämä nimeltä kutsuisi. Tuossa oli vain aikuisten kertomus, ei lasten näkemystä.
me silloin oltiin siinä pienessä kylässä 15v sitten!
EI nimeä tms. lapsista mainintaa lehdessä!
Luetun ymmärtäminen!
Vuosien jälkeen myöhemmin oltiin sijareina, heistä ei mitään "vuotanut julkisuuteen", never!
siis se oli silloin, kun Pela etsi aikoinaan tukiperheitä lapsille, ILMAN NIMIÄ oli juttua lehdessä ja ilman joitain lapsosten kuvia!
Ei olla julkisuuden henkilöitä silloin, eikä nyt, tavallisia työläisiä, lapsia ja heidän vanhempiaan autettiin tilanteissaan, tyytyväisyys oli molemminpuolinen, ei harmia ollut, kuten nyt näissä jutuissa saa nykyisin lukea, moitteita ja haukkuja saa niin tuki- kuin sijariperheet!
Maailma muuttuu, Eskoseni!
kaikki, eikä meidän sijoitettuihin ole suhtauduttu vieroksuvasti, kaikki näkee että ihan tavallisia lapsia ovat...
Ketkä suhtautuvat lapsiinne vieroksuvasti?
Eikä tarvitse arvailla kuka on sijoitettu ja kuka ei jos sen tietää :)
Mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle, teillä toimitaan toisin, meillä näin. Ja lapsihan sen lopulta itse päättää, mitä itsestään haluaa kertoa. En minä ainakaan mene sanomaan että "älä vaan kerro taustastas". Olkoon ylpeä yhtä lailla syntyperästään kuin nykyisestä perheestäänkin. "Idiootteja" tulee ihan kaikkien lasten tielle jossain vaiheessa, ei kaikelta voi suojella. Täytyy vaan opettaa se, että se syrjijä siinä väärässä on, sulla on oikeus olla just tommonen kun olet!
asian kyseinen perhe on varmasti ottanut huomioon...
Ei kenestäkään lapsesta voi oikeasti tietää...Ja silti "tavallisten" perheiden lapsista kerrotaan lehtien palstoilla paljon paljon enemmän. Jos oikein haluaa, voi pelätä ihan mitä vaan, mutta liiasta pelostakin voi tulla sairaaksi.
Emme tiedä tuosta perheestä juuri mitään muutakaan, eikä tarvitse, mutta jos tietäisimme, ei tarvitsisi arvailla. Ja ilman tabuja vaikeuksissa olevien ihmisten olisi helpompi löytää myös enemmän auttavia käsiä.
Pedofiili muuten on tottunut salaamaan osan itsestään ja tottunut elämään kaksoiselämää, eikös siinäkin piile vaara opettaa sijoitettuja lapsia moisille tavoille... aina voi jossitella.
Ei lapsia olekaan käsketty salata mitään. He saavat kertoa itsestään mitä tykkäävät, mutta me emme myöskään kerro ellei tilanne vaadi sitä.
Me asumme ns. kalliilla omakotitaloalueella, jossa oikeastaan kaikki ovat ns. taloudellisesti etuoikeutettuja. Joistakin naapureista sijaislapset ovat automaattisesti jotain häirikkö-roskasakkia, jotka varastavat ihmisten autot ja potkivat mummoja. Yksi pelkää, että asuntojen arvot laskee, jos tänne alkaa muuttaa enemmän "sosiaalitapauksia" :D Ei se silti näytänyt estävän kyseisen henkilön jälkikasvua meillä eilen pleikkaria pelaamasta. Hävettää oikein miten aikuiset ihmiset voivat olla niin tyhmiä eikä nähdä noita lapsia lapsina. Vaikka meidän sijaislapsilla olisi millaiset vanhemmat niin eihän ne vanhemmat tänne ole muuttamassa :D
Kaikelta ei tietenkään voi suojella, mutta tietä voi tasoittaa.
