Tein tuossa kotikutoisia tiiveysmittauksia talolle ja laskeskelin ilmanvuotolukua.
Tein mehupillistä vesipatsasmanometrin. Aika helppoa kun yhdistin pätkän letkua taitettavaan pilliin ja työnsin oven välistä ulos. Tarkkuus ei ole kovin kummoinen kun viivoittimella ei voi juuri milliä tarkemmin mitata eli -10Pa.
Otin iv-koneen päältä poistoputken irti ja tulppasin ulkoilmaputken jotta tuloilmaa ei tule sitä kautta. Kokeilin millä poistoilmapuhaltimen nopeudella vesi nousee pillissä 5mm. Näyttäisi olevan suunnilleen nopeudella 5-6.
Talon sisätilavuus(huoneiden mitoista laskettu) on 540m3. Iv-koneen ilmamäärä käystä katsottuna 5 nopeudella ja 50Pa vastapaineella ilmaa liikkuu 504m3/h ja 6:lla 612m3/h. Näistä saa laskettua että talon ilmanvuotoluku n50=0,9-1,1
Pari virhelähdettä mittaukselle on jäteilmakanavan vastus ja ulkolämpötilan vaikutus. Jäteilmakanavassa on 3m kanttikanavaa jotta putki saatiin mahtumaan rakenteessa paremmin lisäksi vielä 3kpl 90ast mutkaa ja 3kpl 45ast mutkaa sekä suoraa yhteensä n.5m. Putkiston painehäviöstä ei ole mitään hajua... Vilpen poistoputken(xl-200) painehäviöksi ilmoitetaan 25Pa@500m3/h ja 40Pa@600m3/h. Nuo pitäisi varmaankin vähentää iv-koneen käyrästöstä. Silloin ilmavirrat noilla edellämainituilla nopeuksilla tippuvat vilpen vuoksi n.20m3/h. Vuotolukuun tuo ei vaikuta kymmenystäkään joten voinee molemmat jättää laskuista.
Onko arvioita menikö pahasti metsään?
Tein mehupillistä vesipatsasmanometrin. Aika helppoa kun yhdistin pätkän letkua taitettavaan pilliin ja työnsin oven välistä ulos. Tarkkuus ei ole kovin kummoinen kun viivoittimella ei voi juuri milliä tarkemmin mitata eli -10Pa.
Otin iv-koneen päältä poistoputken irti ja tulppasin ulkoilmaputken jotta tuloilmaa ei tule sitä kautta. Kokeilin millä poistoilmapuhaltimen nopeudella vesi nousee pillissä 5mm. Näyttäisi olevan suunnilleen nopeudella 5-6.
Talon sisätilavuus(huoneiden mitoista laskettu) on 540m3. Iv-koneen ilmamäärä käystä katsottuna 5 nopeudella ja 50Pa vastapaineella ilmaa liikkuu 504m3/h ja 6:lla 612m3/h. Näistä saa laskettua että talon ilmanvuotoluku n50=0,9-1,1
Pari virhelähdettä mittaukselle on jäteilmakanavan vastus ja ulkolämpötilan vaikutus. Jäteilmakanavassa on 3m kanttikanavaa jotta putki saatiin mahtumaan rakenteessa paremmin lisäksi vielä 3kpl 90ast mutkaa ja 3kpl 45ast mutkaa sekä suoraa yhteensä n.5m. Putkiston painehäviöstä ei ole mitään hajua... Vilpen poistoputken(xl-200) painehäviöksi ilmoitetaan 25Pa@500m3/h ja 40Pa@600m3/h. Nuo pitäisi varmaankin vähentää iv-koneen käyrästöstä. Silloin ilmavirrat noilla edellämainituilla nopeuksilla tippuvat vilpen vuoksi n.20m3/h. Vuotolukuun tuo ei vaikuta kymmenystäkään joten voinee molemmat jättää laskuista.
Onko arvioita menikö pahasti metsään?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ihan hyvin tehty talo kun yleensäkin pääsit talon omalla IV-koneella 50 Pa:n alipaineeseen. Silti vielä on parantamisen varaa jos tavoitellaan matalaenergiataloa.
