Jos mies ottaa asuntovelan omiin nimiinsä...voiko asunnon ostajaksi ja omistajaksi merkitä molemmat puolisoiden nimet. Minulla ei ole omaisuutta jolla taata laina mutta miehelläni on.
Haluaisin kuitenkin kodin omallekin nimelleni....! Elämiseen osallistun kuitenkin koko palkallani.
Haluaisin kuitenkin kodin omallekin nimelleni....! Elämiseen osallistun kuitenkin koko palkallani.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ensimmäinen ongelma voi tulla pankin kanssa.
Sanotaan vaikka että talon arvo on 100.000 EUR, siihen tarvitaan lainaa 70.000 EUR. Talo riittää vakuudeksi pankille. Nyt jos mies ottaa lainaa tuon summan, mutta hän omistaakin vain puolet talosta... siis 50.000 EUR... ei vakuudet riitä. Tietenkin jos hänellä antaa muita vakuuksia 70.000 EUR lainalle, niin kuvio voisi onnistua.
Toinen ongelma voi tulla verottajan kanssa. Talon lainhuudoista saa verottaja tiedon, niissä näkyy että sinä omistat talosta puolet. Samoin verottajalle tulee tieto asuntoveloista... joita sinulla ei olisi. Voisit päästä maksamaan lahjaveroa.
Mutta tosiasiallisesti teillä ei ole ongelmaa, asuntolainaan tulette te molemmat velallisiksi (miten velan hoidatte, ja mitä vakuuksia luotolle annatte on teidän asianne), ja sitten omistatte asunnon yhdessä 50/50.
Vai luuletko että kaikki Suomen asuntovelalliset pariskunnat tienaavat yhtä paljon, ja lyhentävät yhteistä asuntolainaansa sentilleen yhtä suurilla summilla kuukaudessa?
näinhän se tietty on.Pankin kanssa ei ongelmaa. Vakuuksia on. Tuo lahjavero arvelluttaa....kiitos vastauksesta.
"Jos asuntolaina on otettu avioliiton aikana ja vain miehen nimiin, onko puolisolla erotilanteessa saumaa päästä osingoille asunnon suhteen?
Minun tilanteessa Minä olen maksanut kaiken lainojen ja elämisen suhteen, siksi arvelluttaa..
Jos asuntolaina on vain toisen nimissä, yleensä on myös asuntokin.
Ellei ole avioehtoa, niin erossa asunnon arvo kuin siitä jäljellä oleva velkakin vaikuttaa omistajansa nettovarallisuuteen. Erossa se kummalla enemmän varallisuutta, maksaa "köyhemmälle" niin paljon tasinkoa että saadaan "puntit tasan". Tasingon maksaja voi itse päättää millä omaisuudellaan tasingon suorittaa.
Jos on avioehto, ei tasinkoa tarvitse maksaa.
Niin avioehdollista kuin avioehdotontakin eroa voidaan sovitella. Mutta se on hyvin tapauskohtaista, pääsääntö osituksesta kuten yllä kerroin.
Jos talo on lainan vakuutena, niin pankki saa omansa pois vaikka omistajaksi olisi merkitty naapurin Reiska.
Kunhan puoliso suostuu että hänen puolikkaansa talosta on vakuutena, tai että Reiska suostuu että hänen koko talonsa olisi vakuutena.
Onko kyse vain siitä, että puolisollasi on vakuudeksi kelpaavaa omaisuutta mutta sinulla ei? Tässä tapauksessa voitte kuitenkin ottaa lainan yhteisesti ja talon kummankin nimiin. Vakuuden omistajalla ei ole merkitystä.
Jos omaisuus tulisi vain toisen nimiin (ja teillä ilmeisesti on avioehto), niin toinen eli käytännössä sinä saisit erossa tai kuolemassa häipyä tyhjin käsin.
On melkoinen kohtuttomuus. Ei meillä avioehtoa, tässä mietitään sitä. Vain minulla on arvokkaampaa omaisuutta, ja talo osana vakuutta asuntolainassani.
Vaimo on kotiäiti, eikä ole maksanut oikeastaan ikinä mistään. Ei tietenkään se nyt halua avioehtoa kun joutus eron sattuessa puille paljaille...
Tässä sitä paiskitaan töitä veren makusuussa, ja vaarana menettää kaikki (rahaa se on euroki)
Onko tähän kiertotietä?
Olette eläneet ilmeisesti pitkään avoliitossa... ja nyt harkitsette avioliittoa.
Noh, joko avioidutte ilman avioehtoa... tiedät mitä se merkitsee.
Tai, ette avioidu lainkaan... omaisuuden kannalta erossa kuin teillä olisi avioehto.