Siis nyt oli kyse minun mielipiteessäni siitä, että sijoitettu lapsi henkilötietoineen ja omalla naamallaan esiintyy julkisuudessa jossain mediassa sisältäen lehdistön, panotuotteet, television tai mitä vaan. Se on aivan eri asia ja lapsi ei voi itse siitä päättää, ei myöskään sijaisvanhemmat eikä ne biovanhemmat, jotka on viranomaisten taholta katsottu jo vaarantaneen ja jatkossakin vaarantavan lapsensa kehityksen ja turvallisuuden. Yhteiskunnan pitää se turvallisuus tälläiselle lapselle taata ja se nimenomaan koskee hänen yksityisyyden suojaansa julkisuudelta. Mielestäni ei ole havaittavissa aikuisuutta, jos mennään sanomaan että lapsi itse voi päättää henkilötietojensa ja naamansa esittelemisestä profiloituna sijoitetukisi ja huostaanotetuksi alaikäisenä. Kun he ovat aikuisia, niin he voivat sellaisen päätöksen tehdä, mutta eipä ole aikuistuneet sijotetu naamallaan juuri julkisuuteen hamunneet, joten kenties täysivaltaista ei asia sitten innosta vaan itsesuojeluvaisto jo pelaa.
nykymaailma ole joka asiassa tuollainen; kaikki uusi ja outo arveluttaa. Sen olen huomannut, että ennakkoluuloja on kaikilla, sillä jokuhan niitä törkeyksiä kumminkin tekee. Ja ne alaikäiset, jotka tekevät, joutuvat kyllä keskivertoa todennäköisemmin huostaanotetuiksi, eli niin päin kyllä toimii tämä yhtälö. Eihän se sitä tarkoita, että suurin osa sijoitetuista olisi häiriökäyttäytyjiä. Mutta osalla on sellaistakin, niin se vain on. Täytyy vain opettaa ihmisten tavoille sellaisiakin, jotka ovat joutuneet huolehtimaan itsestään omilla tavoillaan pienestä pitäen. Vaikeimmin oirehtivia ei tietysti perheisiin laitetakaan.
En silti ole huomannut, että meidän sijoitettuja kovin kauaa kukaan epäiltäisi. Olisivatkohan lapset olleet teillä suhteellisen vähän aikaa. Kun pelko hälvenee, saattavat kelkat kääntyä teilläkin.
Nänhän se on, mummojen ja autojen potkijoissa on elämyshakuisia rikkaiden lapsia siinä kuin ketä tahansa muitakin. Yhteistä heille taitaa olla aikuisen ihmisen kaipuu.
Niin, meillä lapset haluaa kertoa jos joku kysyy, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Olen kyllä kertonut, ettei kaikki ymmärrä, mutta sellaisia ihmiset ovat; en pidä sitä tyhmyytenä vaan rajoittuneisuutena, puutteensa kullakin. Jollain tavalla on jopa lapsia helpottavaakin, etteivät heidän vanhempansa ole ainoita, jotka eivät käyttäydy järkevästi.
Asuntojen arvonhan pitäisi kaiken logiikan mukaan nousta, kun alueella asuu tutkitusti ja valvotusti lapsista huolehtivia ihmisiä :D
asenteet juontavat:
"Pride-valmennus oli Anttiloiden mieleen.
– Siellähän loppujen lopuksi meille selvisi, mitä lapset ovat voineet joutua kokemaan ja millaisia vaikeuksia heidän vanhemmillaan voi olla. Kaikki nämä asiat tuotiin hyvin esille. Tunneharjoituksissa pohdittiin, mitä lapsi voi oikeasti miettiä. Ne laittoivat todella ajattelemaan lasten tilannetta, Anttilat sanovat.
– Tuntuu niin kauhealta, että lapsen kokemusten jälkeen yritetään ymmärtää vanhempia ja saada heitä tapaamaan lapsiaan. Jos ihmiselle annetaan toinen mahdollisuus, sen pitäisi tulla muuta kautta kuin lasten kustannuksella, Tua miettii. "
Siis kun sijarit eivät tiedä tarkkaan lapsen taustaa, sitten Priden kurssin opetusten perusteella kuvitellaan loput ja tietysti kaikki oikein kamalimmasta päästä. Ja sossun ylilyönnit insesti- ym. epäilyissä kyllä tiedetään.
Tapaamisista sijari sanoo, että ne rajoittuvat vuosittaiseen huoltosuunnitelmapalaveriin...
JA TÄMÄ TÄRKEIN JA TÖRKEIN:
Hän ei voi kuvitellakaan eroamista sijaislapsista!
Tekisi mieli kirota vaikka ei kuulu tapoihini.
Viime päivinä olemme saaneet lehdistä lukea, miten murhaajakin saa tavata lastaan aina kun haluaa, mutta EIVÄT tuollaiselle sijarille sijoitettujen lasten vanhemmat. Ja lasten oikeutta tavata vanhempiaan ei tuoda esille millään tavalla!
