Älykkyydestä ollaan montaa mieltä. Onko älykkyys kirjaviisautta, elämänkokemusta, nopeasti oivaltamista....vai?
Kuinka suuren arvon annatte Mensan älykkyystesteistä.
Monet huonosti koulussa menestyneet ovat aikuisena menneet Mensan testeihin ja saaneet erittäin korkeat tulokset. Ovat saaneet "selityksen itselleen", miksi koulussa on ollut hankalaa. Opettajat eivät aina huomaa, että lapsi onkin älykäs...
Mielestäni kyvykkyys ja kekseliäisyys arkipäivän rutiineissa on myös älykkyyttä.
Kuinka suuren arvon annatte Mensan älykkyystesteistä.
Monet huonosti koulussa menestyneet ovat aikuisena menneet Mensan testeihin ja saaneet erittäin korkeat tulokset. Ovat saaneet "selityksen itselleen", miksi koulussa on ollut hankalaa. Opettajat eivät aina huomaa, että lapsi onkin älykäs...
Mielestäni kyvykkyys ja kekseliäisyys arkipäivän rutiineissa on myös älykkyyttä.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Eihän älykkyyttä kukaan toki kirjaviisaudeksi väitä!
"Mielestäni kyvykkyys ja kekseliäisyys arkipäivän rutiineissa on myös älykkyyttä".
- no mutta tämähän se vasta onkin just se NERON- leimaus yleensä, joka tulee arkirutiineissa.
Vie mennessä ja tuo tullessa. Näin se vaan on.
Minulla on ollut tuo opiskelun puoli vähän takkuista ekaluokasta asti.
Näin 1950 syntynyt kun olen niin kotona vaan tyhmäksi luokiteltiin.
-"kun ei se mitään ymmärrä."
Hah, tänä vuonna huomattiin että olenkin oppimishäiriöinen, tehtiin ihan se koe millä testataan peruskoululaisia.
Kyllä helpotti kun sellaisen selvityksen sain ja vieläpä sain keskusteluajan ammatti-ihmisen kanssa.
Mutta kun tämä tuli ilmi, niin ensimmäinen lause tuli suusta ulos:
-" Niin, mä olen sitten niikun tyhmä!" Tämä ajatus kun on iskeytynyt päähän lujasti.
Hienoa että sain tietää että muitakin häiriöisiä on olemassa joilla luettu sivu menee vähän muusiksi ja aikataulujen ja kaavakkeiden täyttö on helvettiä.
Vanhan viisauden mukaan älykkyyden ja viisauden ero kulkee näin. Älykäs selvittää ongelmat mutta viisas ei juodu niihin.
Et tietenkään ole tyhmä. Kaavakkeiden täyttö ja luetun ymmärtäminen eivät kerro mitään älykkyydestäsi. Siitä ei voi päätellä oletko tyhmä vai viisas.
50 luvulla syntyneillä lapsena ja koululaisena olo oli todellakin hyvin erilaista, kuin nykyajan lapsilla. Opettajilla on enemmän tietoa, koulutusta ja asioista ylipäätään puhutaan enemmän.
"Ennen vanhaan" ei ollut olemassakaan lukihäiriöisiä. He olivat vain tyhmiä. Oppimishäiriöisiä ei ollut. Jotka eivät oppineet samassa ajassa asioita muiden oppilaiden kanssa, olivat tyhmiä. Ennen oli paljon tyhmiä lapsia.
Monet vanhemmatkin toitottivat lapsilleen, että olet sinä aika tyhmä, kun et koulussa pärjää.
Jos lapselle toitotetaan, että hän on tyhmä ja koulukaveritkin vähän naureskelee ja opettajaa huokailee ja kokeista tulee nelosia, niin siinä on valtaisa määrä todisteita, että tyhmä mikä tyhmä.
Lapsi omaksuu ja hyväksyy oman tyhmyytensä.