Tai, teette avioehdon joka voimassa vain avioeron varalta... jos satut kupsahtamaan ensin, on saa leski tasinkoa ja hallintaoikeuden taloonne.
Ellei toinen suotu avioehtoon, ja sinusta se välttämättömyys... voitte olla myös menemättä avioliittoon.
JOS olette jo avioliitossa, voi vaimosi hyvinkin olla vastahakoinen allekirjoittamaan mitään avioehtoa tässä vaiheessa... ja kiertotiet silloin sinulla pienet, elleivät olemattomat.
jo avioliitossa. Omaisuuden kertyessä sitä tyhmänä alkaa vasta miettiä näitä. Asunto on meillä se kulminaatiopiste koko avioehdossa. Muu omaisuus on lähes itsestäänselvää, mutta asunnon osalta avioehto pitäisi olla tyyliin:
"Puoliso (vaimo) saa erossa vain sen määrän euroja, mitä on lyhentänyt asuntoa avioliiton aikana"
Meneekö tämä sitten liian mutkikkaaksi ja epätarkaksi/epämääräiseksi ehdoksi, eli näyttää toteen mitä puoliso vuosien aikana maksanut asunnosta??
Asunto varmasti monelle se kipein/kallein kohde erossa...
tietenkin "kummallakaan ei oikeutta toisen omaisuuteen". Lisänä tuo edellä mainittu ehto.
KENEN KUMMAN VIERAAN ÄMMÄN KANSSA TE MIEHET OLETTE OIKEIN MENNEET AVIOLIITTOON? AINA AVIOEROA JO HARKITTAESSA VOI RIVIEN VÄLISTÄ LUKEA ETTÄ "se akka joka asuu meillä vie minulta kaikki". YHTEISESTÄ KODISTAKAAN EI SAISI OTTAA RAPPURALLIAKAAN KUN EI OLE SITÄ KOKONAAN MAKSANUT.
SAMA KUN SE AKKA ALKAISI PERIÄ ERON JÄLEKEEN PALKAN KALSAREIDEN PESUSTA, SIIVOUKSESTA, RUUANLAITOSTA. JOKA HEMMETIN PULLANPALASTA JA PIIRAKASTA JONKA ON LEIPONUT. JA VIELÄ SEKSIPALVELUISTA.PUHUMATTAKAAN LASTENHOIDOSTA, JOHON LISÄTÄÄN YLITYÖ-, SUNNUNTAI- SEKÄ YÖKORVAUKSET, VAARALLISENTYÖNLISÄ JA LIKAISENTYÖNLISÄ. JA KAIKKI PEKKASPÄIVÄKORVAUKSET.
JO TULISI PITKÄ PENNI.
HERÄTKÄÄ AHNEET ÄIJÄT. VAIMO ON VAIMO EI MIKÄÄN HETKEN AU PAIR.
(ON SE AIKA MENNYT HUKKAAN HÄNELTÄKIN KUN ON TUHLANNUT HYVÄÄ ELÄMÄÄ TUOLLAISEN NARISIJAN KANSSA).
Kun puntit käännettäis toisinpäin, kyllä siinä joka kodin pikkurouva alkais sitä kertynyttä omaisuutta päässä pyörittään. Esim. 10 vuoden kalsareiden pesua ja lainan maksua et voi mitenkään verrata keskenään.
Ihminen on ahne, senhän kaikki tietää. Minkä takia sitä töissäkään käydään. Että saadaan juuri elätettyä kotiväki ja pidettyä katto pään päällä?? Tuskinpa sentään. Itse ainakin katson esim. asuntolainan lyhennystä sijoituksena tulevaisuuteen.
Ja statistiikkaa voi aina lukea, tietääkseni avioehdon tehneet eroavat harvemmin?
Muuten kiitos M36:lle neuvoista ja vastauksista!
Avioehdolla rajataan puolisoiden avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, tai johonkin tiettyyn omaisuuteen.
Esittämäsi "sanoitus" ei toimi, eikä se ole avioehto. Jos omistatte tällä hetkellä talonne 50/50 (asian voi tarkistaa lainhuudosta)... ja olette kumpikin velkavastuussa talosta... niin avioehto ei muuta sitä tosiasiaa, että vaimosi omistaa talosta puolet (riippumatta siitä, kuka tosiasiallisesti on lainaa maksanut).
Avioehdon lisäksi pitäisi muuttaa talon omistussuhteet... esim. 20/80. Silloin nettovarallisuutesi nousee, ja mahdollisessa erossa et joutuisi maksamaan tasinkoa jos löytyy se avioehto.