Mikä olisi vastaava tapa tutkia onko talo riittävästi vaakkumilla koneen käydessä.
Talossa monta 80mm tuloa joissaq pinta-asennus huuva (jossa ei erillistä virtausrajoitetta), jonka pinta-ala on auki noin 80% 80mm putken pinta-alasta. Eli ei ilmeisesti kovin rajoitteinen tulo.
Kukin tulohuuvan tuloputki runkoverkosta on sellaisella mutkalla, että paineeromittauksella saa kovin vaihtelevan virtauksen laittamalla anturin "sisäkurviin", "ulkokurviin" tai keskelle.
Koneen lähellä putkistoissa ei ole mittausantureita paine-erolle. Molemmat tulon ja poiston puhaltimet ovat samantehoiset .
Onhan sen oltava tiivis kun ihan itse joka tiivistyksen nyhrännyt :) On mennyt paljon tupakkia, teippiä ja niittejä. Talo on mallia 1,5krs joten välipohjan läpivienti on pirullinen siihen meni 7500 niittiä ja muuan rulla teippiä.
Tämä talo ei ole mikään varsinainen matalaenergiatalo. Katselin vuotoilmanvaihdon vaikutusta energiankulutukseen ja ero tiiveydessä esim n50=0,5 ja n50=1,0 välillä tekee reilusti alle 1000kWh per vuosi. Ei siis ole kovinkaan merkittävää eroa?
Muutaman helpon vuotokohdan kuitenkin löysin ja ne kannattanee tiivistää. Oven karmin kulmien tiivistys vuotaa(ovissa ei uretaania vaan solumuovitiivistys). Muutama ulosmenevä sähköputki on auki jne. Ehkä näillä korjauksilla saa kymmenyksen tai pari pois vuotoluvusta.
Yksi suuri vuotokohta on ikkunat. Ikkunoista lähti aivan mieletön vihellys kun kämppä oli 50Pa alipaineinen. Niinkuin olisi ampiasparvi sisällä :) Ikkunoiden sälekaihdinporauksissa on käytännössä suora reikä ulos. Samoin ikkunoiden tiivisteet ja karmiliitokset tuntuivat vuotavan. Pitää katsoa voiko noille ikkunoille tehdä jotain...
Lämpökamera olisi kyllä poikaa sillä näkisi sellaiset vuodot joita ei kuule tai huomaa muuten esim. rakenteen sisällä. Saattaisi mennä turhaan yöunet... Pakkaskelillä kyllä löytää vuotokohtia melko helposti käsipelilläkin kun kylmän ilmavirran tuntee helposti. 10 astetta kylmempi ilma tuntui jo selvästi. Pakkasella kokeillaan sitten uudestaan.
Minkälainen vaikutus ulkolämpötilalla on mittaukseen? Paljonko ilma aiheuttikaan ali/ylipainetta 10 asteen lämpötilaerolla ja 6m korkeuserolla... pitänee laskea. Voisin myös mitata jäteilmakanvan painehäviön niin tietäisi ilmavirran tarkemmin.
Kun ulkona on yhtä lämmin kuin sisällä ei lämpötilaerosto aiheutuvia paine-eroja ole. Silloin voi teipata muovin yhteen ikkunaan niin näkee pullistuuko muovi ulos vai sisäänpäin. Tällaisella tempulla minä kokeilin sopivan tuloilman tehostuksen liesituuletinta ja keskuspöläriä varten.
Pitää olla myös tuuleton keli. Tuuli aiheuttaa helposti sen verran paine-eroja ettei mittaus onnistu.
Tarkkuusmanometrillä homma on helppo kun pistää letkun ikkunan välistä ulos. Sellainen kai sinulla on ollutkin käytössä?
Pitääkin tukkia tuloputki pienellä pakkasella ja antaa koneen pyöriä muutama tunti. Sen jälkeen voisi kiertää infrapunalämpömittarilla nurkat, ikkunat, läpiviennit, pistorasiat yms. Lämpökamerakuva olisi kyllä helpompi, mutta mitähän sellaisen vuokraus maksaisi?