Todella kurjaa.
Eräs ystäväni on ylä-asteella kemian, fysiikan ja matematiikan opettajana. Hänellä on nyt toista vuotta oppilaana tyttö, joka ei kykene lukemaan normaalia tekstiä niin, että hommasta tulisi yhtään mitään.
Valveutunut äiti on tämän ongelman tuonut esille ja ystäväni kirjoittaa jokaisen läksykappaleen vähän "yksinkertaisemmilla" sanoilla, tekstin koko on suurempi kuin normaali kirjan teksti ja sanojen välit ovat kahden naputuksen pituinen.
Kokeet hän tekee samalla tavalla.
JA MIKÄ on lopputulos. Läksykappale menee "päähän" ja kokeet onnistuvat. Vaikka kemia ja fysiikka eivät ole niitä helpoimpia aineita.
Ala-aste oli vaikea tälle lapselle, ennen kuin ongelma huomattiin.
Mitä tälle lapselle olisi tapahtunut, jos olisi syntynyt 1950, kuten sinä.
Eräs toinen ystäväni (hyvin koulutettu) kirjoittaa kirjoittaa niin paljon virheitä, että huh huh. Mutta mitä sitten. Hän ei olekaan kirjailija tai valinnut sellaista ammattia, jossa pitäisi kirjoittaa ja kirjoittaa ja kirjoittaa. Hän on hyvin älykäs.
Uskon, että helpotti, kun sait tietää oppimishäiriöstä. Nykyään sellaisia on hyvin hyvin monella lapsella.
että kokemuksen ja koulutuksen myötä saa tietoa.
Ja ihmisillä varmaan on erilaiset yksilölliset
ominaisuuden omaksua tietoa.Sanotaan että
mitä kovempi motiivi sinulla on,sitä innokkaammin keräät tietoa ja omaksut sitä.Mutta älykkyys
kaiketi on sitä,miten pystyt saamasi,omaksumasi
tiedon, hyödyntämään positiivisella tavalla
omiin tarpeisiisi.Siitä sitten voidaan riidellä,
että miten suhtautua häneen,joka käyttää tietonsa
kootakseen itselleen suuren omaisuuden.Tai
häntä,joka käyttää tietonsa kohentaakseen muiden ihmisten elin olosuhteita.
Testeille en anna mitään arvoa. Kirjaälykkyys saadaan koulussa, mutta sillä ei pitkälle elämässä pärjää. Elämänkokemus yhdistettynä kirjallisuuden tuomaan tietoon on älykkyyttä. Älykkyys on ominaisuus, jonka ihmiset näkevät eri tavalla.
äly ilman viisaantumista on tuhlattu luonnonvara.
No jaa mitattuna 147. Enpä tiedä onko se hyvä asia, riippuu mitä mitataan. Parempi kai olisi jos olisi tuossa numerot pienemmät ja ihmisten sietokyky suurempi. Siis käytännön elon kannalta.
Koulu meni helposti ja hyvin niin kauan kuin meni. Sitten alkoi muut asiat kiinnostamaan. Ja alkoi tuo koulukiusaaminenkin.
Töissä on aina ollut vaikeaa, ihmiset pakkaavat olemaan aika tolloja ja niille pitää vääntää kaikki rautalangasta. Kuka käski alkaa duunariksi...
Nykysellään itsellisenä ammatinharjoittajana, asiakkaat teettävät töitä, niille pitää joskus puhua kuin lapsille.
En varsinaisesti edes luule olevani kovin älykäs. Pikemminkin kekseliäs ja nopea. Ja sosiaalisissa kyvyissä on puutteita, en jaksa ihmisiä.