Mutta mikähän saa sinut olettamaan, että vaimosi suostuu tähän "suureen suunitelmaasi" tässä vaiheessa... mitähän hänen mieleensä ensimmäiseksi tulee kun tätä ehdottelet... ihan niinku vakavissaan...
Omistan asunnon 100% ja olen yksin siitä velkavastuussa. Ilmeisesti joutuisin mahdollisessa erotilanteessa maksamaan puolisolle "tasotusta".
En ole vielä mitään ehdotellut näitä vaimolle, siksi juuri kyselen teiltä viisaammilla.
On tämä niin helevetin monimutkaista lakipykäkäviidakkoa että parempi ratkoa sitten aikanaan vaikka kirveellä asiat jos ei muuten.
No ei vaiskaan..
Tuossa tilanteessa ihan vaan yksinkertainen avioehto "ajaa asian"... jos vaimosi sellaisen suostuisi allekirjoittamaan.
Silloin sinun ei erotilanteessa tarvitsisi maksaa tasinkoa vaimollesi, jolla omaisuutenne tasattaisiin ... koska teillä ei olisi avio-oikeutta toistenne omaisuuksiin.
Ei tuo lakipykälien osalta olisi monimutkainen asia, mutta miten asian vaimollesi esittäisit... se olisi haastellista, etenkin jos samalla onnistuisit vakuuttamaan hänelle ettet ole eroa virittelemässä ja varmistamassa selustaasi taloudellisesti.
"Vaimo on kotiäiti, eikä ole maksanut oikeastaan ikinä mistään. Ei tietenkään se nyt halua avioehtoa kun joutus eron sattuessa puille paljaille...
Tässä sitä paiskitaan töitä veren makusuussa, ja vaarana menettää kaikki (rahaa se on euroki"
Mitä kuvittelet kotiäidin tekevän??? Vastaan: paiskoo töitä veren maku suussa!
Laskepa nyt oikein tosissasi, kuinka paljon olet kymmenessä vuodessa säästänyt esim. lastenhoitokuluissa tai kodinhoitokuluissa. Aivan vailla merkitystä ei ole myöskään se, että kaikenlainen aikataulutus-streessi on sinulla ollut merkittävästi pienempi, verrattuna tilanteeseen että vaimosi olisi käynyt töissä ja palkallaan maksanut puolet lainoista. Mittaamattoman arvokasta on se, että lapsesi ovat saaneet turvallisen, kiireettömän lapsuuden, sekä luultavasti vielä tulleet hyvin ravituiksi terveellisellä, lisäaineettomalla kotiruoalla.
AJATTELE.
etenkin jos samalla onnistuisit vakuuttamaan hänelle ettet ole eroa virittelemässä ja varmistamassa selustaasi taloudellisesti.
Olet kyllä etova.
Kotiäitinä toimineen vaimon pitää saada 10 vuoden avioliitosta erossa siivoojan, kodinhoitajan, omaishoitajan, lastenhoitajan, y puutarhurin, autonkuljettajan, sosiaalikasvattajan, lähihoitajan, kokin,sihteerin, puhelunvälittäjän,seuralaispalvelun 10 vuoden palkan yhteenlaskettuna lomakorvaukset pitämättömistä lomista.
Seksistä ei taarvi maksaa erikeen jos se on ollut tyydyttävää.
Ja kyllä, usein mies käy töissä siksi että voi turvata perheelleen hyvän elämän. Sellainen on oikea mies.
Eipä tätä topiccia voi nauramatta lukea. Siis jos harkitseekin minkäänlaista avioehtoa naimisiin menon jälkeen, suunnittelee se eroa??
En sano sillä, etteikö se olisi raskasta kotiäidin rooli. Mutta on kyllä meitä moneksi. Meillä voidaan peräti asiasta kotona keskustella, mikä ei näemmä kaikilta pareilta onnistu. Kummatkin ollaan ns. avioerolapsia ja tiedetään miten riitaiset erokuviot sekoittavat lapsiparan pään.
Minusta se avioehto voi kummastikkin helpottaa erotilanteessa kumpaakin. Ja tiedoksi vain että en tosiaankaan ole eroamassa, mutta olen realistinen ja tilastot puhuvat puolestaan. MIKÄÄN ei ole ikuista.
Kyllä kuule jotkut avioliitot loppuu vasta puolison kuolemaan ja yhteinen koti on yhteinen.
sääli että sinulla on noin pessimistinen asenne.ei kai omaisuutta tarvi alkaa jakamaan jos ei ole ajatellut MAHDOLLISTA avioeroa.
Avioehto kantsii tehdä ENNEN avioliiton solmimista.'
Ja muuten, ite aloitit tuon ketjun ajatuksen että minulle kuuluu koti kun minä sen olen maksanutkin-ajatuksenvaihdon.