Kurkiaura äsken lensi,
haikea vaimea laulu.
Poispäin lentää ,katoaa
pitkään hiljaa mietin.
Haikeus aamun sävel,
sydämeeni tulit.
**************** !
Siivet,siivet
jos mulla ois.
Mä lentäisin
kauas pois.
Vangitsija..
Siivetön mä oon
alla tumman pilven.
Siivetön mä oon
kaihoisa sävel
rinnassa soi.
Unelmien siipiä..
Niilä lentäisin
yläpuolella tumman pilven.
Vaimea kurkien laulu
sitä hiljaa kuuntelen.
haikea vaimea laulu.
Poispäin lentää ,katoaa
pitkään hiljaa mietin.
Haikeus aamun sävel,
sydämeeni tulit.
**************** !
Siivet,siivet
jos mulla ois.
Mä lentäisin
kauas pois.
Vangitsija..
Siivetön mä oon
alla tumman pilven.
Siivetön mä oon
kaihoisa sävel
rinnassa soi.
Unelmien siipiä..
Niilä lentäisin
yläpuolella tumman pilven.
Vaimea kurkien laulu
sitä hiljaa kuuntelen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Siivetönnä, unelmien siivin lennämme korkeuksiin,
kurkiauran jatkaessa matkaa.
Haikea syksyn sävel soi runossasi,
herkästi kosken, hiljaa lausun
hyvää uutta päivää.
Kuunnellaan hiljaisuutta.
Sunnuntai aamu, taivas pilvessä.
Luonnon katse odottava.
Hiljaisuus tässä,
siivetön on läsnä.
Unelmien siivet
niillä onneks lennellään.
Hiljaisuus se hoitohuone,
sielä saa levähtää.
"Punertaa jo marjat pihlajan
värit alamme aivan kohta hehkuu.
Sinulle lämmin kiitos, ajatuksen siivin..Liisa
Sydän niin pienet siivet tarvii
mutta aina kauniisti nousee
pilville valkoisille
Pesäänsä onnen - toiveista tehdyn
Vapaapana kuin kurjet laulaa
kauemmas lento kaartaa
Rakkaani - luonasi taas :)
Kauniin kuulasta syysaamua, L ,
viideltä kuuraa maassa, nyt jo pisaroina kimmeltää. :D
Eihän jäädä paikoilleen
sydän palavasti anoo.
Saanu uskon ,toivon siivet,
saanu uuden elämän otteen.
Siinä sitä ihmettelemistä.
läpi tämän elämän.
Täälä luonto seisoo,
kuin odottais jotai?
Ehkä tiedostaa
aivan kohta riisutaan?
Syysaamua sinullekki,
nautimme luonnon kauneudesta,
lämmin kiitos lentoon luokses.Liisa
Älä nyt haikea ole,
kaunishan syksy.
Täällä pohjoisessa on vielä
kovasti muuttolintuja sinnekkinpäin tulossa,
ja jos sie jokhaisen linnun perhän itket, niin
nästyykin kans sinun pyhät mennee.
Kaunis runo, ja hyvää syksyä, lastu.
Tuo herkkä pien miel,
see pakkaa tunteen kaikkee.
Yhdyn täysin sun sanoihis,
syksy on murrettua kauneutta.
Mut tiijäkkös,
kauneuski minnuu itkettää.
Wautsii pohjoinen.
Sydän jo niin täys,
sielä vielä lintuja .
Aivan kohta mä sinne tuun,
nähdä ja kokea taas se - huokaus
lapin ruska .
Nestyykejähän minulta menee,
noita kyyneleitä siunattu minulle.
Et arvaa miten sydäntä lämmittä
jokainen sanas.
Sinulle lastu hymyn kera suuri kiitos.
Minut valtas nyt lapin taika......Liisa
Kurkiaurat avaavat taivaan
pohjoistuuli kylvää siihen syksyn
sielu alkaa kaivata villapaitaa
matkaesitteen seireenit kuiskivat aurinkorannan kuumasta kohinasta kioskin hyllyssä
kaivan esiin vedenkeittimen ja sen kuuman kohinan
vangitsen rommitotiini.
arvailen siinä millaista olisi ruskarakkaus henki huuruussa kun vesi rasahtaa rikki askelen alla...
siinäpä se ;syksyn kylvö
******
Johan nyt on syksymeininki terv baskeri :)
Kauniina ja vaikuttavana
kurkiaura halkoo taivaan sineä.
Samoin muutki linnut,
pois alta pesäpuun, kesä on menny.
OO sitä villasta hmmm,
jossa silmuihin ois kaikki
tunteet kudottu.
Jo kuisketta lämpimstä laguuneista..
Mut tällä erää saa olla,
minäki suunnistan korpimaille.
See tulen laitto wauu,
musta nokipannu,siinä kiehumassa.
Istua olla ruskan hehkussa ,
niitä parhaimpia elämyksiä.
Ihanaa ...ajattelet ruskarakkaus
kaikki sopii sulautuu, eikös niin?
Kirjoitukses vei minut jo patikoimaan,
näin tyynen metsälammenki, ihanaa!
Sinulle kaikkea tuota, syttyvuolteet tervaset
kun hyvin palaa.
Syksyn satoa poimitaan, mättäät punaiset hehkuu.
Iltaan pimeään lämmin kiitos sinulle vielä..Liisa
Tölliisi lennähdin
ja mukaani pyydän
tule LiisKukka ystävä rakas
tule
lennetään
nostetaan katseet korkeuksiin
kohotetaan siipemme
ja lähdemme lentoon
nähdään syksyinen ruska loistossaan
maailmakaikkeuden kauneus
nautitaan lennosta rakkauden siivin
lennellään
vaikka lämpimään
jonnekkin aurinkoon,,,
huuiiii olipas huimaa :))
kiitos haikean kauniista runostas LiisKukka
ai niin nyt silmät kiinni
arvaas kummassa kädessä?
ojenna sulle;
syksyinen kukkakimppu kaikissa väreissään
rakkaudella höpsykkä-yölintu**
Kone jumittaa.ei sivut meinaa aueta.
Ihanaa sä maltat pysähtä töllin luona.
Tuota lentoa unelmoin niin,olla yläpuolella.
Katsella sieltä, ehkä näkis jotaii uutta.
Nähdä, kuulla, mikä jano
Odotus tässä jo tiivistyy,
toivon niin reissulta paljon.
Sitä luontoa sitä,
sielä tunteet esiin tulee.
Nestyykejä esliinan taskuun ,monta
heh jos joku näkis, heh.
Lennetään, eihän me tyydytä kyyhöttämään.
Sitä maaruskaa...oiii joii sitä hehkua !!
Se on niin uskomattonman kaunista, katse ei
kyllänsä saa.
Sydän toivoo.
Ollos sydämessäki murrettujen värien summa.
Eletyistä päivistä, niistä kirkkaista väreistä.
Murrettuja värejä syksy esiin tuo - hehkuu.
Haikeus haihtui, hymy kasvoi, ilo silmiin.
Ojennat minulle tuon uskomattoman kimpun,
ruskanhehkun sen vasten sydäntäni painan, kiitos.
Täälä aivan uskomattoman kaunis aurinkoinen päivä. Voisko laulaa.." Vielä on kesää jäljellä"
Hymy herkässä tässä, sinulle lämmin halii ja kiitos....Liiskukka