Aika harvoin nauttii keskusteluista ihmisten kanssa, tahtoo olla aika tylsää kun ei ole juttukamua. Onneksi puolisko on terävä ja viisas ja koulutettukin, se auttaa jaksamaan. Parinmuodostus ei ollut kovin helppoa, oli vaikeaa uskoa miten tollona pitää tyttelöiden pöksyihin pyrkiä. Moni sinällään hyvä flaksi meni kai sivu suun kun koitti "hurmata" neitoisia keskustelemalla, olisi pitänyt kai kopeloida.
Se on ikävää että vasta nyt "aikuisiällä" olen huomannut että harva ihminen on kuin minä itse olen. Siis koitan miettiä asioita etukäteen ja eri näkökulmista. Tämä on johtanut melkoiseen erakoitumiseen kun en tule ihmisten kanssa helpolla toimeen.
Samaten tietty verbaalisuus on pahasta. Monet monet kerrat kun olen tohkeissani selittänyt jostain asiasta niin ihmiset ovat alkaneet nauramaan. "Se on sitten hauska mies"...Vaikka kyseessä on mielestäni ollut monimutkainen ja vaikeaselkoinen asia jota olen joskus miettinyt pitkäänkin.
Nykyaikana suositaan sosiaalisuutta ylitse pätevyyden tai osaamisen. Minunlaiseni on vaikea löytää paikkaa maan päältä. Jos on häärinyt vaikkapa tietokoneiden kanssa parikymmentä vuotta niin duuniin valittiin sitten vastavalmistunut datanomi joka ei kunnolla osannut edes asentaa käyttöjärjestelmää. Mutta hän oli sosiaalinen ja nuori ja "koulutettu".
Hohhoijaa.
Netissäkin on alkanut erakoituminen. Kun koteihin hankittiin lapsille tietämyskoneita niin vanhemmat opettelivat chattimään ja kirjoittelemaan keskustelupalstoille. Monet työttömiä ja kouluttamattomia, mikä lie älykkyys, sitä voi arvailla kun lueskelee... pusipusi ja namnam. Tuossa yhdeksänkymmen luvun alussa kun tutustui nettiin niin koneita oli lähinnä korkeakouluissa ja varakkaammissa kodeissa, silloin oli keskusteluja, mielenkiintoisiakin.... Puspus ja nami nami....
Ikivanha vertaus: Kun Juhani Ahon tekstissä Matti ja Maija menivät katsomaan rautatietä. Niin koulussa varsin sivistynyt opettajamme kysyi luokalta millaisia ihmisiä he ovat, eiköhän joku valopää vastannut että "tyhmiä. Kun eivät tienneet siis mikä se sellainen rautatie oikein on. Jaapa, mikä on älykkäämpää kuin tutkia tuntemattomia asioita ja ottaa niistä selvää...
Mielestäni kekseliäisyys ja kyvykkyys ovat ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, äly on asia erikseen.
No, tämän kirjoituksen jälkeen tietenkin jokuset vetävät herneitä nessuun, kas mitä se osoittanee heidän älykkyydestään tai psyykkisistä ominaisuuksistaan?
=
Älykäs äkämystyy, viisas viihtyy...
toisten kanssa.
Niin tuo oli juuri sitä mitä tarkoitinkin. parempi olisi olla tollo ja sosiaalinen kuin normaaliälyinen erakko.
Miksi k***päät hallitsevat maailmaa? No siksi kun niitä on niin paljon ja suurelta osin eletään (valitettavasti) demokratiassa.
Ei viihtyvyys sinällään ole mikään itseisarvo. Sillä ei saavuta mitään eikä siitä ole mitään sen kummenpaa hyötyäkään kellekkään. Itsekunnioitus sen sijaan on välttämätöntä jokaiselle. Sillä ei ehkä hurmata naapuristoa eikä istuta kaffikekkereillä. Se antaa voimaa jaksaa vaikeittenkin asioitten yli.
Niin nauravat ja iloiset ihmiset ovat epäluotettavan oloisia, se totta. Ja elämä on opettanut että niitä pitää oikeastikkin varoa, ne ovat katujyriä jotka tuhoavat kaiken tieltään omien etuuksuksiensa takia.
