Minkä ikäisiä olitte kun otitte ekat "kunnon" kännit, eli ette muista juuri mitään?? Kännäsitkö yksin? Miten selvisitte seuraavasta aamusta, saiko porukat tietää, yms.!! =)
Ensi kännit?
Uivelo
111644
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No ekat kännit... 13v. kamun kanssa, ja seuraavana päivänä oli krapula... :) Ei saanu porukat tietää, ihme. Olin kyllä kamun luona yötä silloin... enkä muuten muista siitä juuri mitään.. :)
Tuntuu tosi oudolta, että eka kerta ja yksin...?! Oli vissiin ainakin mielenkiintoista?
Itse mainitsin kerran kaverilleni että olisi joskus mielenkiintoista ryypätä yksin. No tää leimas mut heti hulluksi.
Kirjoitin kylläkin että join kaverin kanssa (jos nyt mua tolla sun viestillä tarkotit)... voishan sitä joskus koittaa yksinkin ryypätä.. :)
Ei. Ei sen noin pidä mennä kun siis ei KUnnon käännist ole että ei muista mtn.. vaan että saattaa olla tietty olla jtn muistikatkoksia mutta ei siinä ole mitään järkeä menettää kokonaan muistia!!! Mulla oli 14wee frendin kaa nillä ja oli HAUSKAA!! sitten ei jääty kiinni.. :) kun ei se ole mitään apuva,jäätiinkö kiinni?? :P onnea vaan.
Tarkoitin tuota "noitatohtorin" viestiä. Sori, tuli väärään.
Olin 15-vuotias, kännäsin yksin. Porukat ei oo vieläkään saanut tietää siitä. =)
Kasilla taisi olla kun ensi kerran kännit koin. Muistia ei tosin mennyt ainakaan kuin paikka paikoin mutta laatta lenti kovemmin kuin koskaan. Seuraavana päivänä olin ihan kunnossa eikä porukat saanut tietää, kai. Kavereitten kanssa join, ei sen kyllä niin pitänyt mennä että minäkin juon. Mutta niin auliisti kaikki juomiaan tyrkytti että meni sitten vähän sille puolelle. Ei siihen aikaan paljoakaan tarvinnut juoda.
Niin seiskalla kaverin kanssa sekoiltiin...
Muistin seuraavana päivänä lähes kaiken vaikka olin ollu ihan umpi kännissä!
en oksentanu. Maha seuraavana päivänä vähän kipee.
Porukat ei saannu tietää.
...se täytyy tänne kirjoittaa, vaikka lupasinkin, että en enää koskaan muistele sitä. ;)
Oli syyskuu, olin kasilla. "Satuin" "löytämään" viinapullon, joku vajaan litran pullo, ja keksin, että hei, mehän käyää frendin kaa tää tyhjentämässä! (HIIIENO IDEA) Sovittiin sitten viikonloppu, että meen niille yöksi perjantaina, ja mikä parasta, niitten porukat ei ollut edes kotona! =) (Mikä sen mahtavampaa?)
Kännäsin ja kännäsin, frendi ei pullon kaulaan tarttunut, "ei halunnut ottaa niin vahvoja"(?). Niinpä join yksin, frendin juodessa siiderii. Ihmettelin, että eihä tämä tunnu missään, ja niinpä kulautin koko loput pullosta naamaan kerralla. Maku oli kamala, mutta tulipahan juotua. Pian en enää muistanutkaan kuin pieniä pätkiä sieltä täältä. Kuinka frendi talutti mua pitkin kylii. Kuinka kaaduin ojaan(?). Jotaa jätkiikin tuli vastaan. Oksensin. Mentiin sitten takas frendin luo, yms. Ja sitten oksensin koko loppuillan. =/
Seuraavana aamuna heräsin, ja oli TÖHÖRKEE jano, mutta päätä ei kumma kyllä särkenyt. Pahinta tässä oli se, että sinä aamuna oli tukioppilaskurssin retki Tampereelle (eli noin 300 kilometrin minibussi matka...) ja matka oli tosi viihdyttävä. Sen voitte uskoa. Olo oli kamala. Mutta onneksi selvisin hengissä. Hauskaa tässä oli se, että tukioppilaana, mä en saa kännätä. Ja voitte kuvitella minkälainen ilme kurssin vetäjällä oli, ku saavuin pysäkille?! ;)
Nykyään ihmettelen, että kuinka saatoin juoda koko pullon... huh huh!! (ilman laimennuksia...)
No, frendi, kiitti sulle kräsivällisyydestäs, jos luet tän...
Niin, muuten, nyt on ensi viikon viikonloppuna uudet bileet tiedossa, koulun loppumisen juhlistamiseksi. Nyt juon pelkkää siideriä. Ja sama frendi on mukana. (ihme kyllä!) ;)
ekat "kunnon" kännit vedin 7-luokan alussa... taisin olla jotain 13 wee....heh
seuraavasta aamusta selvisin makaamalla sängyn pohjalla toivoen kuolemaa...
tuli sillon ryypättyä suoraan sanottuna aika helvetisti ja se lähenteli jo todella vakavaa verenmyrkytystä...
promilleja 2.5
porukat sai tietää eikä mikään ihmekkään...
sain puolen vuoden kotiarestin ja siitähän EI joustettu... heh ;)
Ton "aamusta ei muista mitään"- määritelmän mukaan en ilmeisesti koskaan. Aina olen muistanut, vaikka muuten olo olisikin ollut karmea. (Ja tällä hetkellä olen ns. aikuinen nainen, kohta 19-vuotias.)
Mutta jos vähän vähemmän kaamea känni lasketaan, niin olisikos tuo ollut jossain kasiluokan pintaan...Kotiin sentään selvittiin ;)