VAIKKA huostaanotto on aiheellinen, on vanhemmille annettava uusi mahdollisuus, EIKÄ se tapahdu lasten kustannuksella! Näin laki sanoo asiasta, mutta se ei sovi tuollekaan sijarille. Lasten kustannuksella sen sijaan tapahtuu kaikki laiton vanhemmista lopullinen erottaminen.
Tuollaisten sijariämmien mielestä juuri vanhemmilla ei saisi olla mitään oikeuksia, eikä ole ollutkaan sen jälkeen kun sijareiden oikeuksia ruettiin ajamaan oikein urakalla.
Minua ei lastensuojelu ole koskaan syyllistänyt mistään ja lapseni on kotona, EI huostaanotettuna. Mutta tällaisia huostaanottoihin liittyviä törkeyksiä on vaikea ulkopuolisenakaan hyväksyä ja ymmärtää.
Lasten oikeudet tavata vanhempiaan tuodaan esille hyvin selvästi:
----------------------------------------
– Lähtemiseen tarvitaan lievää hulluutta, kun ei tiedä, mitä se tuo tullessaan. Sitä ei voi kauheasti ennakkoon suunnitella, vaan täytyy olla valmiina ottamaan asiat vastaan. Joustavakin täytyy olla, Tua määrittelee.
– Aina ei saa olla itse oikeassa, Pasi painottaa.
– Oma koti ja perhe täytyy antaa kaikkien käyttöön. Sieltä tulevat vanhemmat ja sukulaiset, sosiaalityöntekijät ja kaikki – avoin täytyy olla. Itse täytyy tietysti tykätä lapsista ja viihtyä heidän kanssaan, Tua muistuttaa.
-----------------------------------------
Siellähän se oli se luopuminenkin, ei voisi kuvitellakaan eroamista, mutta eteen voi tulla ja sekin on hyväksyttävä!
Ken lukee se ymmärtäköön :)
Jos vanhempi on paiskonut lastaan pitkin seiniä (huom!mitä he eivät maininneet että heidän sijoitetuilleen olisi tehty, vaan puhuivat PRIDESTÄ!)niin pitäisikö silloin lasta pakottaa tapaamaan vanhempiaan.
Mene kysymään aikuisilta sijoitetuilta millaista on perheväkivalta. Ja pahoinpitelyn kohteelta, meneekö mielellään säännöllisesti "tapaamaan" pahoinpitelijäänsä, niin saat tuntuma siihen, miltä lapsesta tuntuu vanhemman tapaamisoikeuden äärellä. Minä kiroan, ihan oikeasti! Joo,ja kuuluu tapoihin!
Niinpä; murhaajakin tapaa lastaan, ellei ole ehtinyt tätä päiviltä päästää. Tätä kyseinen perhe juuri päivitteli! Mutta eihän murhaajien lapsia sijoiteta, eihän...
mihin pitää olla valmis, mutta totuushan tulee esille kun hän mainitsee, että yhteydenpito jää tapaamisiin vuosittaisissa huoltopalavereissa.
On aivan eri asia lasketella ihanteita, joita jokaisessa työssä on, kuin sitten se todellisuus, miten pystyy niitä noudattamaan.
Vai paiskoneet pitkin seiniä. Vai niin.
Tuo on juuri niitä kärjistyksiä, joita sossut varmaan osaavat Pridessa hehkuttaa ja tuoda esille, mutta kaukana kuitenkin siitä todellisuudesta, miksi huostaanottoja yleensä Suomessa tehdään.
Sijareiden päät on liikaa sekoitettu iltapäivälehtien lööpeillä, jotka kuitenkin onneksi ovat vain jäävuoren huippuja, sellaiset teot - onneksi - ovat kuitenkin äärimmäisen harvinaisia.
Ja tuo kyselysi törkeästä väkivallasta on aika lapsellista. Kyllä laki sanoo aivan selvästi, milloin tapaamisia on syytä rajoittaa ja kai tuon nyt jokainen järkevä ihminen sanomattakin tajuaa. Sijareilla ei tunnu läheskään aina olevan tarkkaan käsitystä lapsen taustasta, mutta mielikuvitusta kyllä tuntuu riittävän sitäkin enemmän.
Siinähän kiroilet, olen kyllä huomannut sen kuuluvan monen sijarin vakiokielenkäyttöön.