Jos ei päästä skeptisyyttä ja kyynisyyttä liikaa pinalle niin ei ainakaan tule pettymyksiä elossa. Paskaakin jaksaa niellä kun tietää että se ei jatku loputtomasti. Eikä se jatku, hiljakseen oppii tietämään millaisten ihmisten kanssa voi tulla toimeen ja millaisiin on aivan turha edes koittaa luoda mitään kontaktipintaa.
Nyt on kohtalaista. Sen verran ystäviä kuin mies tarvitsee. Ja idiootteihin ei onneksi enää edes yritä tutustua. Stabiilia siis.
... joka on valjastettava hyötykäyttöön.
Ihminen on sosiaalinen eläin ja itsetunto kasvaa onnistumisen ja hyväsytyksi tulemisen myötä...
Ei ihminen ole kuin narsistinen itseään ajatteleva eliö. Muu on vain kakunkuorrutusta.
Ei ihmisten "hyväksytyksi" tuleminene ole mitään elämää, se on vain P*****n nuolemista. Sitä toki joskus joutuu tekemään pintapuolisissa asioissa.
Mutta tollot puhukoot, niillä on ääni sitä varten.
=
Geenitkö nyt on äänessä, vai ajatteleva ihminen? :)
Äänekkäin on äänessä näköjään. Ei geenit tahi älyt.
=
Sinun älykkyytesi... matemaattista , musikaalista, taiteellista, sosiaalista... millaista se on? Vai onko Mensan testi kymmenennen yrityksen tulosta?
Ensiksikin, testiin voi osallistua vain kerran.
Toiseksi: kaikki kuvallinen, kirjallinen ja matemaattinen on erittäin vahvaa. Muistamiseen ja ulkoaopittujen asioiden käsittely heikkoa.
Ei ehkä mitään "hajamielinen professori" tyyppiä olla. Olen kyllä ihan käytännöllinen monissakin asioissa. Mutta oikeasti jaksaa väsyttää ihmisten typeryys. Ja käytin nimenomaan sanaa "typeryys". Monilla ihan terävän ja fiksun oloisilla ihmisillä on kaiketi ollut niin kovin ahdas ja köyhä elämä, ettei ole voinut hmmm no sanotaan "ikuna voinut panna parastaan".
Sosiaalisia taitoja ei missään testeissä testata, se kai kuuluu jonnekin terveydenhoitoon tai sosiaalipuoleen: Tunneälyä ei ole olemassakaan, se on sosiaalista kanssakäymistä, ei sitä älyllä tehdä vaan enenpi tunteilla ja ihmistuntemuksella siis ainakin omien miettelysteni mukaisesti. Jotka on sosiaalisia ja silleen, ne on jees. Jos on itekseen ja kummasteleepi asioita niin se on sitten nouts.
Oikeestaan ongelmat mitä mulla on selvis aikoinaan armeijassa. Siinä paljon puhutussa palikkatestissä. Kapiaiset alkoi puhutteleen ihan erilailla sen jälkeen jne. En tiedä testin tulosta. Olin jokatapauksessa kaiketi silloin terävimmilläni koska olin nuori, raitis, luin paljon jne...
Mensaan tai muualle jos jostain syystä muuten on menossa niin tuloksien maksimoideksi kannattaa nukkua hyvin, pysytellä kuivilla, syödä perkuleesti vitamiineja, koittaa lukea paljon jne. Mieliala ja vireyskysy aina vaikuttavat ihan kaikkeen mitä ihminen tekee.
Niin oletan että itsellä oli liian kankkunen kun kävin siellä. Asialla ei ole elämälleni mitään merkitystä.
Mutta kertoman mukaan nuoret ihmiset laittavat mensan todistuksia työpaikkahakemustensa liitteiksi. Älyä siis todennäköisesti on, se paljon puhuttu "tunneäly" puuttuu.......