Joskus olen tuollaisella ir-lämpömittarilla mittaillut nurkat ja läpiviennit ja muutama kylmä kohta löytyi, vaikka silloisessa talossa ei koneellista ilmanvaihtoa ollutkaan. Ehjien seinien ja kattojen mittaaminen tuolla on hidasta, mutta mahdollista.
No mittaus kannatti varmaan ainakin siinä mielessä että tuli hyvä mieli. 0,5 pääseminen olisi varmaan vienyt monta tuntia lisää tiivistämistä. No eihän se 1 MWh vuodessa ole paljon, mutta silti jotain. Joku sais tosiaan keksiä halvan patenttiratkaisun höyrynsulun tekoon yhtenäisenä puisen välipohjan yli. Kalliita patenttiratkaisuja kyllä löytyy ja riskialttiita.
Vuotokohtien paikallistamiseen lämpökamerat ovat hyviä, mutta ne ei ainakaan kokemattomalle kerro kuinka paljon mistäkin raosta tulee ilmaa.
Etsiskelin lisää vuotokohtia ja huomasin että suurin osa ikkunoista oli kiinni vain yhdellä salvalla ja kaksi oli auki. Oli ikkunan pesijällä unohtunut. Suljin kaikki ikkunat ja vuotoluku tipahti noin 0,8:aan.
En vielä tenyt mitään muita tiivistyksiä. Löysin kuitenkin yhden pahan vuotopaikan. Lattian ja seinän rajassa on metrin mittainen viilto höyrynsulussa ja siitä vetää aika lujasti. Tuo on onneksi kohtuudella paikattavissa. Aiemmin huomasin ovenkarmeissa vuodon. Täytynee laittaa niihin uretaanit.
"No mittaus kannatti varmaan ainakin siinä mielessä että tuli hyvä mieli. 0,5 pääseminen olisi varmaan vienyt monta tuntia lisää tiivistämistä. No eihän se 1 MWh vuodessa ole paljon, mutta silti jotain."
Tiivistäminen on tehty vaivaa säästelemättä, joten ongelmana on ettei tiedä mitä vielä tiivistäisi. Tässä lämpökamera auttaisi. Laskurin mukaan vuotoluvulla 1 karkaa vuotoina noin 1MWh ja vuotoluvulla 0,5 määrä puoliintuisi. Säästö olisi siis 35e/vuosi.
"Joku sais tosiaan keksiä halvan patenttiratkaisun höyrynsulun tekoon yhtenäisenä puisen välipohjan yli. Kalliita patenttiratkaisuja kyllä löytyy ja riskialttiita."
Suurin ongelma taitaa olla ettei tekijöitä kiinnosta edes miettiä miten tuosta saadaan tiivis. Tavallisin kommentti on "Näin on aina ennenkin tehty" ja päätetään yläkerran muovi lattian rajaan ja alakerran muovi kattoon. Väliin jää silloin 20-30cm rako josta vetää ihan vapaasti.
Yksi temppu voisi olla seuraava. Tehdään 50mm uretaani tai finnfoam -levyistä 0,5m pitkät ja kattotuolin välin levyiset palat läpiviennin kohdalle. Alakerran katon ja yläkerran seinän taite tehtäisiin siis kahdella levyllä ja tiivistettäisiin uretaanilla toisiinsa ja kattotuolien väliin. Tuohon päälle on helppo limittää alakerran katon ja yläkerran seinän höyrynsulku. Varmaankin tekisin noin jos uudestaan tekisin. Ei pitäisi olla kallis eikä liian työläs homma.
Nyt minulla menee yläkerran seinämuovi alakerran katon puolelle. Alakerran katon muovi nousee yläkerran seinään noin 20cm korkudelle(alimpaan vaakapuuhun). Koska limitys on juuri läpiviennin kohdalla, riitti että muovien reunaan tehtiin 0,5m viilto kattotuolin kohdalle. alakerrankaton muovin viillon reunat niitattiin kiinni kattotuoliin ja päälle teippi ja lisää niittejä(jotta teippi ei irtoa). Sitten päälle seinän muovi jonka reunat myös niitattiin kiinni kattotuoliin edellisen päälle. Taas päälle teippi ja lisää niittejä. Aika työläs vaihtoehto ja luultavasti melko tiivis.