Ja mitäs minulle irvistelet, en minä ole ollut päättämässä murhaaja-hoitajan lapsen tapaamisista, josta lehdissä on kerrottu, että hän saa tavata poikaansa niin usein kuin on pyytänyt.
Enkä tiedä jatkosta, sijoitetaanko hänen lastaan vai ei. Ai oliko hän omaa lastaankin ollut muka tappamassa, kun kirjoitat "....ellei ole ehtinyt tätä päiviltä päästää.
Ja viimeinen lauseesi on kipeä:
"Mutta eihän murhaajien lapsia sijoiteta, eihän..."
sijoitettu, et ole perheväkivallan uhri; ole onnellinen! elät onnellisesti pumpulissa, mutta hyvä niin...
ei kukaan sijari voi estää bioja tulemasta kattomaan, jos ei vakavaa syytä. vaan onko halua ja voimia mennä tapaamaan? ei se biovanhempien ahdinko ole sijareiden syy.
Kumpikaan meistä ei tiedä mitä noiden sijoitettujen lasten biologiset vanhemmat saati lapset ovat käyneet läpi elämässään.
Ja tosi on jääVUOREN huippu on! Ei ne lastenpsykiatriset jonot suotta synny. Ongelmia on monia ja tosi pahoja. Ken ei kestä katsella se sulkekoon silmänsä ja uskotelkoot muuta.
riittävän mielikuvitusta sijareista, joten tasoissa ollaan.
Itse vähättelet iltapäivälehtien lööppejä ja tuomitset sitten asiantuntevasti yhden artikkelin perusteella esitellyn sijaisperheen ja siinä samassa kaikki muutkin.
Pitää olla valmis myös siihen etä tapaamisia sovitaan ja sovitaan ja biologinen suku ei ongelmiensa vuoksi pysty niihin osallistumaan kumminkaan. Ei me voida biosukua paikalle väkisin kännisenä raahata vaikka lapsi kuinka kaipaisi.
Tulkitse nyt sitten lopputekstikin: tottakai murhaajien lapsia sijoitetaan, sinä vain väität ettei syytön pääse lapsiaan sijaisvanhempien takia katsomaan, mutta murhaaja pääsee. Ristiriitaista sinulta. Etkö sitten pelkää kaikkia hoitsuja kun yksi osoittautui sairaaksi?
Sinun logiikkasi mukaan kaikki toimii järkevien ihmisten tavoin, lakikin suojelee ja homma toimii. Törkeydet ovat jäävuoren huippu, mutta rivien välistä tirisee että KAIKKI SIJARIT ON EPÄILYTTÄVIÄ!!!
Minusta ei ole mitään lapsellista siinä, ettei vähättele törkeän väkivallan uhreja. Jos sinä et ole heitä nähnyt, se ei tarkoita, ettei heitä olisi. Mutta onhan sinulla oikeus olla huolissaan näistä kertakaikkiaan kammottavista sijaisvanhemmista...
Minä kyllä epäilen että harjoittelet nyt äidinkielen tunnille väittelyn jaloa taitoa ;D
jonojen syy-yhteydestä kelvottomiin vanhempiin on niin ala-arvoinen yleistys, että en viitsi asiaa edes enempää kommentoida. Kannattaisi ehkä joskus kuunnella kuitenkin, mitä lääkäreillä on sanottavaa lasten henkisestä hyvinvoinnista vaikka psykiatrian alan ulkopuolellakin.
Mutta sijarit tuntuvat niin aivopestyille kaikelle sossun kautta syötetyille psykodynaamisen koulukunnan ajattelulle, että eihän lasten oireiluun voi, ei millään voi, olla mitään muita syitä kuin huonot vanhemmat.
Mitä tuosta väärästä ajattelusta sitten kukaan hyötyy, sitä voisitte miettiä ihan itseksenne. Minä kyllä uskallan katsella lasten elämän kipupisteitä avoimin silmin, myös siellä sijaishuollonkin puolella. Ja sehän se kipein asia taitaa teille ollakin.
Jos te tosiaan uskotte, että vuosittain tapahtuvat muutamat lasten törkeät pahoinpitelyt tässä maassa ovat jotain muuta kuin jäävuoren huippu, niin kyllä on pienessä nupissa hieman todellisuudentaju heilahtanut. Kun liikaa tuollaista saastaa jatkuvasti pyörittelee mielessään ja siihen vielä hakee sossuiltakin vahvistusta, niin alkaa uskoa tuollaisiin vääristymiin itsekin. Ja sen kaiken te puratte kirjoituksissanne näillä palstoilla, sekä elävässä elämässä lasten vanhempiin. Ei ihme, että ristiriitoja syntyy.
mielikuvitushenkilöitä, jotka tälle palstalle ovat kirjoitelleet?