>;P
Miten niin typeriä? Eivät ymmärrä sinua, eivät tee kuten sinä haluat, saavat vähemmän aikaiseksi kuin sinä, vai eivät vain yksinkertaisesti halua seuraasi?
Sinäpä sen sanot:
"Nukkua hyvin, pysytellä kuivilla, syödä perkuleesti vitamiineja, koittaa lukea paljon jne. Mieliala ja vireyskysy aina vaikuttavat ihan kaikkeen mitä ihminen tekee." ...lisäisin vielä: huumorintaju, empatia, kyky rakastaa... siinäpä eväät hyvään elämään.
ihmisen mekanisoima, kuvitteellinen ÄO, ihmisen hyvinvointiin vaikuttaa hänen kykynsä tulla toimeen toisten ihmisten kanssa.
Sovittu, mihinkäänperustumaton ÄO ei auta, kun kukaan ei ymmärrä.
...kyllä pahan heitit
olen kuule ihan tavallinen nainen , en viisas enkä älykäskään ja voi, keskustelutaidonkin kanssa on niin ja näin
mensoista en ymmärrä yhtikäs mitään,
mutta täällä on kiva heittää jotakin tänne viisaitten väliin,
tunneäly on semmoista mitä ihmisessä todella arvostan,
tunneälykkäiden ihmisten rinnalla on hyvä elää ja heidän kanssaan helppo toimia, sen olen huomannut
turpansa kiinni, kun jutut alkavat mennä
vaarallisille vesille...
älykäs on ihminen joka osaa käyttää oikein lahjojaan ja kehittää niitä eteenpäin, mitä ne sitten ovatkin.
Laiskottelun taito ja pikkunäpertelyjen parissa puuhastelu ovat lahjoistani sellaisia, joita täytyy alkaa nyt kehittämään kaikkein jaloimpiin ulottuvuuksiinsa ;)
pärjääminen taitaa kertoa vain yhdenlaisesta "älykkyydestä" ja älykäs voi olla monella tavalla. Looginen ja matemaattinen älykkyys voi olla tarpeen jollain elämän saralla mutta toisaalla tärkeämpää saattaa olla vaikka sosiaalinen älykkyys ja tunneäly, jotka Mensan testeissä pärjänneille voi olla aivan vieraita käsitteitä.
Tuotapa koitin selitellä omassa topicissani. Loppui jaksuu kun joku neropatti alkoi veetuileen urakalla....
Mutta miksihän MINUN pitää paskaa niellä?
=
Sain 154 pojoa. Täytyy myöntää, että hieman orvoksi tunnen oloni joukossanne.
EI se mitään, naureskelen puuhillenne täältä tasolta, jolta ei Safir pystyisi nousuun!
helvetin Safir?Häh?
Tämä juuri erottaa minut sinusta! Älykäs ihminen muistaa hämmästyttävän paljon ja pitkään.
Ymmärrän!
aina hakeutumaan itseään parempaan seuraan.
ei vielä osoita älykkyyttä. Ainakaan jos sitä on joka välissä mainostettava.
Meidän essolaisten joukossa ei ole yhtään mensan testin läpäissyttä kaveria, mutta siitäkin huolimatta pystymme nokkelasti soittamaan suuta kahvipöydässä. Einari Essosellekin pystymme joskus jonkun ovelan kepposen järjestämään.
Esson istunnoissa on monesti käsitelty tätä älykkyysasiaakin. Parlamentin yksimielinen kanta on se, että älykkäämmällä ihmisellä on paremmat mahdollisuudet selvitä elämässä kuin tyhmemmällä, mikäli henkilö on kasvatettu niin, että asennepuoli tyhmempiä ihmisiä kohtaan on kunnossa.
