Syksyöinä, hiljaisuus tuntuu
nielevän minut mukaansa
tarttuu kylmä pohjoistuuli, hiipii varjoista toinen
merituuli, kuin kylmä, kosketus rautarakkauden
kylmyys kuiskaa hänen nimeään
askeleissa heijastuu hänen kuvansa,
lammikot kirkkaat välkehtii
ja kauniista muistosta huolimatta
- ehkä sen takia
istun kylmällä rantakivellä
öiseltä mereltä, rannalta kuiskii sinun nimeäsi
eksyn yhä syvemälle mietteisiin
murheet, kaiut, mielensä polut, rakkauskin häviää
nielevän minut mukaansa
tarttuu kylmä pohjoistuuli, hiipii varjoista toinen
merituuli, kuin kylmä, kosketus rautarakkauden
kylmyys kuiskaa hänen nimeään
askeleissa heijastuu hänen kuvansa,
lammikot kirkkaat välkehtii
ja kauniista muistosta huolimatta
- ehkä sen takia
istun kylmällä rantakivellä
öiseltä mereltä, rannalta kuiskii sinun nimeäsi
eksyn yhä syvemälle mietteisiin
murheet, kaiut, mielensä polut, rakkauskin häviää
Vastaukset 1
Vanhimmat
tästä kaikesta
kuitenkin
vain heijastus jää;
pintaan karheaan, kiiltävän
ikäväni luoksesi, kaiut kaipuun
kahdet jäljet, ihmiset, kyyneleet
pysyy, kasvaa, virtaa kuolleiden puiden lehdet