Ja noista puheistasi tapaamisista tulee suorastaan fyysinen paha olo. En yhtään ihmettele, että osa vanhemmista näyttää toivovan lapselleen laitossijoitusta, niin heidän tapaamiskunnolleen on ainakin enemmän todistajia kuin joku sijaisvanhempi. Jos tapaamiset eivät onnistu vanhemman humalatilan takia, voi sijari sentään pysyä viranomaisten suuntaan totuudessa, että voidaan sopia valvotuista tapaamisista. Mitenkähän se totuus onnistuu aina näiltä äipiltä, joille tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa sijaislapsesta luopuminen. Näiden kirjoitusten perusteella alan kannattaa laitossijoitusta minäkin ja rutkasti lisää valvontaa yleensä koko sijaishuoltoon.
Perheisiin sijoitetuilla lapsilla vain tuntuu olevan niin oudon paljon noita lainvastaisia tapaamisrajoituksia, siitä sinä et pääse mihinkään, vaikka mitä kuvittelisit rivieni välistä tirisevän. Jos jatkat tuolla soopan jauhamisen linjalla, mitä pari viimeistä kappalettasi ovat, niin en enää viitsi alentua kirjoituksiisi edes vastaamaan.
nimenomaan uskon, että ne ovat jäävuoren huippu, mutta voi olla että kirjoitan jotenkin epäselvästi.
Lasten pahoinvointiin on tietysti monia syitä. Olen kuunnellut lääkäreitä, kaupan kassoja, sairaanhoitajia, puistotyöntekijoitä, taksikuskeja, nuorisotyöntekijöitä, jne. jne... Minä vaan en kuulemani perusteella usko, että meidän geeniperimämme olisi yllättäen muuttunut niin paljon huonompaan suuntaan, että psykiatrisia sairauksia ja pahoinvointia siksi olisi nyt enemmän.
Ja itse halusit nähdä minut tuomitsevana. Ihan hyvät ihmiset tekevät pahoja tekoja, kun ovat tarpeeksi ahdistuneita. Minulle ei ole olemassa edes "huonoa vanhempaa" vaikka niin haluatkin ilmeisesti kuvitella.
Psykiatriset jonot kasvavat mielestäni siksi, etteivät vanhemmat enää nykymaailmassa kykene suojelemaan lapsiaan riittävästi. Syitä on yhtä monta kuin tapaustakin. Miksi haluat nähdä että syytän siitä vanhempia? Psyyken sairauksiin on aina ollut myös puhtaasti biologisia syitä ja on edelleen, minä vain en usko että vanhempien "huonoilla tavoilla" (joka siis on eri asia kuin huono vanhempi!) ei olisi merkitystä lapsen mielenterveydelle. Ihminen ja hänen tekonsa ovat kaksi eri asiaa. Ihan kuka tahansa vanhempi voi olla kykenemätön vastaamaan lapsensa tarpeisiin, jos ne ovat syystä tai toisesta suuremmat, kuin mihin vanhemmalla on voimavaroja vastata.
Kyllä minua kiinnostaa, mitä sinä olet kuullut lääkäreiden sanovan lasten henkisestä hyvinvoinnista. Ilmeisesti sinulla on siitä paljon tietoa, kun kehoitat heitä kuuntelemaan.
Saat minun puolestani olla ihan miten vihamielinen sijaisvanhempia kohtaan haluat, minusta vain on hassua että syytät minua yleistämisestä ja itse niputat sijarit yhteen ja samaan nippuun.
Emme me tällaisella tivaamisella mihinkään pääsekään, siinä olet oikeassa.
Ketju vain lähti sijaisvanhempien mollaamisen linjalle, enkä ymmärrä miten se edistää sijoitettujen lasten etua.
Minulle ei muuten ainakaan sossu ole syöttänyt yhtään mitään, vaan biologisilta vanhemmilta olen ongelmista kuullut. Mitä väärää on toivoa sitä, että biologiset vanhemmat pystyisivät tulemaan lastaan useammin katsomaan, vai kuvitteletko, että heitä joka puolella vaan estetään tapaamasta?
nimenomaan uskon, että ne ovat jäävuoren huippu, mutta voi olla että kirjoitan jotenkin epäselvästi.