Jos liian älykäs lapsi kasvaa liian vapaasti, ja hänen kiinnostuksensa suuntautuu väriin asioihin, niin silloin turha älykkyys saattaa koitua jopa turmioksi. Koulussa saattaa olla liikaa sopeutumisvaikeuksia, ja työelämässa tällaiset kaverit ovat monesti hankalan työntekijän maineessa. He eivät menestykään niin hyvin kuin heille älykkyytensä puolesta olisi mahdollista.
Älykäs lapsi on kova haaste myös vanhemmille. Vanhempien pitää itsekin olla riittävän älykkäitä ja jämäköitä, jotta he pystyvät ohjaamaan älykkään lapsensa oikealle kasvu-uralle. Vasta tämän jälkeen älykkyydestä on mahdollisesti suurta hyötyä tulevaisuudessa.
Tuo oli täydellinen vastaus älykkyden probleemiin. 10 Voi pyhät pyssyt.
Essolla istuskelee päivisin paljon eläkeläisiä, joten kokemukseen perustuva "hiljainen tieto" on paljolti keskittynyt juuri sinne. Trendikkäät ja kiireiset ihmiset eivät tätä tosiasiaa aina tiedosta.
Nyt oivalsin muutakin, *Yleismies*. Taitavat olla salaa pyöreänpöydän ritareitakin nuo venkulay joiden *suuna ja korvina* täällä toimit ;) (K)(K)(K)(K)(K)(K)(K)(K)(K)(K)(K)(K)(K)(K)(K)(K)
Tuli mieleen jostain syystä siskon poika. Ihan ok tyyppi. Se meinasi aikoinaan naurattaa kun kaveri oikein valmistui timpuriksi. Pianon päällä kai vieläkin kuva kun kundilla on jokin omituinen timpurinhattu päässä ja ruusupuska sylissä valmistumispotretissa.
Niin ei vissiin päivääkään ole niitä hommia tehnyt, vääntänyt rekanrattia parikymmentä vuotta. Niin pojo oli siinä että mun mielestä kaveri on okeinkin terävä ja silleen, kovin pitkälle meneviä ajatuksia ei siltä välttämättä ole koskaan tullut, mutta aivan loistava pärjäilemään joka paikassa. Ja kouluttautumisen esteenä oli niinkin arkipäiväinen asia kuin luki-häiriö. Kaveri toki lukee sujuvasti, ei vain tajua lukemaansa...
Samaten tuli mieleen omat kansakouluajat. Alkuvuodet istuskelin samassa pulpetissa yhden kaverin kans. Se oli oppinut nelivuotiaana lukemaan ja oli lähinnä turhautunut koko koulunkäyntiin. No haalarimies siitäkin tuli. Itse taas olin hyvä laskemaan mutten niin omaksumut ulkolukuasioita. Ammattti tuli hmm no sanotaanko vaikka suunnittelupuolelta taidealalta.
Niitä on niin monenlaisia tapauksia. Joskus miettinyt noita paareissa notkuvia ukkeleita. Monilla olisi ilmeisesti paljonkin kapasiteettia, sitä vain ei ole aikoinaan osattu kaivaa esiin, eikä kyllä ollut kai resurssejakaan yhteiskunnalla. Nykyisin taas jokainen ammattikoulukin koittaa olla "ammattikorkea koulu" ja jokaista ihmisentainta koitetaan väkisellä opettaa parempiin töihin ja annetaan kaikenmaailman tukiopetuksia jne. Ja samalla on pulaa siivoojista ja hoitajista, vaikka niitäkin on määrällisesti varmaan eniten mitä suomen historiassa koskaan on aiemmin ollut.
Lopuksi pakollinen kiina-linkki:
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Uudenmaan kunnat harkitsevat työvoiman hankkimista Kiinasta/1135230172864
Kun meillä vissiin on senverran kulutettua ja älykästä kansalaista omiksi tarpeiksi, pitää siis siirtyä orjatyövoimaan suorittavissa ammateissa?