Lasten pahoinvointiin on tietysti monia syitä. Olen kuunnellut lääkäreitä, kaupan kassoja, sairaanhoitajia, puistotyöntekijoitä, taksikuskeja, nuorisotyöntekijöitä, jne. jne... Minä vaan en kuulemani perusteella usko, että meidän geeniperimämme olisi yllättäen muuttunut niin paljon huonompaan suuntaan, että psykiatrisia sairauksia ja pahoinvointia siksi olisi nyt enemmän.
Ja itse halusit nähdä minut tuomitsevana. Ihan hyvät ihmiset tekevät pahoja tekoja, kun ovat tarpeeksi ahdistuneita. Minulle ei ole olemassa edes "huonoa vanhempaa" vaikka niin haluatkin ilmeisesti kuvitella.
Psykiatriset jonot kasvavat mielestäni siksi, etteivät vanhemmat enää nykymaailmassa kykene suojelemaan lapsiaan riittävästi. Syitä on yhtä monta kuin tapaustakin. Miksi haluat nähdä että syytän siitä vanhempia? Psyyken sairauksiin on aina ollut myös puhtaasti biologisia syitä ja on edelleen, minä vain en usko että vanhempien "huonoilla tavoilla" (joka siis on eri asia kuin huono vanhempi!) ei olisi merkitystä lapsen mielenterveydelle. Ihminen ja hänen tekonsa ovat kaksi eri asiaa. Ihan kuka tahansa vanhempi voi olla kykenemätön vastaamaan lapsensa tarpeisiin, jos ne ovat syystä tai toisesta suuremmat, kuin mihin vanhemmalla on voimavaroja vastata.
Kyllä minua kiinnostaa, mitä sinä olet kuullut lääkäreiden sanovan lasten henkisestä hyvinvoinnista. Ilmeisesti sinulla on siitä paljon tietoa, kun kehoitat heitä kuuntelemaan.
Saat minun puolestani olla ihan miten vihamielinen sijaisvanhempia kohtaan haluat, minusta vain on hassua että syytät minua yleistämisestä ja itse niputat sijarit yhteen ja samaan nippuun.
Emme me tällaisella tivaamisella mihinkään pääsekään, siinä olet oikeassa.
Ketju vain lähti sijaisvanhempien mollaamisen linjalle, enkä ymmärrä miten se edistää sijoitettujen lasten etua.
Minulle ei muuten ainakaan sossu ole syöttänyt yhtään mitään, vaan biologisilta vanhemmilta olen ongelmista kuullut. Mitä väärää on toivoa sitä, että biologiset vanhemmat pystyisivät tulemaan lastaan useammin katsomaan, vai kuvitteletko, että heitä joka puolella vaan estetään tapaamasta?
Hyökkäät niin vihamielisesti ja yksipuolisesti sijaisvanhempia vastaan, että olisi mukava tietää miksi.
tähän kun vastasin osittain molempiin kerralla.
En ole ikinä nähnyt kuin tapaamiskuntoisia biologisia vanhempia, joten jossain kohtaa tulkitsit väärin. Kyllä alkoholistivanhemmissa on niitäkin, jotka itse tietävät milloin eivät ole kunnossa tulemaan. Ei heitä tarvitse kenenkään käännyttää.
Valvotut tapaamiset ovat nekin ihan ok, mutta ei niitä tarvita jos huostaanoton syy on päihteet ja vanhempi ei tule ovelle nauttineena. Sinä puhut tapaamisrajoituksista ja minä siitä, miten biologisia vanhempia saisi rohkaistua ja kannustettua lastensa tapaamisiin, kun eivät tule, vaikka ovet olisi heille avoinna milloin vaan.
Ei viitsitä yleistää tässäkään asiassa; toisilla on rajoituksia ja toisia taas ei saa kannustettua millään käymään.
Ihan asiasta toiseen: kyllä avoimella palstalla kommentoivat aivan asiaankuulumattomatkin ihmiset. Inhottavaa, mutta aivan normaalia nykypäivän nettikäyttäytymistä. Provosoiminen on arkipäivää ja vihaisen ihmisen kirjoitus muistuttaa paljolti provoa. Siksi en tälläkään palstalla uskoisi jokaista "sijaisvanhempaa" oikeaksi, enkä biovanhempaa liioin. Tätä samaa kriittisyyttä opetetaan jo lapsille koulussakin heti kun koneeseen tarttuvat.